HoivaSiskot
palkittiin
|
![]() |
|
HoivaSiskojen Marjatta
Ryhänen, Jarjatta Savelainen ja Leena Laitinen työnsä ääressä. |
||
| yhden
ihmisen työpaikkoja, mutta mukana on suuriakin budjetteja pyörittäviä hankkeita.
Vihdissätoimivaan HoivaSiskoihin kuuluu kolme erikoissairaanhoitajaa, kaksi
lähihoitajaa, sosiaaliohjaaja ja siivousten ohjaaja. Yrityksen toimipaikka on kunnan entinen vanhainkoti Mäntyrinne. Mahtava, kartanomainen rakennus luonnonkauniissa ympäristössä on nyt palvelukeskus, jonka liikeideana on tarjota kodinomaista hoitoa ja turvaa erityisryhmille ympäri vuorokauden. Perusteellinen Menestys ei ole tullut noin vain. Osuuskuntaa valmisteltiin kauan Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen kanssa. "HoivaSiskot oli asiakkaana pitkään", muistelee yrityskeskuksen toimitusjohtaja Aarne Lummaa. Eräs peruste sen valinnalle vuoden uusyritykseksi olikin "esimerkillinen yrityksen toimintojen ennakkosuunnittelu ennen yritystoiminnan käynnistämistä". "Mielestämme teimme erittäin hyvän pohjatyön", arvelee Hyvinvointiosuuskunnan toiminnanjohtaja Marjatta Ryhänen. Aarne Lummaan kanssa oltiin tiiviissä yhteistyössä ja saatiin paljon hyviä kontakteja. "Kierrettiin kaikki mahdolliset paikat mitä Suomesta tähän asiaan löytyy, KTM, STAKES, työministeriö jne", Ryhänen kertoo. Mitään mullistavaa niistä ei hänen mielestään välttämättä löytynyt, mutta se oli tavallaan pohjan varmistamista. "Kun konsultti sanoo samat asiat, joita itsekin on miettinyt, se tavallaan tuntuu varmemmalta." Oma yritys oli Konkreettista apua saatiin Uusyrityskeskukselta muun muassa silloin, kun osuuskunta vuokrasi vanhainkodin. Toimitusjohtaja Lummaa järjesti kiinteistöasiantuntijan tarkastamaan vanhan talon rakenteita. Sopimusten muodon tarkasti juristi. Osuuskunnan perustaminen ei johtunut suoranaisesti entisten työsuhteiden loppumisesta, vaikka epävarmuutta määräaikaisten työsuhteiden jatkumisesta olikin. Monella oli oman yrityksen perustaminen ollut jo pitkään haaveena. Tiukat Marjatta Ryhänen ei tohdi antaa hintaesimerkkejä palveluksista. "Se on neuvottelun tulos kuten muussakin kaupankäynnissä. Tiedämme omat kustannuksemme ja hinta lasketaan siltä pohjalta", hän määrittelee. Markkinat ovat hänen mukaansa tiukat eikä kuntien kanssa ole valtavaa pelivaraa. Yhteistyö kunnan kanssa on laajaa ja siinä kaikki vaikuttaa kaikkeen. "Yhteistyö on paljon monimutkaisempaa kuin normaali yrityselämä", Ryhänen kuvailee keskusteluja kunnallisten päätöksentekijöiden kanssa. HoivaSiskot pystyy maksamaan jäsenilleen taulukoiden mukaiset palkat ja ikään kuin kaupan päälle tulee tunne, että kaikki on omaa. "Työ on itsestä kiinni eikä ylihoitajan vallasta", kuten eräs osakas asian ilmaisi. "Me omistajat olemme määritelleet palkat", Ryhänen kuvailee tyytyväisenä HoivaSiskojen ansiopuolta. Taulukkopalkoissa on pidetty jalat maassa eikä kassaa ensialkuun nostettu tyhjäksi. "Alkuvaiheessa on pitänyt hankkia paljon tarvikkeita", Ryhänen kertoo hoivatoiminnan käynnistyksestä. HoivaSiskot toivoi alunperin edes parin viikon harjoitteluaikaa yhdessä aikaisemman henkilökunnan kanssa. Lopulta vaihto kävi kuin veitsellä leikaten. Vain kunnallinen yöhoitaja ja HoivaSiskojen hoitaja päivystivät yhtaikaa huhtikuun ensimmäisen päivän vastaisena yönä -98. Aamulla asukkaat katselivat epäluuloisesti uusia hoitajia, jotka ottivat oudon talon sokkeloissa monta turhaa askelta. Alkuvaihe pitää "Se on jotain muuta kuin kunnallisessa kentässä palkollisena toimiminen. Etenkin osuuskunnan alku teettää töitä", hän painottaa. "Tuntipalkkoja ei pidä siinä vaiheessa laskea, koska ne jäävät tosi pieniksi. Muuten toiminta ei poikkea normaalista yrittäjyydestä, sitä koskevat samat lainalaisuudet." Seitsemän jäsentä on Ryhäsen mielestä jo aika suuri joukko järkevässä päätöksenteossa. HoivaSiskojen työt jakautuvat luontevasti, sillä okaisella on oma työhistoria. Tulevaisuus tuntuu hyvältä eikä kukaan ole vielä ajatellutkaan vetää pois 500 markan jäsenmaksuaan. Seppo Raitasuo |
||
| Sivun alkuun | |
||