Pellervon haasteiden edessä

Pellervo-Seura teki viime vuonna mittavan työn kartoittaessaan jäsentensä mielipiteitä ja henkilöstönsä tuntemuksia. Nämä ovat tärkeitä pohjia edessä olevalle työlle. Sanoista tekoihin.

Tekemistä riittää, sillä kummankin tutkimuksen tulokset hätkähdyttivät. Niitä ei voi sivuuttaa olan kohautuksella tai toteamalla, etteivät vastaajat ymmärtäneet kysymyksiä oikein. Viisaiden miesten strategiaryhmällä riittää pohtimista.

Olin ensimmäistä kertaa mukana Pellervon Päivillä, jotka järjestettiin Helsingissä 25.4. Arvovaltainen ja laaja osanottajajoukko sekä monipuolinen ohjelma tekivät vaikutuksen. Mittavan tilaisuuden järjestelyt sujuivat hyvin. Päivillä hehkuteltiin osuustoiminnan merkitystä, sen uudelleentulemista ja myös globaalia merkitystä. Perustarkoitus ja arvot ovat pysyneet yli sata vuotta.

Perusarvot omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus sekä eettiset arvot rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen ovat yleviä, hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan sopivia arvoja.

Eri asia on sitten, miten jäsenistö ja henkilöstö ne tänä päivänä sisäistävät. Miten ne näkyvät Pellervon ja sen jäsenistön jokapäiväisessä toiminnassa, ovatko ne sopusoinnussa jäsenistön ja henkilöstön omien arvojen kanssa?

Peilataanpa näitä edustamani tahon eli Osuuspankin arvoihin: jäsenyys, ihmisläheisyys, luotettavuus, menestystahto, ryhmäyhtenäisyys sekä eettiset periaatteet: vastuullisuus, rehellisyys, luottamuksellisuus. Eivät ne ristiriidassa ole, mutta OP:lla on mukana nykyaikaan kuuluva menestystahto. Toki se kuuluu myös yli 100-vuotiaalle Pellervolle, tosin sitä ei ole kirjattu perusarvoihin.

Tulevaisuuden turvaamiseksi on tuloskuntoa oltava myös järjestöillä.

Kadun miehen mielikuva

Oman pienen, epävirallisen otokseni mukaan eläkeikäisille ihmisille Pellervon nimi on tuttu. Jos kyse on keski-ikäisistä, joilla juuret ovat maaseudulla, on myös omakohtaisia kokemuksia kotiin tulleesta Pellervo-lehdestä. Pellervo on ollut varsin arvostettu maaseudulla.

Kaupunkilaisille, joihin itsekin olen kuulunut, sen sijaan nimi on vieras. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT tunnetaan ja sitä edelleenkin arvostetaan. Maallikoiden mielestä Pellervo on poliittisesti värittynyt, vanhakantainen maanviljelijöiden etujärjestö. Osuustoiminnasta tulee kadun miehelle mieleen lähinnä uusosuuskunnat, joiden toimintaa kiitelläänkin. Ei mainittu edes osuuspankkeja eikä Sokosta. - Olisi mielenkiintoista tietää, olisiko tulos virallisessa gallupissa samansuuntainen.

Mittavat juuret

Pellervon yhteiskunnallisesta merkityksestä saa hyvän kuvan 100-vuotiskirjasta Kansan Talous. Seura perustettiin 1899 edistämään vapaata osuustoimintaa maatalouden eri aloilla ja levittämään kooperativiista aatetta. Seura siis halusi tehostaa maanviljelijöiden taloudellista yhteistoimintaa ja yritteliäisyyttä sekä parantaa maalaisväestön eli silloisen maamme valtaenemmistön asemaa.

Osuuspankit perustettiin 1902. Pankin perustarkoitus on edistää omistajajäsentensä ja asiakkaittensa taloudellista menestystä. Perustarkoitus on edelleenkin ajankohtainen. - Entä Pellervo-Seuralla?

