Palkansaaja vai yrittäjä?
Etätyöntekijä mahtuu harvoin valmiisiin raameihin

Onko etätyöosuuskunnan työtätekevä jäsen palkansaaja vai yrittäjä? Tämän kysymyksen eteen moni joutuu siinä vaiheessa, kun työt vähenevät tai loppuvat ja etsitään oikeata toimeentuloturvaluukkua.

"Osuuskunnan pitäisi pystyä olemaan todellinen työnantaja, ei vain työnjakokeskus", tiivistää Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen. Hän muistuttaa, että työosuuskunnan jäsenet ovat usein aloittelijoita, joiden on vaikea tietää omaa rooliaan. Myöskään osuuskunnalle ei aina synny riittävän vahvaa roolia.

Koskisen mukaan osuuskunta ei aina itsekään tiedä, milloin se toimii kuin oikea työnantaja. Jäsen puolestaan ei tiedä, toimiiko hän osuuskunnan työntekijänä vai omana itsenään. Ja kun osuuskunta tarjoaa jäsenelleen työtä, syntyykö työsuhde osuuskunnan ja työn suorittajan vai työn teettäjän ja sen tekijän välillä.

Työosuuskunnan jäsenellä voi myös olla ulkopuolisia, aivan eriluontoisia vaikkakin näennäisesti samanlaisia työtehtäviä. Tällöin hänen asemansa määrittelevät viranomaiset pääsevät viettämään riemujuhlia.

Viranomaiset suhtautuvat aihetta koskeviin tiedusteluihin varsin varautuneesti. He muistuttavat, että jokainen osuuskunta on tapaus sinänsä. Yksikin varomaton tai väärään yhteyteen eksynyt lausahdus voisi tukkia viranhaltijan puhelimen. Kun jokainen tapaus on erilainen, oikeaa vastausta ei voi katsoa kirjasta.

Monenlaisia ratkaisijoita
Työosuuskuntien jäsenten jaon palkansaajien tai yrittäjien karsinaan ratkaisee kohdaltaan moni viranomainen. Jokainen tarkastelee asioita hieman eri kannalta, jolloin ratkaisutkin voivat poiketa toisistaan.

Eläketurvakeskus on esimerkiksi antanut suhteellisen tuoreen lausunnon, jonka mukaan osuuskunnan ja sen jäsenen tekemä sopimus ei menetä työsopimuksen luonnettaan sillä perusteella, että työntekijä voi tehdä työn valitsemassaan paikassa, vaikkapa kotona. Vaikka työnantajan johto- ja valvontavalta osin heikkenee, esimerkkitapauksessa oli edelleen kyse työsopimuslain mukaisesta työsopimuksesta.

Työvoimaviranomaiset puolestaan tutkivat asiaa työttömyysturvalain kannalta. Verottaja tekee ratkaisut omien pykäliensä mukaan. Neljäntenä tekee päätöksiään oikeuslaitos. Sitä voidaan pitää asianomaisten kannalta tavallaan turvallisimpana viranomaisena, koska päätökset tehdään yleensä kauan sitten tapahtuneista asioista kertyneen aineiston pohjalta.

Verottajaa on puolestaan pidetty hankalimpana. Vallitsevan resurssipulan aikana verottaja joutuu etätyöosuuskuntienkin kohdalla tyytymään yhä useammin saamiinsa ilmoituksiin.

Eri asia on, jos lausuntoa varta vasten haetaan. Silloin verottaja tietysti tutustuu tapaukseen perin pohjin.

Ratkaisuja vaikeuttaa se, että asiat muuttuvat nopeasti. Monelle työttömien yhteenliittymänä syntynyt etätyöosuuskunta on vain välivaihe. Kotona tehtävä työ sinänsä voi jatkua jossakin toisessa verkossa ja jossain toisessa ominaisuudessa.

Professori Koskinen pitääkin työosuuskuntien kehittymisen ongelmana henkilöiden vaihtuvuutta. Työosuuskuntien tarve ei kuitenkaan yhteiskunnasta katoa eivätkä kaunistuvat työllisyysnumerot ulotu syrjäseuduille eivätkä haja-asutusalueille. Myöskään suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ei näytäkään aiheuttavan ennustettua työvoimapulaa. \par \par \plain\f4\fs20\cf0

Työttömyysturva ja yrittäjäriski
Käytännössä etätyöosuuskuntien jäsenen asema joutuu useimmin työvoimaviranomaisten ja työttömyyskassojen puntariin.

