Hallittu osaaminen

Naisen tie johtajan pallille on kivinen. Tuoreet tutkimustulokset antavat vihjeen siitä, minkälaista osaamista naisvaltaisella hyvinvointialueella menestyvältä edellytetään seuraavan 15 vuoden aikana. Asiantuntijat tunnistivat väestön harmaantumisen, syrjäytymisen ja työvoimapulan kolmeksi tärkeimmäksi johdon osaamista koettelevaksi muutokseksi.

Väestön harmaantuminen

Suomalaisväestön rakenne muuttuu vuoteen 2015 mennessä. Keski-ikä nousee eikä eläkeläisiä ole ollut koskaan aikaisemmin yhtä paljon. Väestön harmaantuminen koetaankin sekä uhaksi että mahdollisuudeksi, jota menestyvä johtaja hyödyntää. Ikääntyvän väestön sosiaalisesta ja kulttuurisesta osaamisesta kehitetään koko yhteisön voimavara. Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaista, eri ikäkausille ja viiteryhmille sopivan opettamisen, tekniikan, materiaalin ja käytäntöjen kehittämistä.

Vanhusten kunnon, toimintakyvyn ja henkisen vireyden ylläpitäminen sekä arkiteknologian hankkiminen edellyttävät yhteisöltä terveyskasvatuksen, uusien apuvälineiden kehittämisen, asuntotuotannon ja lääketieteen teknologian osaamista. Vanhushoidon menetelmien kehittämiseen tarvitaan tietoja. Miten vanhukset elävät? Keitä he ovat? Miten he toimivat kuluttajina?

Laitoshoitoa korvaavien asumismuotojen kehittäminen asettaa vaatimuksia arkkitehtien ja rakennusinsinöörien sosiaalialan osaamiselle. Asuminen on kiinteässä yhteydessä ympäristöön ja palveluihin. Ilman näiden kehittämistä ei suunnittelussa onnistuta. Suunnittelijat tarvitsevat tietoa ikääntyvien ihmisten toimintakyvystä ja heillä on oltava kyky yhdistää tieto, valvonta ja kommunikaatioteknologia rakentamisen ja ympäristösuunnittelun teknologiaan. Tulevaisuuden asunnot muuntuvat jopa kotisairaalaksi. Itsenäistä kotona selviytymistä edistetään kehittämällä palveluteknologiaa ja harjaannuttamalla väestö teknologian tarjoamiin välineisiin ja ratkaisuihin.

Suuret ikäluokat ovat vuonna 2015 seitsemänkymppisiä, aiempia ikäluokkia aktiivisempia terveys-, hyvinvointi-, vapaa-aika- ja kulttuuripalveluihin sijoittavia kansainvälisiä ihmisiä, jotka edellyttävät hyvää ja laadukasta palvelua. Varakas seniori-kansalainen harrastaa, elää ja kuluttaa kuten nuori, mutta keskimäärin kolme kertaa suuremmalla volyymillä. Suuri osa kulutuksesta kohdistuu hyvinvointiin.

Myönteisen mielikuvan tarjoamiseen ikääntyvien ihmisten elämänmuodoista tarvitaan markkinointiosaamista, ikäihmisten osallistumisen lisäämiseen yhteisöllistä osaamista, kulttuuritarjonnan, viihteen sekä kunto-ohjelmien tuottamiseen media-osaamista. Markkinoiden luominen ei onnistu kuitenkaan ilman ikääntyvän väestön tarpeiden ymmärtämistä, kuluttajatutkimuksen osaamista. Palvelusten tuotteistaminen perustuu moniammattiseen osaamiseen.

Syrjäytyminen

Tietoyhteiskunnan syrjäytyminen on oppimisesta ja osaamisesta syrjäytymistä, mikä alkaa jo parivuotiaana. Koska lapsen oppiminen alkaa syntyessä, tarvitaan alalla tutkimusta, tuotteita ja palveluita varhaisen oppimisen mahdollistamiseksi ja oppimishäiriöiden toteamiseksi. Jo puolivuotiaan oppimishäiriöt ovat tunnistettavissa. Häiriöihin reagoidaan uudella tavalla viritetyllä opettamisella.

