Ylijäämän verokohtelu
Osuuskunnat maksavat ylijäämästään veroa 28 % riippumatta siitä, jätetäänkö se tulostilille vai siirretäänkö se kokonaisuudessaan tai osittain rahastoihin. Verovapaita siirtoja osuuskunnan pääomaan ei periaatteessa ole. Nk. jäsenrahastoon siirretty erä on osuuskunnalle vähennyskelpoinen rahastointivuonna samaan tapaan kuin palkkakulut (Verohallituksen tiedote 12/6.11.98), mutta se ei muuta periaatetta, koska kyseessä oleva rahasto on osuuskunnan kannalta vierasta pääomaa. Oikeastaan ei pitäisi puhua rahastosta, vaan esim. käyttää kirjanpidossa merkintää "lainat jäseniltä". Monet osuuskunnat maksavat ns. ylijäämänpalautusta tai ostohyvitystä eli bonusta
asiakasjäsenilleen Vastaavasti jälkitiliä/lisäpalkkaa maksetaan
tavarantoimittaja-jäsenille tai palvelutoimittaja-jäsenille. Nämä oikaisuerät ovat
osuuskunnalle vähennyskelpoisia verotuksessa. Jos taas työosuuskunta maksaa jäsenensä suorittaman työn perusteella lisäpalkkaa, se on saajalle palkkatuloa. Siinä tapauksessa, että maanviljelijä-jäsenelle maksetaan lisätiliä hänen osuuskunnalle myymistään tuotteista, tämä jälkitili on hänelle verotettavaa maataloustuloa. Näiden palautusten ja lisätilien käsittely jäsenen verotuksessa riippuu siis yleensä siitä, missä ominaisuudessa jäsen saa ko. palautusta tai lisätiliä. Ja ennen kaikkea se riippuu siitä, miten palautuksen ja lisätilin perusteena olevat maksut on käsitelty jäsenen verotuksessa. On pidettävä mielessä, että mainitut palautukset ja lisätilit ovat luonteeltaan oikaisueriä. Åke StenströmKTM Rahasto pahan varalle
|
OMA PÄÄOMA | |
Sidottu oma pääoma | |
Osuuspääoma | x |
Lisäosuuspääoma | x |
Sijoitusosuuspääoma | x |
Vararahasto | x |
Arvonkorotusrahasto | x |
Vapaa oma pääoma | |
Muut rahastot (eriteltyinä) | x |
Edellisten tilik. ylijäämä/tappio | x |
Tilikauden ylijäämä/tappio | x |
Oma pääoma yhteensä | x |
Osuuskuntalain mukaan vain vararahasto on pakollinen. Sitä on kartutettava, kunnes se on yksi prosentti taseen loppusummasta, kuitenkin vähintään 15 000 mk. Vararahasto karttuu osuuskunnan ylijäämästä, josta 5 prosenttia siirretään sen jälkeen, kun ylijäämästä on vähennetty taseen mukainen tappio edellisiltä tilikausilta.
Vararahastoon voidaan myös kirjata mahdolliset liittymismaksut (pääsymaksut).
Osuuskunnalla voi olla muitakin rahastoja, esim. käyttörahasto, rakennusrahasto. Rahastot muodostetaan miltei poikkeuksetta ylijäämästä, josta maksetaan veroa 28 %.
Muutamat osuuskunnat ovat muodostaneet nk. jäsenrahastoja. Niiden luonne saattaa olla jonkin verran erilainen kuin muiden rahastojen, riippuen siitä, miten ne on muodostettu.
Verohallituksen tiedotteessa 12/6.11.98 sanotaan näistä rahastoista mm. seuraavaa:
"Osuuskunnan ylijäämä tai osa siitä voidaan siirtää osuuskunnan vapaaseen pääomaan kuuluvaan jäsenrahastoon. - - Jos rahastoinnin ehdot ovat sellaiset, ettei jäsen voi nostaa rahasto-osuuttaan tai muutoinkaan määrätä varojen käytöstä, rahastosiirtoa ei voi vähentää osuuskunnan verotuksessa". Tämä on siis tulkittava niin, että rahasto on tässä tapauksessa osuuskunnan omaa pääomaa.
Sama verohallituksen tiedote toteaa lisäksi:"Osuuskunnan siirtäessä ylijäämäänsä rahastoon, veroseuraamukset syntyvät jo rahastosiirron perusteella, jos rahasto-osuus on heti jäsenen nostettavissa tai muutoin hänen määräysvallassaan. Osuuskunnan verotus määräytyy sen mukaan mitkä ovat rahastosiirron ehdot. Jos rahasto-osuus kertyy jäsenelle maksettujen palkkojen tai osuuskunnan hyväksi tehdyn työn perustella, jäsenrahastoon siirretty erä on vähennyskelpoinen osuuskunnalle rahastointivuonna samaan tapaan kuin palkkatulot. Mikäli rahastoon siirretty erä on osuuspääomalle, sijoitusosuudelle tai lisäosuuspääomalle maksettua korkoa, siihen sovelletaan yhtiöveron hyvityksestä annettua lakia".
Näissä tapauksissa jäsenrahasto on siis osuuskunnan vierasta pääomaa, ja se pitäisi ainakin pääsääntöisesti esittää vieraana pääomana taseessa.
Jäsen voinee myöntää nämä varat nk. pääomalainana takaisin osuuskunnalle. Silloin laina on taseessa rinnastettavissa omaan pääomaan edellyttäen että se täyttää pääomalainan ehdot.
Åke Stenström
| Sivun alkuun |