ammlehti.gif (1906 bytes)
siniot1.gif (15198 bytes)

90v.gif (6337 bytes)

 

Tällä kertaa 6/99

PÄÄKIRJOITUS JA KOLUMNIT
Pääkirjoitus
WTO muuttaa maailmaa
Maitoteollisuus tosipaikan edessä

Pellervon näköaloja
Samuli Skurnik
Kestääkö ketju?

Brysselin näkökulmasta
Pekka Pesonen
Kilpailulainsäädäntö rajoittaa
kotimaisen elintarvikesektorin kehitystä

Lauri Kontro
Polttakaa oppikirjanne!

TEEMAT

WTO muuttaa maailmaa:
Jouko Nieminen, MTK
Suuret panokset uudelle WTO-neuvottelukierrokselle

Eeva Haltsonen
Brysselin maatalousvahti Risto Volanen:
Eurooppa katsoo tarkkaan Atlantin yli

Eeva Haltsonen
Ministeri Kalevi Hemilä:
Suomi odottaa nopeaa WTO-kierrosta ja arvokeskustelua

RAPORTIT

100-vuotisjuhlat:
Tarja Repo, Antti Mustonen, Seppo Raitasuo, Mauno-Markus Karjalainen
100-vuotisjuhlista tulevaisuuteen

Shimelles Tenaw
ICA:n puheenjohtaja Roberto Rodrigues:
Osuustoiminnan toinen aalto tulossa
Erkki Tuomioja puolusti osuustoimintaa
Heikki Haavisto: "Tulemme näkemään myös kansainvälisiä osuuskuntia"
Aatto Prihti: Osuustoiminta vahvoilla osaamisen yhteiskunnassa
Juhlavuoden ansiomitaleita 29:lle
Kunniamerkkien sade 123:lle

Lähivakuutus-ryhmä:
Mauno-Markus Karjalainen
Taitoa kerätä rahat
Selviytymistarinoita maaseudulta

Osuuskuntalakiuudistus:
Antti Mustonen
Pellervo-Seura puolustaa jäsen ja ääni -periaatetta
Andelsförbundet: Selvä raja osakeyhtiöön säilytettävä 35

Osuutoimintatutkimus tänään:
Seppo Raitasuo
Raha ja aate

Kansainvälinen ot-tutkimus:
Antti Mustonen
Ot-malli sopeutuu muutoksiin
Rabobankin esimerkki:
Omintakeinen päätöksenteko takaa tuloksen

Seppo Raitasuo
Toimiva omistajuus ratkaisee yritysmuodosta riippumatta
Jäsenten sitoutuminen ratkaisee menestyksen

Politiikka ja talous
Pekka Alarotu
Liittokierrosko katastrofi?

UUTISSATOA

Raija Volk, PTT
Suomen talous kasvaa vauhdikkaasti
Heikki Isosaari FCC:n johtoon
Onko Herra Gosbi tallella?

Kahden pääjohtajan WTO tasapainottelee rikkaiden ja köyhien maiden välissä

Seppo Raitasuo
Metsäliitto hioi organisaationsa iskuun
Seppo Raitasuo
Omatoimisuus tuo nyt tulosta Keniassa
CD-romppu ilmestyi
Tapani Köppä osuuskuntalakiehdotuksesta:
"Osuustoimintaa ei saa nyt hämärtää"
Pellavamunan alkuperä on helppo jäljittää

TULEVAISUUDEN VISIOT

Eeva Haltsonen
Metsä-Serlan tutkimuksen vetovastuu siirtyi Nesteen Lasse Gäddalle
Lieveneekö puukuidun ja muovin ristiriita?

YRITYSANALYYSIT

Jorma Savolainen
Pankkikilpailussa on pistooli koholla

PÖRSSI

Erkki Sinkko
Rohkeata toiveikkuutta

PUHEENVUORO

Raimo Vuori:
Osuuskunnan ja osakeyhtiön ero säilytettävä osuuskuntalaissa selkeänä

Antti Pentikäinen
Individualismi ja yhteisöllisyys nuorten ajattelussa

Vesa Laakkonen
"Kansan talous" on arvokas, mutta hiomaton teos

 KULTTUURI

Mauno-Markus Karjalainen
Kommentteja lehdistökeskusteluun
Kilpailupolitiikan tasapuolistaminen
Kotimaisen tuotannon tulevaisuus uhattuna

Hannu Kaskinen
Kauppa ja ympäristö WTO-neuvotteluihin

Sata vuotta sitten, osa 5
Maritta Pohls
Kun osuustoiminnan edistämisseura perustettiin

Osuustoiminta-ristikko

PALVELUSIVUT

Nimityksiä
Uudet julkaisut
Merkkipäiviä
Tapahtumakalenteri

 

Raha vai aate?
Raha vai aate? Sydän vai järki? Näitä ovat monet ihmiset osuustoiminnasta puhuttaessa kysyneet jo vuosikymmeniä. - Nyt niihin ollaan viimein löytämässä oikeat vastaukset: raha ja aate, sydän ja järki.