Juurille vai uusille urille

Haluaako Pellervo edelleenkin olla - kuten perustettaessa määriteltiin - pääasiassa maanviljelijöiden hyvinvoinnin edistäjä ja tuottajajärjestöjen yhdysside. Uusia haasteita on tullut EU:n ja kansainvälistymisen myötä.

Kuinka paljon MTK:lla ja Pellervolla on päällekkäistä toimintaa, jos on, eikö se ole resurssien tuhlausta?

Luotaileeko Pellervo, mitä ympärillä tapahtuu, miten jäsenten fuusiot, uudet visiot ja toimintaympäristömuutokset vaikuttavat. Onko aitoa kumppanuutta?

Pitäisikö nyt tutkailla yhteiskuntaa uusin silmin. Oireita tästä on jo ilmassa. Pellervon Päivilläkin on voimakkaasti ollut esillä uusosuustoiminta. Siellä kaivataan asiantuntija-apua, neuvoja, tukea ja yhteistä nimittäjää. Entä kansainvälisyys tai oppilaitosyhteistyö ala-asteilta alkaen?

Pellervon monet julkaisut ja sen tarjoama sähköinen viestintä ovat saaneet kiitosta. Internetistä löytyy paljon hyödyllistä tietoa, jos ehtii ja osaa surffailla. Heittäisin jälleen epäilevän kysymyksen. Ovatko kaikki julkaisut tarpeen? Kilpaillaanko samoista lukijoista ja mainosmarkoista? Eikö julkaisuja voitaisi yhdistää?

Pellervo-perheeseen kuuluvat instituutti ja PTT ovat lunastaneet paikkansa. Instituutin palvelut kelpaavat muillekin kuin uusosuuskuntalaisille. Osuuspankkiopisto tarjoaa pankkilaisille hyvää valmennusta, mutta kilpailu tälläkin alalla on paikallaan, Pellervo voisi tarjota korkeatasoista yliopistotasoista valmennusta. PTT:n ansioita ei liene kukaan kyseenalaistanut.

Tasa-arvo korostuu

Yksi Pellervon perusarvoista on tasa-arvo. Se ei kuitenkaan ole tarkoittanut sukupuolten välistä tasa-arvoa, vaan sitä, että jäsenillä on oikeus osallistua, saada tietoa, tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kiitettävää työtä tasa-arvon edistämiseksi on tehnyt Hedvig -tasa-arvoprojekti.

Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n hallitus on hyväksynyt tasa-arvon edistämisstrategian, jonka mukaan se valitsee tasapuolisesti miehiä ja naisia kokoustensa puhujiksi ja kehottaa jäsenyhteisöjään lähettämään kokouksiin yhtä paljon naisia ja miehiä. Tavoitteeksi on myös asetettu, että 2005 mennessä ICA:n hallituksessa ja aluehallituksissa on vähintään 30 % naisia.

Ottaako Seura myös tämän tavoitteekseen? Nyt meitä naisia on hallituksessa yksi ja valtuuskunnassa kaksi.

Syytä katsoa peiliin

Jotta kyselyissä tehty mittava työ voitaisiin hyödyntää mahdollisimman hyvin, kannattaa vielä pinnistellä toimenpideohjelmien aikaansaamiseksi. Yhteistyö henkilöstön kanssa on varmaan hedelmällistä. Toteutumista tulee seurata ja niistä myös tiedottaa sekä jäsenistölle että henkilöstölle.

Tämä voi olla tärkeä askel järjestön imagon ja merkityksen nousuun, vaikka saatetaan joutua tekemään vaikeitakin ratkaisuja.

Itse kunkin on syytä katsoa itseään peiliin; niinhän metsä vastaa kuin sinne huutaa!

Kirsti Hernesaho
Kirjoittajamme on koulutukseltaan yhteiskuntatieteitten maisteri,
hän toimii Stora Enson Anjalankosken tehtailla koulutus- ja tiedotuspäällikkönä. Pellervon valtuuskuntaan hänet valittiin viime vuonna osuuspankkien edustajana. Kymijoen Osuuspankissa hän on johtokunnan varapuheenjohtaja.

| Sivun alkuun |