Tuupovaaran kunta ja
energiaosuuskunta yhteistyössä

Uusosuuskunnat ovat löytäneet energiantuotannosta mielenkiintoisen toimintamuodon. Pohjois-Karjalan vanhin energiaosuuskunta on Tuupovaarassa. Kunta yhdisti samaan verkkoon kirkonkylässä kahdeksan kiinteistöä, lähekkäin sijaitsevat kunnantoimiston, terveyskeskuksen vuodeosastoineen, vanhusten palvelukeskuksen ja rivitalokiinteistön. Kunta rakensi 1,8 miljoonalla markalla 600 kW:n hakelämpövoimalan ja kilometrin verran kaukolämpöverkkoa. Kauppa- ja teollisuusministeriö avusti 266 000:lla, työvoimapiiri 185 000 markalla.

"Kunta ei kuitenkaan halunnut ryhtyä lämmittäjäksi. Osuuskunta valittiin tuottamaan haketta laitokselle ja vastaamaan sen hoidosta", sanoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Pekka K. Vatanen. Sopimus on kymmeneksi vuodeksi. Sen mukaan kunta ostaa kaiken lämmön ja myy sen edelleen.

Homma on pyörinyt puolitoista vuotta.

"Viime vuonna toiminta oli vakiintunutta ja voitollista. Ylijäämä palautetaan niille kahdeksalle jäsenelle, joilta yli puolet käytetystä 3 558 hakekuutiosta on ostettukin. Muista polttoaineen toimittajista suurin oli kunta", Pekka K. Vatanen kertoo.

Yli 3 500 kuution hakemäärällä voimala tuotti 2 314 MWh lämpöenergiaa; rahana se oli 301 000 markkaa. Merkittävää on, että oman kunnan hakkeenmyyjät saivat 80 000 markkaa ja että tuupovaaralaiset yrittäjät hyötyivät 130 000 markkaa ostetuista palveluista, kuten haketuksesta, kuljetuksesta ja laitoksen valvonnasta.

Hallituksen puheenjohtaja on laskenut, että hakkuu ja lähikuljetus merkitsivät lähes yhtä miestyövuotta ja osuuskunnan työt lähes puolta miestyövuotta.

Raha pyörii
omassa kunnassa
"Ei makseta öljysheikeille. Pyöritetään raha täällä", sanoo Pekka K. Vatanen hakeratkaisun motiiveista.

Periaatteellinen muutos on tapahtunut siinä, että metsänomistaja on ryhtynyt massanmyyjästä energiakauppiaaksi.

Osuuskunnan jäsen saa megawattitunnilta 44 markkaa, ei-jäsen 38 markkaa. Vaikka puumassa olisi kahdessa kuormassa sama, lämpöarvo ei välttämättä ole. Laitokselle vietäessä kuormasta otetaan näytteitä, joista määritetään kosteusprosentti ja näin saadaan massan lämpöarvo selville.

Myyjä saa korvauksen vasta tämän jälkeen. Toimitussopimuksen hän on tehnyt jo vuotta aikaisemmin.

"Myyjän intressissä on varastoida puutavara mahdollisimman hyvin ja kuivana. Varastopaikalla on suuri merkitys."

Pekka K. Vatanen pitää hintaa hyvänä, merkitseehän se 70 markkaa kiintokuutiometriä kohti.

"Tosin puu on itse hakattava ja ajettava tien varteen. Mutta lisäksi tulee nuoren metsän kunnostusavustus 30 markkaa kiintokuutiolta. Yhdessä korvaukset tekevät 100 markkaa. Kuitupuun pystykaupassa kiintokuutiosta maksetaan 90 markkaa."

Hakkeen käyttö
edistää metsänhoitoa
Lisäksi hakettamisessa pystytään hyödyntämään sellainen puuaines, jolla ei juuri muuta käyttöä ole. Se on sekapuuta, etupäässä koivua ja leppää. Se toimitetaan tien varteen karsimattomana. Rungot ovat ohuita, joukossa on paljon latvuksia.Toisaalta aines on metsänhoidollisista syistä saatava metsästä pois.

"Tämä edesauttaa nuorten metsien kunnostusta, jota on laiminlyöty", osuuskunnan puheenjohtaja toteaa.

"Materiaali on peräisin ensiharvennus- ja harvennuskohteista sekä uudistushakkuilta. Metsänomistaja saa kohtuullisen korvauksen työlleen, joka näihin saakka on merkinnyt kustannusta. Tämä mahdollistaa nuorten metsien hoidon."

Öljykattila
varalla
Pekka K. Vatanen tekee päivätyönsä Joensuussa ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen maaseutuelinkeinojen osaston johtajana. Hän huolehtii, että bisnes pysyy hanskassa.

Timo Vatanen on osuuskunnan jäsen, yrittäjä, joka viljelee ja harjoittaa metsätaloutta. Hän on osuuskunnan puuhamies. Hän hakettaa tienvarressa puutavaran ja ajaa hakkeen välivarastoon. Sinne mahtuu 300 kuutiota.

"Laitoksen oma varasto vetää 120 kuutiota. Se riittää normaalisti viideksi päiväksi. Järjestelmä on varmennettu 300 kW:n öljykattilalla", hän sanoo.

Kuormaa tuova Vatanen esittelee hakevaraston siipinä ylös avautuvaa kattoa, joka sallii kuormien kippauksen. Itse rakennus on maisemallisista syistä rakennettu mahdollisimman matalaksi.

Usein voimalalla nähty osuuskunnan jäsen on Teuvo Kosonen. Hän huolehtii omalla vuorollaan siitä, että kunta saa lämpönsä ja että vanhukset tarkenevat palvelutalossa.

Juuri nyt hakelämpövoimalaitos ei pääse näyttämään taloudellisuuttaan, sillä öljyn hinta on pohjalukemissa. Runo-Karjalan Tuupovaarassa aiotaan kuitenkin pysyä uskollisena omalle, kestävän kehityksen mukaiselle energiaratkaisulle, vaikka globaalit trendit muuta vaatisivatkin.