Kriittisesti osuustoiminnan puolesta

Pellervo-Seurassakaan ei oltu aiemmin totuttu siihen, että omia yrityksiä voidaan julkisuudessa ja etenkin omissa lehdissä käsitellä tarvittaessa myös kriittisesti. Ja mikä pahinta: samalla jopa kehua kilpailijoita.

Sukellus kokonaan uudenlaiseen toimintakulttuuriin ei ole ollut ihan helppo eikä yksinkertainen. Työtä yritystoiminnan avoimuuden, läpinäkyvyyden ja luottamuksen puolesta on edelleen tarve jatkaa. Sparraus ja kritiikki Osuustoiminta -lehden asenne ja lähtökohta omiin yrityksiin on aina myönteinen ja luottamus- ja liikkeenjohtoa sparraava. Mutta aiheiden käsittelytapa etenkin yritysanalyyseissa luonnollisesti on kriittinen. Näistä kahdesta tekijästä olen vuosien varrella piirrellyt oheisia yksinkertaisia ristiintaulukoita, jotka ovat auttaneet hahmottamaan kokonaisuutta.

Suomalaisen osuustoiminnan analysointi ja pohdinta jaktuu ja laajenee sueraavassa Osuustoiminta-lehden numerossa uusilla ja toivon mukaan virkistävillä aiheilla ja näkökulmilla. Teemana on silloin Osuustoiminnan yhteiskunnallinen tilinpäätös, jota tämä tiimi on tehnyt, vasemmalta Jorma Savolainen, Mauno-Markus Karjalainen, Sari Pekkala ja Yrjö Kotisalo. Kuva Tapani Lepistö

Kirjoitamme siis tässäkin Vuosikirjassa osuustoiminnan ja sen kehittymisen puolesta, mutta kriittisellä tavalla aidosti. Eli liikumme alueella, jota kaavion vasen alakulma neutraalin ja kriittisen käsittelytavan alueella edustaa. Yhdentekevä hyminä tuskin muuten enää ketään kiinnostaisikaan. Uskoisin, että näistä avoimesti kerrotuista lähtökohdista harjoitettu kritiikki myös menee parhaiten perille. Vihoviimeinen tikki osuustoiminnassa olisi se, jos firmoista vastaava ylin luottamusjohto saa - Noveran tapaan - jostakin syystä väärän kuvan asioista oman päätöksentekonsa pohjaksi.  Neutraaliin tiedonvälittäjän asemaan ponnistellut OT-lehti on osaltaan monipuolistanut ja laventanut tiedon tarjontaa sekä luottamus- että liikkeenjohdolle. Pidämme yllä asioita eteenpäin vievää ot-keskustelua yli toimialarajojen. Se on osuustoimintaliikkeen luontaista vahvuutta. Tällainen ammattilehti parhaimmillaan antaa taustatietoa silloin kun puheenjohtajien nuijat eri yritysten päättävissä elimissä paukkuvat. On mielenkiintoista seurata, mitä tuolla nuijanpaukkeella sitten myöhemmin saadaan aikaan.

Samalle viivalle

Sama analyytikkotiimi on hikoillut jälleen tänä kesänä. Käsissänne on nyt seitsemäs numero, johon jokainen kirjoittaja on taatusti taas kerran yrittänyt pistää omaa parasta osaamistaan, ennätyshelteistä huolimatta.

Tiimimme tekee perinteistä tilinpäätösanalyysia. Tunnuslukuja ei ole yhtään liikaa. Ne joita käytämme kannattavuudesta, vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta ovat kuitenkin kaikki sellaisia, että etenkin luottamusmiesten kannattaa tietää ne sitäkin paremmin. Erityisesti silloin jos omalla yrityksellä on menossa vähän tiukempi paikka tai vääntö.

Yritykset itse esittävät näitä samoja asioita monin eri tavoin. Olemme kuitenkin aina laittaneet kaikki yritykset samalle viivalle laskemalla ja kertomalla asiat samalla tavalla. Se kuuluu reiluun peliin. Siten analysoidun firman sisäinen todellisuus ja analyytikoiden hahmottama todellisuus kyseisestä yrityksestä ovat joskus päässeet kolahtamaan hankalasti vastakkain.

Toimitus on näissä mylläköissä ainakin toistaiseksi onnistunut säilyttämään oman toimintavapautensa ja myös takaamaan käyttämillemme ulkopuolisille, neutraalissa asemassa työskenteleville analyytikoille työrauhan. Se on edellytys luotettavalle journalismille.

Tekijöiden motivaatio on vuosien myötä kehittynyt ja sama alkuperäinen joukko on edelleen koossa, vaikka uutta vertakin olemme onneksi saaneet mukaan. Analyytikoita myös kohtuullisesti kierrätetään eri sektoreilla.

Tiimin jokainen jäsen vastaa henkilökohtaisesti omista arvioistaan. Vapaus ja vastuu velvoittavat. Olemme myös viljelleet artikkeleissa persoonallisia näkökulmia ja käsittelytapoja. Ne toivottavasti piristävät muuten vaativaa asiaa. Emme yritäkään hirttäytyä mihinkään ns. yhteen ainoaan totuuteen.

Mahdolliset sattuneet ja tietoon tulleet virheet tottakai aina lupaamme korjata seuraavassa numerossa. Ihmiset ovat aina erehtyviä ja se ihan sama koskee myös analyytikoita ja toimittajia. Lehden toimitus ei ole koskaan sensuroinut keskustelua tai eriäviä mielipiteitä - päinvastoin!

Suuret linjat

Entä mitkä ovat suuret linjat suomalaisessa osuustoiminnassa, löytyykö sellaisia? Mitä niistä voisi ottaa opiksi? Mitkä trendit tulevat lähivuosina ehkä jatkumaan, kenties voimistumaankin?

Kokosin havainnoista oheisen listauksen, johon kertyi seitsemän kohtaa. Osuustoiminnassa on nyt kohtuullisesti imua. Enimmäkseen meistä itsestämme riippuu, kuinka suomalainen osuustoiminta pystyy tämän meneillään olevan etsikkoaikansa hyödyntämään.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |