Ylijäämän verokohtelu

Saako osuuskunta rahaston kautta ylijäämänsä hyödynnettyä verottomana?
Nimimerkki Ylijäämä

Osuuskunnat maksavat ylijäämästään veroa 28 % riippumatta siitä, jätetäänkö se tulostilille vai siirretäänkö se kokonaisuudessaan tai osittain rahastoihin. Verovapaita siirtoja osuuskunnan pääomaan ei periaatteessa ole.

Nk. jäsenrahastoon siirretty erä on osuuskunnalle vähennyskelpoinen rahastointivuonna samaan tapaan kuin palkkakulut (Verohallituksen tiedote 12/6.11.98), mutta se ei muuta periaatetta, koska kyseessä oleva rahasto on osuuskunnan kannalta vierasta pääomaa. Oikeastaan ei pitäisi puhua rahastosta, vaan esim. käyttää kirjanpidossa merkintää "lainat jäseniltä".

Monet osuuskunnat maksavat ns. ylijäämänpalautusta tai ostohyvitystä eli bonusta asiakasjäsenilleen Vastaavasti jälkitiliä/lisäpalkkaa maksetaan tavarantoimittaja-jäsenille tai palvelutoimittaja-jäsenille. Nämä oikaisuerät ovat osuuskunnalle vähennyskelpoisia verotuksessa.
Jäsenen lisäpalkka
Oikaisuerät saattavat olla jäsenille verovapaita tai veronalaisia riippuen saajan asemasta verotuksessa. Mikäli ostohyvitys (bonus) maksetaan esimerkiksi ostettujen kulutustavaroiden tai kulutuspalvelujen mukaan (esim. lastentarhamaksut), se on saajalle verovapaata, koska hän ei ole myöskään saanut vähentää vastaavia suorittamiaan maksuja.

Jos taas työosuuskunta maksaa jäsenensä suorittaman työn perusteella lisäpalkkaa, se on saajalle palkkatuloa. Siinä tapauksessa, että maanviljelijä-jäsenelle maksetaan lisätiliä hänen osuuskunnalle myymistään tuotteista, tämä jälkitili on hänelle verotettavaa maataloustuloa.

Näiden palautusten ja lisätilien käsittely jäsenen verotuksessa riippuu siis yleensä siitä, missä ominaisuudessa jäsen saa ko. palautusta tai lisätiliä. Ja ennen kaikkea se riippuu siitä, miten palautuksen ja lisätilin perusteena olevat maksut on käsitelty jäsenen verotuksessa. On pidettävä mielessä, että mainitut palautukset ja lisätilit ovat luonteeltaan oikaisueriä.

Rahasto pahan varalle
ja hyvän turvaksi

Voiko sairasajan palkat rahastoida myöhempää käyttöä varten? Jos loma- ja sairasajan palkkojen varausta ei voi tehdä, vaarana on, että alkuvuodesta yrityksellä ei ole rahaa mahdollisiin sairauskorvauksiin. Voisiko myös jäsenten tulevaan koulutukseen rahastoida?
Nimimerkki Terveen kirjoissa

Jokaisen yrityksen on menestyäkseen valmistauduttava jotenkin myös pahojen päivien varalle. Sen vuoksi yritykseen kerätään toiminnan tuloksesta voittovaroja, joita ei jaeta omistajille. Vaikka osuuskunta ei pääsäännön mukaan tavoittele voittoa, on toki sallittua jättää tilinpäätökseen ylijäämää.

Kaikkea ylijäämää ei ole pakko jakaa palautuksena tai korkoina jäsenille Pakollisen vararahaston lisäksi voidaan kerätä muitakin rahastoja ja siten varautua mahdollisiin ylimääräisiin menoihin, kuten esim. sairasajan palkkakuluihin. Näin kannattaa tehdä siitä huolimatta, että jakamatta jäänyt ylijäämä on tietysti osuuskunnalta verotettavaa voittoa.

Veronmaksua ei pidä nähdä sellaisena mörkönä, joka estää järkevän toiminnan. Yrityksen veroprosentti on kuitenkin kohtuullinen.

Jakamattomasta ylijäämästä osuuskunta voi sitten maksaa yllättäviä menoja, joihin kaiken pois jakanut ja kädestä suuhun elävä yritys helposti kompastuu. Tällainen "sairaskassa" on osuuskunnan yhteinen: eihän voi tietää, kenen jäsenen sairastuminen kassaa koettelee seuraavaksi.

Jos sen sijaan kerrytetään henkilökohtaisia vararahastoja, on muistettava, että henkilökohtaiseen rahastoon siirretty summa on palkkana verotettava, ja ennakonpidätys sivukuluineen on maksettava, kun varat siirretään työntekijän päätösvallan alaiseen rahastoon.

Verotus sivukuluineen on yleensä ankarampaa kuin ylijäämän verotus, eikä yhden jäsenen rahasto pelasta toisen jäsenen aiheuttamilta kuluilta, jotka osuuskunnan on kuitenkin maksettava.

Rahaston perustaminen

Millä tavalla osuuskunta voi perustaa rahastoja? Mitkä rahastot ovat sidottua omaa pääomaa ja mitkä vapaata omaa pääomaa?
Nimimerkki Tietoa rahasta

Osuuskunnat voivat käyttää kirjanpitoasetuksen tasekaavaa sellaisenaan. Tasekaava on nimittäin yhteinen kaikille liiketoimintaa harjoittaville kirjanpitovelvollisille Oman pääoman ryhmässä on kuitenkin otettava huomioon osuuskuntalain 79 a §:n säännökset, joiden mukaan osuuskunnan oma pääoma on tilinpäätöksessä esitettävä seuraavan kaavan mukaan:

Osuuskuntalain mukaan vain vararahasto on pakollinen. Sitä on kartutettava, kunnes se on yksi prosentti taseen loppusummasta, kuitenkin vähintään 15 000 mk. Vararahasto karttuu osuuskunnan ylijäämästä, josta 5 prosenttia siirretään sen jälkeen, kun ylijäämästä on vähennetty taseen mukainen tappio edellisiltä tilikausilta.

Vararahastoon voidaan myös kirjata mahdolliset liittymismaksut (pääsymaksut).

Osuuskunnalla voi olla muitakin rahastoja, esim. käyttörahasto, rakennusrahasto. Rahastot muodostetaan miltei poikkeuksetta ylijäämästä, josta maksetaan veroa 28 %.

Muutamat osuuskunnat ovat muodostaneet nk. jäsenrahastoja. Niiden luonne saattaa olla jonkin verran erilainen kuin muiden rahastojen, riippuen siitä, miten ne on muodostettu.

Verohallituksen tiedotteessa 12/6.11.98 sanotaan näistä rahastoista mm. seuraavaa:

"Osuuskunnan ylijäämä tai osa siitä voidaan siirtää osuuskunnan vapaaseen pääomaan kuuluvaan jäsenrahastoon. - - Jos rahastoinnin ehdot ovat sellaiset, ettei jäsen voi nostaa rahasto-osuuttaan tai muutoinkaan määrätä varojen käytöstä, rahastosiirtoa ei voi vähentää osuuskunnan verotuksessa". Tämä on siis tulkittava niin, että rahasto on tässä tapauksessa osuuskunnan omaa pääomaa.

Sama verohallituksen tiedote toteaa lisäksi:"Osuuskunnan siirtäessä ylijäämäänsä rahastoon, veroseuraamukset syntyvät jo rahastosiirron perusteella, jos rahasto-osuus on heti jäsenen nostettavissa tai muutoin hänen määräysvallassaan. Osuuskunnan verotus määräytyy sen mukaan mitkä ovat rahastosiirron ehdot. Jos rahasto-osuus kertyy jäsenelle maksettujen palkkojen tai osuuskunnan hyväksi tehdyn työn perustella, jäsenrahastoon siirretty erä on vähennyskelpoinen osuuskunnalle rahastointivuonna samaan tapaan kuin palkkatulot. Mikäli rahastoon siirretty erä on osuuspääomalle, sijoitusosuudelle tai lisäosuuspääomalle maksettua korkoa, siihen sovelletaan yhtiöveron hyvityksestä annettua lakia".

Näissä tapauksissa jäsenrahasto on siis osuuskunnan vierasta pääomaa, ja se pitäisi ainakin pääsääntöisesti esittää vieraana pääomana taseessa.

Jäsen voinee myöntää nämä varat nk. pääomalainana takaisin osuuskunnalle. Silloin laina on taseessa rinnastettavissa omaan pääomaan edellyttäen että se täyttää pääomalainan ehdot.