Sontikka panostaa uuteen työkulttuuriin

Tässä muhoilevat kontiolahtelaiset osuuskuntamiehet, vasemmalla toimitusjohtaja Aimo Kontturi ja oikealla hallituksen puheenjohtaja Pentti Seutu alias Ite. Mikäs on hymyillessä, kun hommat rullaavat, jäsenmäärä kasvaa ja ennen kaikkea liikevaihto kolminkertaistui viime vuonna.

Komentokeskuksen katosta roikkuu sontikka. Kieliikö se Kanarian tyyppisestä lepoilusta? Ei. Liikemerkissä on käsi kädessä olevien piiri. Maikki Partasen ideana on ollut korostaa yhteistyötä, ei rantaelämää. - Pihalla paukkuu pakkanen.

Onko Kolvananuuron ja Jakokosken museokanavan naapuruuteen pantu pystyyn oikea rahasampo, työttömyyden pois räjäyttävä systeemi? Mistä on kysymys?

"Sontikka on kaikille avoin, syksyllä 95 Kontiolahden Jakokoskella toimintansa aloittanut pohjoiskarjalainen osuuskuntamuotoinen yritys", aloittaa Aimo Kontturi. Kun hän määrittelee, että se ottaa jäsenikseen eri alojen osaavia työntekijöitä, puuttuu peliin itse Ite.

"Kandidaatit kirjataan jäseniksi vasta sitten, kun ensimmäinen työtehtävä löytyy", hallitusherra Pentti Seutu toteaa.

Sontikka on työosuuskunta. Päämaja sijaitsee Jakokoskella Aimo Kontturin omakotitalon siivessä. Osuuskunta toimii jäsentensä työnantajana, huolehtii velvoitteista ja tekee tarvittaessa jäsenten puolesta sopimuksia.

Välimaaston tekijä
"Me tarjoamme jäsenillemme mahdollisuuden tehdä työtä kuin työtä kenelle vain. Laillisesti", Kontturi sanoo ja korostaa osuuskuntalaisuuden yrittäjäluonnetta: osuuskunta on vain työkalu.

"Jäsen saa osuuskunnan statuksen, mutta vastaa itse tekemisistään. Ongelmissa kyllä autamme", Kontturi jatkaa.

Täällä puhutaan osuuskuntayrittäjyydestä. Se on täyden riskin yrittäjän ja perinteisen palkansaajan välimaastossa. Sontikan ohjelmajulistuksessa sanotaankin, että työnantajan ja palkansaajan välinen raja hämärtyy tulevaisuudessa sisäisen yrittäjyyden, itsensä työllistämisen ja osakkuusyritysten kautta.

"Kaikki tämä vaatii erilaisen suhtautumisen työntekoon ja työkulttuuriin kuin aikaisemmin. Suomessa ei ole opittu tekemään töitä, jollei pomo ole puhaltamassa niskaan", Ite kuvaa.

Tie työhön
Sontikassa julistetaan kilpailtavan laadulla, toimitusajalla ja palvelun joustavuudella. Kontturin mielestä mukautuvuutta pitäisi korostaa enemmänkin. Sontikan alla on monenlaista toimintaa. On kotitalous- ja käsityöalaa, alihankintaa kotona tehdyissä hommissa, entisöintiä kuten verhoilua, rakentamista sekä kirjanpito- ja toimistopalveluja.

Seitsemän perustajajäsenen porukka on kasvanut vajaassa neljässä vuodessa kymmenkertaiseksi. Osuuskunta toimii maakunnallisesti, jäseniä on tällä hetkellä yhdeksän kunnan alueella. Etäisyydet eivät ole ongelma. Tiedonvälitys pelaa puhelimella, faksilla tai mikrolla.

Kontturi kehaisee kuin ohimennen, että eilen viisi jäsentä sai vakituisen paikan firmasta, jossa olivat olleet osuuskunnan välittämissä töissä. Puolelle jäsenistä on matkan varrella käynyt yhtä hyvin.

"Yritykselle tämä on erinomainen tapa testata työntekijä. Ongelmahan Suomessa on, etteivät työnantaja ja -tekijä kohtaa. Tässä osuuskunta voi olla suureksi avuksi", Ite sanoo.

Joustavuus on valtti
Kontiolahden satamassa on kymmenen vuotta toiminut Satugalleria Oy. Se valmistaa lahjatavaroita erikoisliikkeille ja Keskolle. Maanlaajuisesta markkinoinnista ja taiteellisesta puolesta vastaa Tarja Laaninen. Satugalleria elää sesonkien mukaan. Väliin on hirmuinen kiire, sitten taas löysempää.

"Etsin itsenäistä ja joustavaa yhteistyökumppania, joka voisi tasata ruuhkahuippuja", Tarja Laaninen kertoo.

Aimo Kontturi löysi sellaisen osuuskunnasta. Yhteistyötä on jatkunut jo parin vuoden ajan ja pelannut hyvin.

"Verrattuna aikaisempaan palkattuun työntekijään on tämä käytäntö yrityksen kannalta joustavampi ja kannattavampi: paikallinen sopiminen on parhaimmillaan ja itseohjautuvuus toimii", yrittäjä kiittelee.

Työnteettäjä välttyy rasittavalta byrokratialta. Hän ilmoittaa tunnit ja muut sovitut seikat osuuskunnalle, joka lähettää laskun. Siinä on yksi summa. Osuuskunta maksaa jäsenelleen palkan sekä kaikki työnantajamaksut.- That's it!

Meilläkin on mahdollisuus
Yo-laskentamerkonomi Minna Lääperi Joensuusta osaa arvostaa mielekästä tekemistä ja sitä, että päivällä on sisältöä.

"Parasta on, kun voin itse määrätä miltei kaikesta. En ole samalla tavoin kiinni kuin palkkatyössä. Voi ottaa töitä minkä kunto sallii ja niin, ettei menetä työkyvyttömyyseläkettään", kirjanpitopalveluja tarjoava Minna Lääperi sanoo.

Hän osallistui Joensuussa Kynnys ry:n ja EU:n rahoittamalle vammaisille tarkoitetulle resurssikurssille, jonka tavoite oli työllistää. Aimo Kontturi kävi esittelemässä osuuskunnan mahdollisuuksia.

"Sain sen olon, ettei pidä jäädä tyhjänpantiksi, että meilläkin on mahdollisuuksia."

Lääperi kehuu järjestelmää ja sen toimivuutta. Aluksi hän hankki itse kolme järjestöä asiakkaikseen. Sontikan jäseneksi päästyään hän on saanut lisää asiakkaita osuuskunnan kautta.

Kirjanpitäjä ilmoittaa osuuskunnalle käsittelemiensä tositteiden määrän ja tunnit kutakin asiakasta kohti. Osuuskunta laskuttaa asiakkaita ja maksaa palkan.

"Silloin kun aloitin oli osuuskunta vieras ja huonosti tunnettu yritysmuoto. Nyt tilanne on parantunut, koska on perustettu uusia osuuskuntia. Ja itseni tunnen nyt yrittäjäksi", hän sanoo.