Varhaislapsuuden syrjäytymistä ehkäistään tukemalla vanhemmuutta ja päivähoidon toteuttamista. Päivähoitohenkilökunnan valmiudet valjastetaan lapsen uteliaisuuden ja tutkimisen ruokkimiseen sekä prosessia tukevien välineiden kehittämiseen. Lapset johdatetaan myönteiseen tietoteknologiamaailmaan. Tietotekniikkavalmiudet tarjotaan lapselle varhain - esimerkiksi syntymälahjana äitiyspakkauksen tuotteina. Varhaislapsuuden syrjäytymistä ehkäistään myös työelämän muutoksilla, tukemalla lapsen yksilöllisyyttä ja voimistamalla yhteisöllisyyttä.

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on ymmärrettävä työllisyyteen liittyvät mekanismit. Tähän tarvitaan sekä empiiristä että poikkitieteistä tutkimusosaamista. Tulevaisuuden työura perustuu jatkuvan koulutuksen strategiaan; se rakennetaan työ- ja koulutusjaksoista. Eläkeikää lähestyville luodaan koulutuksella mahdollisuus uuteen työuraan tai vanhan jatkamiseen. Työllisyyttä edistetään innovaatioilla, niiden kaupallistamisella ja innovaatioille hedelmällisen ympäristön luomisella. Väestön liikkuvuus ja elinikäinen kouluttautuminen perustuvat asennemuutokseen.

Vammaisuus on ajan haaste. Vammaisuuden ja vammattomuuden välinen kuilu ylitetään kehittämällä osallisuuden ja oppimisen mahdollistavia apuvälineitä. Lennokas tutkimus, riskinotto, monitieteisyys ja -ammattisuus ovat tarpeen.

Työvoimapula

Koulutuksen perusteellinen uudelleenarviointi, työelämän kehittäminen, työikäisen väestön terveydestä huolehtiminen, uusien palvelumallien kehittäminen ja ulkomaisen sairaanhoidon palvelutarjonnan hyväksikäyttö edeltävät rakennus-, hoiva-, siivous- ja muiden palvelualueiden työvoimapulan ratkaisemista.

Ikäihmisten osaamisen hyödyntämiseksi työelämässä kehitetään uusia opettamisen ja toimintojen muotoja, houkuttimia ja välineitä. Koulu-, yliopisto- ja täydennyskoulutusjärjestelmä uudistetaan seniorien valjastamiseksi työelämään nykyistä pitempään. Työelämästä siirrytään eläkkeelle asteittain. Eläkeikäisten taitoja käytetään aktiivisesti uusien alalle tulevien harjaannuttamiseen.

Ihmisten ja laatujohtamisen puute on huutava suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspiirien organisaatiot, johtaminen, yhteistoiminta, palkkaus ja työolot kilpailevat menestyksellisesti yksityissektorin kanssa. Välineitä ja tuotteita kehittämällä mahdollistetaan niin toimistotyön kuin palveluidenkin etätoiminnot. Kansalaisten perhe-elämä ja vapaa-aika alistetaan yhä enemmän työlle - uudet teknologiat tuovat työn kaikkialle ilman että työntekijä saa siitä korvauksen - kunnes eduskunta ryhtyy lopulta pohtimaan lakia kansalaisten oikeudesta vapaa-aikaan.

Lista on pitkä - onkohan meistä naisista kaiken tämän osaajiksi?

RITVA RAUTKYLÄ-WILLEY
Kirjoittaja on Helsingin kauppakorkeakoulun
tytäryrityksen LTT-Tutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö
ja Euroopan sosiaalirahaston Suomen avainklusterit ja
niiden tulevaisuus -tutkimusryhmän jäsen.

| Sivun alkuun | Hedvig-sivuille |