Hallituksessa voi olla ulkopuolisia

Pitääkö osuuskunnan hallitukseen valita vain osuuskunnan jäseniä vai voiko ulkopuolisen valtuuttaa hallitustyöhön? Jos laki ei tätä vaadi, vaativatko osuustoiminnan periaatteet? Jos hallituksen enemmistö on osuuskunnan jäseniä, mutta sitä halutaan vahvistaa ulkopuolisilla, käykö se päinsä?

Nimimerkki Kuka kelpaa hallitukseen

Osuuskuntalaki ei aseta hallitukseen valittaville jäsenille muita kelpoisuusehtoja kuin sen, että hallituksen jäsenenä ei voi olla vajaavaltainen tai konkurssissa oleva. Näin ollen osuuskunnan hallitukseen voidaan valita muitakin kuin osuuskunnan jäseniä.

Lisäksi hallituksen jäsenistä vähintään puolella tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei kauppa- ja teollisuusministeriö myönnä lupaa poiketa tästä. Tämän mukaisesti siis myös ulkomaalaiset voivat olla hallituksen jäseniä, jos asuinpaikkavaatimus täyttyy. Jos lupaa haetaan ja saadaan, koko hallitus voi koostua ulkomaalaisista.

Osuuskunta voi omissa säännöissään asettaa hallituksen jäsenille kelpoisuusehtoja. Säännöissä voidaan esimerkiksi määrätä hallituksessa olevan osuuskunnan jäsenyydestä tai siitä, että hänen tulee olla osuuskunnan aktiivijäsen. Säännöissä voidaan määrätä myös toimitusjohtajan hallituspaikasta tai asiantuntijajäsenestä. Kelpoisuusehtoja kannattaa kuitenkin harkita tarkoin, koska joskus voi sattua, ettei hallitukseen löydy erityisehtoja täyttäviä jäseniä.

Lisäksi osuuskuntakokous voi hallituksen jäsenten vaalissa noudattaa sisäisiä sääntöjä, jotka tavallaan voisivat olla kysyjän peräämien osuustoimintaperiaatteiden noudattamista. Näihin sääntöihin voisi kuulua se periaate, että kaikki tai ainakin tietty osa hallituksen jäsenistä on osuuskunnan jäseniä.

Valitessaan hallituksen jäseniä osuuskuntakokous noudattaa, tai ainakin sen tulisi noudattaa, edustuksellisuuden periaatetta. Hallitukseenhan tulisi valita sellaisia henkilöitä, jotka nauttivat osuuskuntakokouksen luottamusta.

Joskus uusosuuskunta keskeyttää toiminnan ja yritys pannaan pöytälaatikkoon. Mikä on jäsenten asema tällaisessa osuuskunnassa, jos jäsenmäärä painuu alle seitsemän? Onko mahdollista, että heidät katsotaan yrittäjiksi, vaikkei toimintaa olekaan?

Nimimerkki Pöytälaatikko

Osuuskunta voi todella - hoidettuaan yritystoiminnan lopettamisilmoituksen veroviranomaisille ja muille tarpeellisille tahoille - jäädä juridisesti purkamattomana elämään hiljaiseloa. Kun osuuskunnasta ei kymmeneen vuoteen ole tullut ilmoitusta kaupparekisteriin, rekisteriviranomainen poistaa osuuskunnan rekisteristä laissa säädetyn tiedustelumenettelyn jälkeen.

Jos osa jäsenistä eroaa tämän hiljaiselon aikana, ja jäsenmäärä painuu alle seitsemän, jäljelle jääneet jäsenet katsotaan työttömyysturvalain 1 a §:n mukaan yritystoimintaa harjoittaviksi henkilöiksi. Kysymys on samanlaisesta jakolaskusta kuin osuuskunnan toiminnan alkaessa: jotta osuuskunnan jäsen voitaisiin katsoa yritystoimintaa harjoittavaksi henkilöksi, hänen tulee siis samanaikaisesti toimia osuuskunnan johtavassa asemassa ja omistaa siitä vähintään 15 %. Työttömyysturvalain mukaan jokainen jäsen toimii osuuskunnassa johtavassa asemassa, ja jos osuuskunnassa on jäseniä kuusi tai vähemmän, kunkin omistusosuus nousee väistämättä yli 15 prosentin. Jäseniä pidetään tällöin yrittäjinä.

Kun jäljelle jääneet jäsenet on katsottu päätoimisiksi yrittäjiksi, heillä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan siltä ajalta, jona he työllistyvät yritystoiminnassa tai omassa työssään.

Työttömyysturvalain 5 a §:n mukaan yritystoiminnan katsotaan jatkuvan ja henkilön työllistyvän niin kauan, kunnes toiminta on ollut yhtä mittaa keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Toisin sanoen jäsenet joutuvat kokemaan neljän kuukauden "karenssiajan", jona aikana heillä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Neljän kuukauden jälkeen on pyydettävä uutta käsittelyä ja esitettävä todisteet, ettei liiketoimintaa ole ollut. Jos ehdot täyttyvät, jäsentä ei pidetä enää yrittäjänä.

Neljän kuukauden "karenssiaika" on monelle niin vakava toimeentuloriski, että asiaa kannattaa miettiä kaikkien jäsenten kanssa osuuskunnan toimintaa lopetettaessa. Yhteiseen hiileen puhaltaminen pienentää toimeentuloriskiä ja eriarvoisuutta.

Kannattaa muistaa, että jos osuuskunnassa on vähemmän kuin viisi jäsentä tai yhteisöenemmistöisessä alle kolme yhteisöä, eikä osuuskuntaan ole kuuden kuukauden kuluessa liittynyt riittävää määrää jäseniä, osuuskunta on asetettava pakkoselvitystilaan ja sitä kautta purettava.