Kuka korvaa vahingon?

Jos osuuskunnan työntekijä on sopinut työn itse ja lautoja kantaessaan särkee työnantajaperheen perintöposliineja, kuva korvaa tapahtuneen? Mitä vakuutuksia osuuskunnan kannattaa ottaa ja mitä työntekijän?
NIMIMERKKI VARMUUDEN VUOKSI

Työosuuskunnassa työt tehdään osuuskunnan vastuulla. Toisin sanoen osuuskunta on työnantaja, joka vastaa työntekijän aiheuttamasta vahingosta. Työnantajana osuuskunta on myös silloin, jos se antaa toimeksiannon itsenäiselle yrittäjälle, jos toimeksiantosuhde täyttää työsuhteen tunnusmerkit.

Lain mukaan työnantaja vastaa ensi kädessä aina, jos työntekijä aiheuttaa vahinkoa virheellään tai laiminlyönnillään. Työnantajan vastuu ei kuitenkaan ole rajaton. Jos työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallaan tai huolimattomuudesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan vahingon työnantajalleen. Tässä suhteessa on kuitenkin käytettävissä vahingonkorvauslain mukaiset sovittelumahdollisuudet.

Näitä tilanteita varten osuuskunnan kannattaa ottaa yritysvakuutus, johon sisältyy toiminnan vastuuvakuutus. Jotkut työehtosopimukset, esimerkiksi teknisten toimihenkilöiden työehtosopimukset teollisuudessa, edellyttävät vastuuvakuutuksen ottamista.

Eri vakuutusyhtiöt tekevät riskikartoitusta ja tarjoavat erilaisia yritysturvapaketteja. Kolmen vakuutusyhtiön Internet-sivuilta saa lisätietoa asiasta: www.pohjola.fi, www.tapiola.fi ja www.lahivakuutus.fi. Vakuutusyhtiöissä sitten neuvotaan tarkemmin.

Tilikauden täysin vapaata valintaa rajoittavat:

1. Ammatinharjoittajan tilikausi on aina kalenterivuosi, jos kirjanpito on maksuperusteinen.

2. Kaikilla samaan konserniin kuuluvilla yrityksillä tulee olla sama tilikausi.

Liiketoimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa taikka tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi saa olla 12 kuukautta lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta.

Verotuslain mukaan verovuosi on kalenterivuosi tai, jos tilikautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet.

Liikettä aloitettaessa, lopetettaessa tai tilikautta muutettaessa voidaan tilikauden valinnalla vaikuttaa siihen, mikä kalenterivuosi tulee sen tilikauden verovuodeksi. Joissakin tapauksissa tällä on merkitystä verotukseen. Osuuskunnan on annettava veroilmoituksensa 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukaudesta lukien.

Arvonlisäverotusta varten verovirastolle lähetetään joka kuukausi valvontailmoitus, joten tilikauden valinnalla ei ole merkitystä arvonlisäverotusmenettelyyn.

Ennakonperintälain mukainen palkanmaksajan vuosi-ilmoitus annetaan kalenterivuosittain pidätysvelvollisen tilikaudesta riippumatta. Jos tilikautena ei ole kalenterivuosi, lasketaan sosiaaliturvamaksuprosentin määräämisessä tarvittava palkkasumma kuukausi-ilmoituksista.

Yleistä vastausta siihen, kannattaako tilikaudeksi valita jokin muu jakso kuin kalenterivuosi, on mahdotonta antaa. Jos alalla on hyvin suuret sesonkivaihtelut, pitäisi tutkia, milloin tilinpäätöksen tekemiseen on eniten aikaa, ja valita tilikausi sen mukaan. Eräät tilinpäätöksen jaksotukset onnistunevat helpoimmin kalenterivuoden vaihteessa.

Verotus- ja kirjanpitosäännökset muuttuvat yleensä vuoden vaihteessa; jos tilikausi ei ole kalenterivuosi, saman tilivuoden aikana voidaan joskus joutua soveltamaan erilaisia sääntöjä ja määräyksiä. Tosin siirtymäsäännöksissä yleensä otetaan tilikauden poikkeamat huomioon.