Ot-yritysten omistajaohjaus
nousee polttopisteeseen

Osuustoiminnalliseen keskusteluun on putkahtanut mukaan uusi termi, jonka käyttö samanaikaisesti on yleistynyt myös yleisessä taloustieteellisessä keskustelussa. Muotitermi ja keskustelun teema on Corporate Governance.

Sille ei löydy vakiintunutta käännöstä, mutta yritysten omistajaohjaus on ainakin osuustoiminnan pitkään traditioon hyvin istuva suomennos.

Teema ei ole yhtä uusi ja yhtä vaikea kuin miltä se ensi kuulemalta ehkä näyttää.

Sen uusi sisältö tulee nykyisin organisaatio- tai institutionaalisesta taloustieteestä. Se tutkii taloudellisen organisoitumisen eri tapoja ja vertailee niillä saavutettavia tuloksia. Näin suuntaus on toisinaan määritelty myös "organisaatioekologiaksi". Uskotaan, että organisaatioiden synnystä ja kehityksestä on löydettävissä samankaltaiset lainalaisuudet kuin luonnosta.

Myös kullakin yritysmuodolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Esimerkiksi osuuskunta sopii parhaiten sellaisten jäsenten yritysmuodoksi, joille ratkaisevaa ei ole erisuuruisten pääomapanosten mukaan jaettava päätösvalta vaan tasaomisteisuus demokraattisessa hengessä.

Aiheesta on keskusteltu pitkin 90-lukua, mutta teeman sisältö on vuosien myötä kehittynyt. Keskustelun ensimmäisessä aallossa puhuttiin etenkin yritysten hyvän hallinnon traditiosta. Nyt meneillään on toinen aalto. Tieteellistä kunnianhimoa alalla on pitkään edustanut esimerkiksi suomalaissyntyinen, amerikkalaistunut professori Bengt Holmström (ks. haastattelu OT 4/97).

Suomalaisittain toisen aallon lähtölaukaukseksi voidaan nimetä SITRA:n syyskuussa 1998 järjestämä seminaari, jossa teemasta alustivat mm. Nokian Jorma Ollila ja ABB:n Percy Barnevik sekä aiheen huippunimet tieteen puolelta Euroopasta ja Amerikasta. SITRA:n ohella seminaaria olivat organisoimassa Bengt Holmström, Pellervon Samuli Skurnik ja PT:n Jukka Pekkarinen.

Yritystoiminnan perimmäisten kysymysten äärelle

Omistajuus tarkoittaa vallankäytön lähdettä yritysten toiminnasta päätettäessä. Mitkä tällöin ovat ne omistajien taloudelliset intressit, jotka päätöksenteossa ratkaisevat? Omistajien, yrityksen toimivan johdon ja kaikkien muidenkin toimijoiden roolien tulisi olla mahdollisimman selvät kaikille. Myös yritysten kannustinjärjestelmät nähdään toiminnan tuloksellisuuden takaajina hyvin keskeisiksi.

Asiaa ilmentää ja havainnollistaa oheinen Osuustoiminta-lehden kansikuva vuosien 1987 - 88 vaihteesta. Se on osuustoiminnan pysähtyneisyyden ajalta, jolloin moni suuri suomalainen osuuskunta näytti kehittyvän saneerauskypsäksi ennen kuin niiden hallinto riittävän jämäkästi pystyi korjaamaan kurssin.

Pellervolaisissa yrityksissä ryhdistäytyminen sittemmin kuitenkin Hankkija-Noveraa lukuun ottamatta onnistui. SOK-lainen osuuskauppa pääsi rankan saneerauksen jälkeen huimaan nousuun. Työväenliikkeen osuuskaupoista ilmeisesti puuttui Osuustoiminta-lehden kaltainen riittävän kriittinen ja vaikuttava keskustelu.