Lain mukaan työttömyyspäivärahaan on oikeutettu työtön työnhakija, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä maksettavaan palkkatuloon.

Lait on kuitenkin kirjoitettu ajatellen tavallista palkansaajaa, joka on kahdeksan tuntia päivässä työnantajan tiloissa. Kaikki poikkeavat tapaukset aiheuttavat ongelmia asianosaisille ja "lisävaivaa" viranomaisille.

Jopa etätyö-termi on virallisessa käsitteistössä varattu lähinnä vakinaisessa työsuhteessa olevalle, joka on sopinut tekevänsä osan työstään kotona tai mökillä. Etätyöosuuskuntien jäsenet tekevät tämän jaon mukaan usein kotityötä. Viranomaisetkin tosin käyttävät termejä pahasti ristiin, josta aiheutuu sekaannusta ja mielipahaa. Etätyöosuuskunnan nimenkin on viranomainen hyväksynyt, vaikka siellä ei toisen viranomaisen mielestä tehdä etätyötä.

Päiväraharatkaisut tapahtuvat paljolti työvoimatoimistoissa, jotka antavat kassoille sitovan lausunnon. Valitustie on aina tietenkin olemassa.

Osuuskunnan koko ja työsopimukset tärkeitä
Etätyöosuuskuntien jäsenten kohdalla tutkitaan osuuskunnan koko ja työsopimukset. Laskutus pitää kulkea työnantajan kautta, jonka on luonnollisesti maksettava palkan lisäksi työnantajan sotu-kulut. Jäseniä pitää olla vähintään 7 eli jäsenellä/osakkaalla voi olla korkeintaan 15 prosenttia omistus- tai äänivallasta. Muussa tapauksessa henkilö luokitellaan yrittäjäksi, jonka työttömyyskorvausten ehdot ovat paljon kovemmat.

Työtön palkansaaja voi lyhytaikaisten keikkojen rinnalle saada soviteltua päivärahaa. Yrittäjän toiminnan pitää olla vähintään neljä kuukautta yhtämittaisesti keskeytyksissä, ennen kuin työttömyydestä voi saada korvausta. Luonnonoloista johtuva työn kausiluonteisuus otetaan kuitenkin huomioon.

"Pääsääntönä on, ettei työttömyysturvalla kateta yrittäjäriskiä," sanoo Työttömyyskassojen yhteisjärjestön tiedotussihteeri Merja Jokinen.

Osa-aikaista kotityötä ei ole
Soviteltua päivärahaa hakijalle määritellessään viranomaiset joutuvat muun muassa ratkaisemaan kotona suoritetun työn määrän. Työnantaja ei ole kontrolloimassa eikä perusteeksi riitä myöskään päätteen aukioloaika. Työvoimaviranomaiset joutuvat lausuntoaan varten tutkimaan työn luonteen. Vuoden alusta tätä on tutkittu aiempaa tarkemmin, Merja Jokinen kertoo. \par Lievennysten mittakaavasta kertoo esimerkki yrittäjä-lääkäriperheestä. Jos työtön lääkärirouva siivoaa tunnin viikossa miehensä putkialan yrityksessä, häntä ei nykyisin enää rinnasteta yrittäjäksi.

Helpoimmin sovitettua päivärahaa saa työtön, joka tekee alle kuukauden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen. Sen sijaan osa-aikaisia kotitöitä ei STM:n mielestä ole pääsääntöisesti olemassa.

Ohjeistuksen työvoimaviranomaisille laatii siis sosiaali- ja terveysministeriö. Merja Jokisen mielestä tämä on "äärimmäisen hyvä asia". Muuten 47 työttömyyskassaa ja kaksi yrittäjäkassaa saattaisivat tehdä ratkaisunsa eri perusteilla.

Etä- eli kotityöntekijöitä kuuluu useisiin työttömyyskassoihin, esimerkiksi aikaisemman työhistoriankin perusteella. Yksityisalojen työttömyyskassa, niin sanottu Loimaan kassa, on viime aikoina saanut suosiota alhaisen jäsenmaksunsa vuoksi. Itse asiassa se on yli 120 000 jäsenellään kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Ammattiliiton palveluita esimerkiksi laittomissa irtisanomistapauksissa sitä kautta ei kuitenkaan saa.

PEKKA ALAROTU/Perimedia Oy

| Sivun alkuun |