ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

hedvigin.gif (12387 bytes)

Euroopassa panostetaan tasa-arvoon

Naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet ovat nousseet tärkeäksi kysymykseksi Euroopan Unionissa. Viime joulukuussa EY:n ministerineuvosto päätti panna toimeen ohjelman sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Ohjelman tarkoituksena on edistää ja nostaa esiin tasa-arvon toteutumisen edellyttämiä toimenpiteitä ja arvoja, kohentaa tasa-arvoon liittyvien kysymysten ymmärtämistä ja parantaa asian parissa työskentelevien valmiuksia edistää tasa-arvoa

Myös monet eurooppalaiset osuuskunnat ovat havahtuneet huomaamaan, ettei tasa-arvon edistäminen ole vain osuustoiminnan arvoihin sisältyvä moraalinen velvoite, vaan järkevää taloudellista toimintaa. On alettu nähdä hyvin koulutettujen ja pätevien naisten kasvavan joukon merkitys ja ryhdytty harjoittamaan aikaisempaa tasa-arvoisempaa politiikkaa.

Tasa-arvo on tekoja

Sukupuolten välinen tasa-arvo sisältyi jo Euroopan talousyhteisöä koskevaan, v. 1957 solmittuun Rooman sopimukseen tasa-arvon rajoittuessa tuolloin vain samapalkkaisuus-periaatteeseen. Nyt tasa-arvon käsite on laajentunut. EU:n Amsterdamin sopimus kieltää kaiken sukupuoleen perustuvan syrjinnän. On ryhdytty toimenpiteisiin todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi työelämässä. Sukupuolten tasa-arvon nostaminen perusoikeudeksi Amsterdamin sopimuksessa oli EU:n jäsenvaltioiden monien nais- ja kansalaisjärjestöjen tarmokkaan toiminnan ja lobbauksen ansiota.

Vaikka edistystä tapahtuu ja naiset ovat jo oikeudellisesti tasa-arvoisia miesten kanssa, sukupuolisyrjintää esiintyy edelleen. Tasa-arvon toteutumisen yhtenä esteenä on se, että tasa-arvoproblematiikka nähdään naiskysymyksenä. Syrjintäsuoja ei myöskään toimi, koska siihen ei suhtauduta riittävän vakavasti. Naisten aliedustus päätöksenteossa on edelleen tosiasia useimmissa jäsenmaissa, jonka seurauksena poliittiset ohjelmat ovat miesten räätälöimiä.

Kynnys ylitettävä

Koska Euroopan Unionin jäsenvaltioita on 15 ja Kansainvälisen Osuustoimintaliiton Euroopan alueeseen kuuluu jäsenyhteisöjä 37 maasta, on syytä tarkastella eurooppalaista lainsäädäntöä laajemmin. Useimmissa itäisen Keski-Euroopan hakijamaan lainsäädännössä puututaan sukupuolisyrjintään, muttei läheskään yhtä kattavasti kuin EU:n nykyisten jäsenmaiden laeissa. Puute tulee korjata ennen niiden mahdollista jäsenyyttä. Lakien säätäminen ei riitä, vaan lait on myös pantava toimeen, minkä arvellaan olevan hankalampaa.

Tiedon puute laajentumisen vaikutuksista naisten asemaan ja naisten puuttuminen neuvotteluprosessista ovat myös ongelmia. Korvamerkittyä rahaa hakijamaiden tasa-arvoprojekteihin ei EU:lla ole. Myös sukupuoleen pohjautuva tilastoaines on puutteellista.

ILOn projekti

Kansainvälinen työjärjestö ILO on äskettäin ryhtynyt keräämään tietoja osuuskuntien tasa-arvotoimenpiteiden tuottamista tuloksista. Projektin tarkoituksena on edistää sukupuolten tasa-arvoa osuuskuntien päätöksenteossa ja johtamisessa. Projektin avulla pyritään edistämään osuustoiminnallisten kattojärjestöjen, koulutus- ja tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja kehitysyhteistyötoimijoiden yhteistyötä ja verkottumista tasa-arvon parantamiseksi.

Kansainvälinen suunnittelukokous on osa projektia. Se tarjoaa forumin mielipiteiden ja kokemusten vaihtoon. ILO:n osuustoimintaosaston tarkoituksena on tällä tavoin aikaansaada maailmanlaajuinen osuustoiminnallinen tasa-arvo-ohjelma.

ICA aktiivinen

Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n Euroopan alueen 1993 hyväksytyssä toimintaohjelmassa määriteltiin tasa-arvo yhdeksi alueen tärkeimmistä painopistealueista. Tasa-arvo on ohjelman mukaan huomioitava läpäisyperiaatteella kaikessa alueen toiminnassa. ICA:n satavuotiskongressissa 1995 hyväksytty, tasa-arvoa koskeva päätöslauselma oli niin ikään eurooppalainen aloite ja sai aikaan tasa-arvon merkityksen korostumisen ICA:n toiminnassa ja mm. liiton sääntöjen uudistuksen tasa-arvoisemmiksi.

ICA Euroopan aluekokous hyväksyi 1998 toimintaohjelman tasa-arvon edistämiseksi. Siinä on ehdotuksia toimenpiteiksi sekä osuuskuntien luottamushallinnon, jäsenistön, henkilöstön että ICA:n osalta. Seuraavat edistysaskeleet ansaitsevat tulla mainituiksi:

- ICA:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2000 tasa-arvostrategian

- Keväällä 2001 ICA:n hallitus päätti muuttaa naisten komitean tasa-arvokomiteaksi vastaamaan paremmin komitean nykytavoitteita. Jäseniksi voivat nyt liittyä myös miehet. Komitea pyrkii edistämään tasa-arvon toteutumista osuustoimintaliikkeessä maailmanlaajuisesti.

- ICA:n hallitus on hankkinut itselleen tasa-arvokoulutusta.

Vaatii yhteistä tahtoa ja sitoutumista

Naisten osuus ICA Euroopan aluekokouksissa on kasvanut ja oli vuosi sitten 20 %. Myös kokousalustajien kohdalla on tapahtunut tasapuolistumista. ICA:n varatoimitusjohtajaksi on ensi kertaa nimitetty nainen MariaElena Chavez, joka vastaa mm. ICA:n YK-suhteista ja tasa-arvokysymyksistä. Tasa-arvonäkökulma sisältyy nyt läpäisyperiaatteella kaikkeen ICA Euroopan toimintaan ja edistyksestä raportoidaan Euroopan tiedotuslehtisessä. On luotu myös Euroopan osuustoimintanaisten verkosto, jonka tarkoituksena on synnyttää keskustelua ja tuoda esiin naisten ajatuksia ja mielipiteitä osuustoiminnasta.

ICA Euroopan tavoitteena ei ole vain sukupuolinäkökulman sisällyttäminen osuuskuntien ohjelmiin ja toimintoihin, vaan ennen kaikkea tuoda esiin naisten osallistumisen tuottama lisäarvo osuuskunnille.

ICA Eurooppa on valmis tehostamaan ponnistelujaan tasa-arvon edistämiseksi, mutta se edellyttää jäsenyhteisöjen sitoutumista asiaan ja sekä osuustoimintamiesten että -naisten tahtoa työskennellä päämäärän saavuttamiseksi. Kehitystä ei tapahdu ilman jäsenyhteisöjen ylimmän johdon sitoutumista tähän osuuskuntien tulevaisuudelle tärkeän tavoitteen toteuttamiseen.

Gabriella Sozanski
Euroopan aluejohtaja
Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA
Geneve, Sveitsi

| Sivun alkuun | Hedvig-sivuille |