Osuustoiminnan hallinnon selkeät perusasiat ja tavoitteet on löydettävissä jo Rochdalen kunnon kankurien perustaman ensimmäisen osuuskaupan säännöistä vuodelta 1844. On oikeastaan hämmästyttävää, miten hyvin hyvään ja tehokkaaseen hallintoon johtaneet periaatteet ovat kestäneet, vaikka niiden käytännön tulkinnat ovatkin suuresti vaihdelleet. Radikaali muutos on kuitenkin tapahtunut siinä, että osuustoiminta luotiin maailmaan, jossa enemmistö selvästi kärsi tavaroiden ja palvelusten niukkuudesta. Nyt varsinkin länsimaissa elämme yltäkylläisyyden keskellä. Varsinkin materiaalisessa tarjonnassa vallitsee kova kilpailu kuluttajien sieluista.

1980-luvun lopusta nykypäivään kaikki ot-yritykset ovat siirtyneet toimimaan avoimilla ja kilpailluilla markkinoilla. Tämä vaikutti myös yritysten ohjausmalleihin.

Kilpailutalouden läpilyönti kaikkialla on antanut myös ot-yritysten liikkeenjohdolle lisää pelivaraa, kun muutoksiin markkinoilla joudutaan vastaamaan nopeasti. Samalla kehitys on asettanut lisää paineita myös etenkin hallitukselle tehostaa sekä yrityksen sisäistä että markkinaympäristöön kohdistuvaa seurantaa ja valvontaa.

Mitä on hyvä hallinto?

Ikivanha teema tulee nyt uudelleen muodikkaaksi, kun sillä on tänään paljon uutta ja täsmällisempää sisältöä. Uutta tietoa on viimeisten kymmenen vuoden sisällä kertynyt etenkin ot-yritysten ulkopuolelta ja kansainvälisesti.

Kun yritysten toimintaympäristö on muuttunut täydellisesti, niin se on johtanut myös yritysrakenteiden elämiseen. Esimerkiksi nykyiset Atria ja HK Ruokatalo päätyivät yhtiöittämään liiketoimintansa ja viemään yhtiöt pörssiin. Pörssissä toimiminen on sujunut niiltä aikojen myötä vaihtelevasti, mutta itse 80-luvun lopulla tehtyä perusratkaisua ei tänä päivänä ole syytä asettaa kyseenalaiseksi.

Kansainvälisessä keskustelussa Atrian ja HK Ruokatalon käyttöön ottamaa mallia omistajaosuuskunnista ja niiden pörssinoteeratuista osakeyhtiöistä kutsutaan hybrideiksi. Muutamien mielestä hybridejä paljon selkeämpiä osuustoiminnan tyyppejä ovat tuotanto-osuuskunta ja palveluosuuskunta.

Mutta hybridien synty ja kehittyminen ovat varsin mielenkiintoisia. Niissä kun pyritään yhdistämään parhaat puolet keskenään hyvin erilaisista organisaatioista.

Kaikille näille kolmelle osuustoiminnan perustyypille sopii se yhteinen peruskysymys, mitä on hyvä hallinto. Mitä tärkeimpiä tavoitteita sille jäsenten ja suoraan jäseniä edustavien hallintoelinten taholta kulloinkin asetetaan? Ja miten esimerkiksi ot-yritysten johto ja hallitukset kulloinkin onnistuvat toteuttamaan jäsenten toiveita ja osuustoimintaan kuuluvaa jäsenten tasa-arvoa ja liiketoiminnan eettisiä tavoitteita?

Kansainvälistä mielenkiintoa

Pellervo asetti viime vuonna laajapohjaisen toimikunnan tutkimaan ot-yritysten omistajaohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän tavoitteena on tuottaa taustamuistio, joka voisi toimia luottamus- ja liikkeenjohdon tukena.

Tähän Pellervon virittämään teemaan on löytynyt yllättävän paljon myös kansainvälistä mielenkiintoa. EU:n tuottajaosuustoimintaa edustavassa järjestössä Cogecassa varapuheenjohtaja Marcus H. Borgström on valittu vastaamaan 29.-30.11. järjestettävästä Corporate Governance -seminaarista ja Pellervon toimitusjohtaja Samuli Skurnik on kutsuttu siihen yhdeksi alustajaksi. Aiheesta puhuttu myös NBC:ssä ja se oli vastikään myös Ruotsin LRF:n ideaseminaarin aiheena.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |