Osuuskuntalaki uudistuu

Eduskunta saa käsiteltäväkseen syksyllä esityksen uudeksi osuuskuntalaiksi. Esitys on valmistunut oikeusministeriössä ja se on lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiaisen käsialaa. Kyseessä on kokonaisuudistus, jossa voimassa oleva 1950-luvulta peräisin oleva laki on uudistettu alusta loppuun.

Osuuskuntalain uudistamispaketti on mittava yhteisöoikeudellinen reformi, jossa hyvin palvellut, mutta vanhentunut osuuskuntalaki saatetaan kaikilta osiltaan ajan tasalle. Osuuskuntien toiminnassa uusi laki tulee merkitsemään runsaasti uusia käytäntöjä, huolimatta siitä että lainsäädännön perusta pysyy tärkeiltä lähtökohdiltaan muuttumattomana. Nyt käsittelyyn tuleva uudistus kuitenkin saattaa osuuskuntalainsäädännön keskeisiltä osiltaan samalle tasolle osakeyhtiöitä koskevan lainsäädännön kanssa.

Lainsäädäntöneuvos Jauhiaisen koostama esitys vastaa monilta tärkeiltä osiltaan niitä toiveita, joita Pellervo-Seuralla lain uudistamiseksi on ollut. Uudistustyöhän lähti käyntiin Pellervon tekemän aloitteen pohjalta. Osuustoiminnan etujärjestöllä ja suurilla osuustoimintaryhmillä on myös ollut mahdollisuus osallistua ministeriön asiantuntijatoimikunnan työhön lakiesityksen valmisteluvaiheessa. Voidaan siten sanoa, että osuustoiminnallisten yritysten näkemykset ovat hyvin olleet lain valmistelijan tiedossa.

Uusi laki korostaa osuuskuntamuotoa yhtenä keskeisenä yritystoiminnan muotona. Ehdotuksessa on myös väljennetty sääntelyä ja lavennettu osuuskuntamuodon käyttöalaa. Siitä huolimatta osuustoiminnan tunnusmerkit löytyvät hyvin uudestakin lainsäädännöstä. Näitä ovat jäsenten ja elinkeinon tukeminen, jäsenten oikeus osuuskunnan palveluihin käyttämiseen, jäsenten rajoitettu vastuu osuuskunnan veloista, jäsenkunnan ja osuuspääoman vaihtuvuus ja pääsääntönä myös jäsen ja ääni-periaate sekä ylijäämän käytön periaatteet.

Lakiehdotuksen perusajatuksena on ollut se, että osuuskunnan säännöillä voidaan nykyistä väljemmin sopia mm. eri pääomainstrumenttien käytöstä ja osuuskunnan hallintojärjestelmästä. Viime mainittuun liittyy myös uutena mahdollisuus porrastetun äänivallan käyttöön osakkaiden niin halutessa. Tämä mahdollisuus on kuitenkin enemmänkin kuriositeetti kuin pääsääntö eikä se käytännössä koskisi nykyisiä osuuskuntia, sillä sääntömuutoksiin tarvittaisiin osuuskunnan kaikkien jäsenten hyväksyminen.

Viime vuosina on perustettu paljon pieniä ns. uusosuuskuntia. Sääntelyn vähentäminen on ilman muuta näiden osuuskuntien etu, sillä niillä ei useinkaan ole voimavaroja mittavan hallintobyrokratian pyörittämiseen. Toivoa sopii, että uusi laki tekee osuuskuntamuodon entistä houkuttelevammaksi mm. perheyrityksille ja muille pienille yrityksille.

Osuuskuntakiehdotus tarjoaa uutta myös vanhoille ja suurille osuuskunnille. Erityisen tärkeitä ovat pääomapuolen asiat, onhan tunnettua että osuuskunnilla ei tähän saakka ole ollut käytössään samoja mahdollisuuksia riskipääoman hankkimiseen kuin osakeyhtiöillä. Uusi laki väljentää mm. lisäosuuksien ja sijoitusosuuksien käyttömahdollisuuksia ja luo uuden instrumentin, pääomalainan.

Osuuskuntalakiesitys menee nyt lausunnolle ja kaikkien keskeisten osuustoimintapiirien on mahdollista lausua käsityksensä sen yksityiskohdista. Niin tekee myös Pellervo-Seura, jonka johtokunta päättää seuran kannanotosta syyskuussa.

On selvää, että näin mittava lakiuudistus pitää sisällään lukuisan joukon yksityiskohtia, jotka herättävät keskustelua. Näitä ovat mm. kysymys jäsen ja ääni-periaatteen kirjaamisesta itse lakiin, eri pääomainstrumenttien ominaisuudet ja osuuskunnan minimijäsenmäärää koskevat kysymykset. Näiden ohella varmasti löytyy monia muita tärkeitä keskusteluteemoja.

Lainlaatija varmasti ottaa huomioon osuustoiminnan käytännön asiantuntijoiden eli osuuskuntien itsensä esittämät näkökohdat ennen lopullisen esityksen hyväksymistä. Osuuskunnissa onkin nyt syytä perehtyä esitykseen tarkoin, jotta kaikki tärkeät kommentit voidaan esittää ajallaan.

Ehdotetun uudistuksen päälinjat ovat oikeat ja perustelut selkeät. On osuustoiminnan kannalta tärkeää, että uusi nykyaikainen laki astuu voimaan heti 2000-luvun alettua.

| Sivun alkuun |