Ihmiset ja organisaatiot ovat sellaisia, että niitä molempia aikaa myöten tarvitaan, jotta toiminta menestyisi ja kehittyisi. Toisen laiminlyönti johtaa ennen pitkää ongelmiin myös sen toisen suhteen.

Parhaimmillaan ne olisivat vieläpä tasapainossa keskenään, mutta sellainen tässä epätäydellisessä maailmassa on hyvin harvoin mahdollista. Mutta etenkin tutkimukselle nämä aiheet tarjoavat hyvin mielenkiintoisen kentän.

Kannustavia esimerkkejä
Suomalaisen osuustoimintaliikkeen historiasta löytyy kolme erinomaista esimerkkiä tieteellisen työn ja tiedon pitkälle menevästä hyödyntämisestä käytännön liiketoimintaan. Ensimmäinen oli professori Hannes Gebhard . Hän toi ja loi osuustoimintaliikkeen Suomeen yhdessä vaimonsa Hedvig Gebhardin ja monien työtovereidensa kanssa.

Kaksi muuta liittyvät keskeisesti Valion kehitykseen. Vanhempi heistä oli Gebhardin työn jatkaja Pellervo-Seurassa ja samalla Valion suuruuden luoja: tohtori Frans Mikael Pitkäniemi . Hän teki väitöskirjansa oman aikansa trusteista, joita hän sitten työssään vastusti jopa niin menestyksellisesti, että jotkut alkoivat pitää Valiotakin "eräänlaisena trustina". Nuorempi oli Artturi Ilmari Virtanen , AIV-rehun kehittäjä ja kemian Nobelin saaja.

Esimerkit osoittavat, miten näkemys siitä, mikä tavallisten ihmisten - eli osuuskuntien jäsenten - kannalta on hyvää, oikein ja tavoiteltavaa, siivitti pitkään näiden miesten uraauurtanutta työtä. Tuloksista saamme nauttia tänä päivänäkin, mutta nyt emme enää voi jäädä näille vanhoille laakereille lepäämään.

Pirstoutuva maailmankuva
Nykyisten tiedeyhteisöjen ongelmiin kuuluu, että tuollainen tarvittava näkemys niiden sisältä usein puuttuu. Elämmekin keskellä entistä pahemmin pirstoutuvaa maailmankuvaa.

Ketkä pystyisivät tiedontulvasta jälleen uudella ja luovalla tavalla yhdistämään tavallisten ihmisen kannalta oleellisen tiedon?

Emme tiedä, vaikka tulevaisuuden gebhardit, pitkäniemet ja a.i.virtaset jollakin tavoin jo vaikuttaisivat keskuudessamme. Emme tiedä sitäkään, minkä tieteenalan parista seuraavat suuret, ihmiskunnan kehitystä eteenpäin vievät keksinnöt nousevat, kuten Metsä-Serlan tutkimusjohtajan tehtävät jättävä professori Jyrki Kettunen lehdessämme pohtii.

Näkemykset kiteytyvät
Tässä numerossa pureudutaan tavallista syvemmälle osuustoimintaan: raha ja aate, sydän ja järki. Näkökulma on tulevaisuuden näkökulma myös satavuotisjuhlien erinomaisissa puheissa. Heikki Haaviston , Erkki Tuomiojan , Aatto Prihtin ja Roberto Rodriguesin puheet löytyvät lehdessämme.

Pellervon kansainvälisen tutkimusseminaarin virittäminä julkaisemme raportit siitä, miten maailman tämän hetken tieteen huiput arvioivat osuustoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Mihin seikkoihin liikkeen itsensä kannattaisi nyt kiinnittää huomiota? Puheenvuoron saavat professorit Gert van Dijk Hollannista, Risto Tainio Suomesta, Henry Hansmann USA:sta, suomalaissyntyinen Bengt Holmström USA:sta ja Murray E. Fulton Kanadasta sekä hollantilaisen Rabobankin - sikäläisen osuuspankin - kehitysjohtaja Henk Vlessert .

Samalla julkaisemme raportin toisestakin seminaarista, jonka puolestaan suomalaisten osuustoimintatutkijoiden järjestö Kooperatiivi ry järjesti syyskuussa. Esimerkiksi professori Juhani Laurinkari Kuopion yliopistosta katsoi, että osuustoiminnan ei pidä kovenevilla markkinoilla kopioida sitä, mitä kilpailijat tekevät. - Parempi on koettaa erottautua niistä.

Mauno-Markus Karjalainen

 

| Sivun alkuun |