ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Naiset mukaan osuuskuntien päätöksentekoon

Pellervo-Seuran johtokunta antoi alkuvuodesta julkilausuman, jossa se painotti naisten ja miesten tasa-arvon tärkeyttä ja toivoi, että osuuskunnat sitoutuisivat tasa-arvon aktiiviseen toteuttamiseen. Viime vuonna Pellervoon perustetun Hedvig-työryhmän tehtävä on pohtia, miten naisten osuutta osuuskuntien hallinnossa ja johdossa voitaisiin kasvattaa.

Työryhmän nimi viittaa osuustoiminnan isän Hannes Gebhardin puolisoon Hedvig Gebhardiin, joka oli paitsi suomalainen osuustoimintaveteraani myös kansanedustaja ja naisasianainen. Hedvig Gebhard toimi yli luokka- ja kielirajojen ja korosti voimakkaasti osuustoiminnan vahvaa arvopohjaa taloudellisen menestymisen perustana ja ihmisten onnellisuuden lisääjänä. Arvoja toteuttamaan hän peräänkuulutti aktiivisia naisia.

Pellervolaisen osuustoiminnan vahvasti miesvaltaisen hallintokulttuurin vaarana on päätöksenteon kapeutuminen. Japanilainen professori Ikujiro Nonaka korostaa objektiivisen ja subjektiivisen tiedon vuorovaikutusta päätöksenteossa. Hän peräänkuuluttaa yhteiskunnan hiljaisen tiedon nostamista voimavaraksi ja yritysten menestystekijäksi.

Kun globaali markkinatalous on ajautunut uskottavuuskriisiin, ihmiset eivät enää luota rahamarkkinoihin. Omistajuus on irtaantunut yritysten toiminnasta ja rahavirtoja ohjaavien tahojen päämäärät ja keinot ovat monesti ristiriidassa yksilöiden perusetiikan kanssa. Miten eheyttää ihmisten sisäinen arvomaailma ja elinkeinoelämä onnelliseksi taloudeksi?

Arvot aktiivikäyttöön

Osuustoiminta eroaa muusta liiketoiminnasta siinä, että yhteisöllisenä, suuria ihmisjoukkoja mukaan vetävänä liiketoimintamallina se vaatii ja sen toiminnan perustana ovat vahvat arvot, joita Hedvig Gebhard melkeinpä sata vuotta sitten nimitti siveellisiksi periaatteiksi. Eettisten arvojen tietoinen toteuttaminen hänen mielestään kasvatti ihmistä henkisesti ja antoi palautetta, jolla yksilö saattoi kasvaa itseään suuremmaksi.

Globalisaatio ja vapaa markkinatalous ovat synnyttäneet tarpeen talouselämän pelisääntöjen tarkistamiseen ja arvokeskusteluun. Ihmisten syrjäytyminen, kasvava eriarvoisuus ja elämän merkityksettömyys ovat ongelmia, jotka koskettavat yhä useampia yksilöitä, yhteisöjä, kulttuureja ja kansakuntia. Syytä on kysyä sitä, mitä on hyvinvointi ja onko kaikki kaupan.

Teoriat ja käytännöt perustuvat aina arvoihin - näkyviin tai näkymättömiin. Tulisi nostaa keskusteluun ne perusarvot, joille vallitsevat toimintamallit rakentuvat. Muutos tarvitsee tekijänsä. Osuustoiminnalle vahvasti arvopohjaisena yrittämismuotona tämä on uusi mahdollisuus, johon on tartuttava.

Hiljainen tieto

Valtaa kuvaava maskuliininen rationaalisuus on ilmaistavissa numeerisesti. Intuitiivisuus liitetään usein feminiinisyyteen. Intuitiivinen tieto on hiljaista subjektiivista tietoa, jota ehkä ensin on vaikea kuvata markoissa tai tunnusluvuissa. Se on kokonaisvaltaista viisautta siitä, miten asiat pitäisi tehdä. Sen juuret ovat syvällä lajin evoluutiokerrostumissa, se suojelee elämää "sydämen sivistyksellä" ja sen saavutukset ja merkitys näkyvät ehkä vasta ajan myötä.

Naiset ovat olleet hiljaisen tiedon kantajia ja siirtäjiä kasvattaessaan ja hoivatessaan. He ovat samalla ohjailleet ja myös kontrolloineet maskuliinista valtaa. Nyt olemme tilanteessa, jossa kaikki kilpailevat samalla tantereella.

Globaalitalouden nykyisessä muodossa intuitiivinen tieto tukahtuu. Sille ei ole tilaa kovassa kilpailussa, missä valtaa ja etuoikeuksia tavoitellaan sitoutumatta niihin eettisesti liittyviin velvollisuuksiin. Miten hiljainen tieto saataisiin mukaan talouselämän luontevaksi osaksi, jotta päätöksenteko olisi nykyistä vastuullisempaa laaja-alaisesti ja kaukonäköisesti?

Yksi mahdollisuus on naisten saaminen tasavertaisina mukaan sinne, missä tehdään kauaskantoisia strategisia päätöksiä ja valintoja. Pelkkä naisten lukumääräinen mukanaolo ei kuitenkaan vielä muuta mitään. Päätäntäelimissä mukana olevien naisten pitäisi olla sellaisia, jotka paitsi perehtyvät asioihin ja sitoutuvat yritykseen myös luottavat itsessään olevaan intuitiiviseen tietoon, uskaltavat prosessoida sitä, tuoda sen julki ja puolustaa sitä. On kysymys feminiinisistä ominaisuuksista ja niiden tasa-arvoistamisesta maskuliinisten kanssa. Toisenlaisuuden poissulkeminen jättää päätöksenteossa usein jotakin oleellista prosessoitumatta. Lopulta kyse ei ole sukupuolesta, vaan tasa-arvosta, erilaisuuden hyväksymisestä ja sen näkemisestä voimavarana. Tasa-arvo on yhteistoimintaa, objektiivisen ja subjektiivisen tiedon vuorovaikutusta.

Eettinen vaihtoehto

Osuustoiminnan perinteisiä ja tänä päivänäkin yhä edelleen voimassaolevia arvoja ovat mm. demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus, rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen. Kun osuustoiminta toimii näiden periaatteidensa mukaisesti, on se mitä oivallisin toimintamalli niille, jotka peräänkuuluttavat vaihtoehtoa nykyiselle globaalille markkinataloudelle, missä omistus on paljolti irtaantunut yritysten toiminnasta.

Paitsi osuuskuntien jäseninä ja päättäjinä voimme vahvistaa tätä eettistä vaihtoehtoa myös valitsemalla osuustoiminnallisesti tuotettuja tuotteita ja palveluita. Osuustoiminnan laaja toiminta-alue mahdollistaa vahvojen laatuketjujen rakentamisen. Laatukriteereiden määrittelyssä korostuu kokonaisvaltaisen tiedon merkitys.

Onnistumisen edellytyksenä on kuitenkin osuuskuntien toiminnan rehellisyys. Osuustoiminta on enemmän kuin liiketoimintaa. Se on eettinen tapa toimia yhteisössä ja koko maailmassa. Se palauttaa ihmisille valtaa vaikuttaa omaan elämänpiiriinsä, lisää yhteisöllisyyden kautta yksilön perusturvallisuutta ja rakentaa mahdollisuuden olla kokonaisempi ihmisenä.

Hiljainen tieto tulee saada kuuluviin, päätöksentekoprosessien osaksi. Arvot ovat osuustoiminnan liian vähän käyttämää voimavaraa. Naisten tulee uskaltaa lähteä mukaan, tukea ja kannustaa toisiaan ja luottaa siihen, että heillä on tietoa, millä voidaan vaikuttaa. Subjektiivinen hiljainen tieto on nopeaa, se kulkee toiminnan edellä. Globalisaation eduksi on puolestaan sanottu sen nopeaa reagointia. Tässä on osuustoiminnalle haastetta - mahdollisuus uudelle kansanliikkeelle maailman muuttamiseksi!

ayrav.jpg (11182 bytes)
Hedvig-työryhmän vetäjä
anne.ayravainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun | Hedvig-sivuille |