Suuret tuotantomäärät, tuotantokyky ja asenteet

Vuoden verran toimineet kaksi pudasjärveläistä osuuskuntaa painivat alkutaipaleellaan osuuskuntien yleisimpien ongelmien parissa. Toisessa mietitään, kuinka saataisiin tuotemäärät riittämään ja toisessa, kuinka solmittaisiin kaupat riittävän suurista tuotemääristä. Kummassakin yrityksessä piti kuitenkin ensiksi saada itse osuuskuntalaisten asenteet kuntoon.

Osuuskunta Ruokapudaksen toiminta on ainakin toistaiseksi harvojen harteilla: siinä on seitsemän osakasta. Jäsenet tuottavat perunaa, porkkanaa, mansikoita, yrttejä ja luonnonmarjatuotteita sekä poron, naudan ja villisian lihaa.

Lihasta jalostetaan lämmin- ja kylmäsavulihaa sekä lisäksi teetätetään makkaroita ja säilykelihaa ulkopuolisilla yrityksillä.

"Vielä meillä ei ole volyymituotetta, jota menisi suuret määrät. Lihasta ja marjoista sellainen saattaisi löytyä, tai ehkä kokonaisesta tuoteperheestä johon olisi koottu useammanlaisia tuotteita", miettii osuuskunnan jäsen ja elintarvikealan yrityshautomohanketta Pudasjärvellä johtava Kerttu Keihäskoski.

"Meillä on markkinointi ollut helpompaa kuin tuotteiden saanti. Viime syksynä esimerkiksi tuli Lahdesta yhteydenotto, että sinne olisi heti tarvittu 1500 purkkia villisian lihaa mukaan liikelahjapakettiin Saksaan. Niin suurta tilausta emme pystyneet ottamaan vastaan. Toisaalta helsinkiläisravintolat ovat kysyneet puikulaperunaa, mutta sitä meillä ei ole tuotannossa lainkaan."

Keihäskoski toivoo osuuskuntaan lisää osakkaita, mutta haaveilee suurten tuotemäärien takaamiseksi myös tuotantorengasta, jossa olisi mukana muitakin kuin osuuskuntalaisia. Nämä kaikki markkinoisivat tuotteitaan saman tuotemerkin alla ja näin mahdollistaisivat tarpeeksi suuret tuotemäärät.

Ruokapudakselle Etelä-Suomesta tulleet tiedustelut perustuvat osuuskunnan omaan markkinointityöhön ja esittäytymiseen pääasiassa ruoka-alan messuilla.

Perusmenekki osuuskunnan tavanomaisemmille tuotteille, kuten pyöreälle perunalle ja porkkanalle löytyy omasta kunnasta. Syksyn tullen menekki vain varmistunee, kun kunnan keskuskeittiöt alkavat ottaa perunat ja porkkanat valmiiksi kuorittuina ja osuuskunta on niiden toimittamisessa vahvoilla.

Ruokapudas on keskittänyt tuotteidensa kuluttajamyynnin ja osin jalostuksen yhteen pisteeseen Koillis-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen Pudasjärven oppilaitoksen yhteyteen. Tilat antoi kunta osuuskunnan käyttöön.

Tiloissa osuuskuntalaiset ovat päässeet harjoittelemaan myös suoraa myyntityötä - ja siinä Keihäskosken mukaan onkin ollut paljon totuttelemista.

"Kynnys rakentaa omat tilat on todella korkea. Me olemme lähteneet varovaisesti liikkeelle ja kuuntelemme palautetta, jotta emme suin päin ryntäisi vikasuuntaan."

Paavola itse kehittelee luonnollisesti poronlihan tuotantoa, ja tähtäimessä hänellä on oman tilateurastamon rakentaminen ensi syksyksi.

Hän toivoo, että samassa teurastamossa voitaisiin teurastaa myös nautoja, lampaita, villisikoja ja ehkäpä siipikarjaakin. Teurastamon rakentamista Paavola on kaavaillut jo pitkään, mutta hän on lykännyt sen toteutusta koska Pudasjärvelle on suunniteltu myös paliskuntien poroteurastamoa. Tuosta teurastamosta on ajateltu opetusteurastamoa jossa sielläkin käsiteltäisiin myös muita eläimiä kuin poroja. Päätös teurastamon rakentamisesta on kuitenkin viivästynyt viivästymistään ja niin Paavola päätti, että ensi kesänä oma teurastamo nousee ellei paliskuntien teurastamosta tule rakentamispäätöstä kevään kuluessa.

"Tuottaja ei voi olla päätoiminen jalostaja, siihen ei aika riitä. Minä kuitenkin satsaan nyt jalostukseen. Kysyntää poronlihalle on niin paljon, että omassa teurastamossa voitaisiin teurastaa vaikka kaikki Pudasjärven palkisen 1500 vuosittain teuraaksi menevää eläintä."

Veljeksistä Harri liittyi Ruokapudakseen juuri villisian lihan markkinoinnin vuoksi, vaikka hän harjoittaa kotitilallaan myös nautakarjan kasvatusta.

Villisian liha on ainakin pohjoisessa vielä outo tuote ja niinpä sitä on vasta pikkuhiljaa lähdetty tarjoamaan kuluttajille. Lihaa on osuuskunnan toimeksiannosta purkitettu lihanjalostusyrityksessä Rantsilassa. Myös maun saamisessa kohdalleen konsultoitiin osuuskunnan ja jalostamon kesken tiiviisti.