Yllätysnimi Pellervon johtoon:
          MATTI KAVETVUO

Tehtävä vapautui pitäjänneuvos Tapani Kantolan vetäytyessä Pellervon johdosta kolmivuotisen toimikauden päättyessä. Kantolaa kiitettiin yksimielisesti, esimerkiksi Haavisto katsoi Kantolan tehneen Pellervon johdossa merkittävän työn ja normalisoineen Pellervo-Seuran aseman ja suhteet.

Moni toivoi hänen jatkavan, mutta hän ilmoitti haluavansa keskittyäLähivakuutuksen ja Metsäliiton luottamustehtävien hoitoon. - Päivät vain tuppaavat

Vuorineuvos Matti Kavetvuo
Kuva Tapani Lepistö /PJP

Pellervon johtaminen on merkittävä ja näyttävä luottamustehtävä, mutta sen menestyksellistä hoitamista pidettiin useammassa puheenvuorossa hankalana.

Järjestökampanja alkaa

Matti Kavetvuo sanoo, että häntä pyydettiin tehtävään valtuuskunnan kokousta edeltäneellä viikolla. Puhe on ollut yhden vuoden kaudesta, jonka aikana mm. selvitetään, miten osuustoiminnan tulisi laajemminkin Suomessa organisoitua.

Pellervo on nyt järjestöllisesti avaamassa ovia yhteistyölle myös niiden suomalaisten osuustoimintayritysten suuntaan, jotka eivät ole järjestön jäseniä. Nyt katsotaan missä määrin kiinnostusta yhteistyöhön osuustoiminnan edistämiseksi Suomessa laajemmin löytyy. Keskustelussa ovat esimerkiksi ot-yritysten mahdollinen järjestäytyminen saman katon alle tai sitten vapaamuotoisempi yhteistyö esimerkiksi yhteisen toimielimen muodossa.

Osuustoiminnan järjestörakennetta kannattaa selvittää esimerkiksi kysymällä, tehdäänkö jollakin alueella nykyisin turhaan päällekkäistä työtä. Toinen omaan järjestöömme kohdistuva tärkeä kysymys kuuluu, onko pellervolaisten yritysten teollisuuspoliittinen edunvalvonta järjestetty parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Kavetvuo katsoo, että Suomessa on edellytyksiä jonkin asteiseen osuustoiminnan voimien kokoamiseen, mutta ei kuitenkaan vielä pysty arvioimaan sitä, päästäänkö siinä myös käytännön toimiin.

Ovia avataan

- Pellervo on jo Kantolan kaudella ollut oikealla tavalla suuntautumassa jäseniin ja myös maataloustuottajajärjestön suuntaan. Ensi vuonna Pellervon työn painopiste on valtuuskunnan hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti kentän järjestökampanjassa. Sen tulosten perusteella toimintaa jatkossa suunnataan.

- Kun minulta nyt Valion tehtävä jää, niin uskon, että pystyn tuomaan kokemukseni jäsenyhteisön näkökulmasta Pellervon käyttöön, Kavetvuo lupaa.

Hän on ollut pari vuotta mukana Pellervon johtokunnassa ja sanoo käyneensä erityisesti puheenjohtaja Kantolan ja varapuheenjohtaja Marcus H. Borgströmin kanssa paljon antoisia keskusteluja.

Hän näkee Pellervon johtokunnan työn yhteistoimintana, jossa on mukana erilaisia yrityksiä ja jäseniä. Tuloksellisuuden ratkaisee koko luottamusmiesjoukon ja toimiston hyvä yhteistyökyky ja toimiva työnjako. - Pellervon satavuotisjuhlavuoden läpivieminen oli iso ponnistus. Nyt on aika suunnata tulevaan.

Matti Kavetvuo pitää itseään osuustoimintamiehenä. Valion ja Pellervon ohella hän on toiminut myös PTT:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä OKO:n, Tapiolan, Osuusmeijerien Vakuutuslaitoksen ja Osuuskunta Suomen Messujen hallintoneuvostoissa.

Muita luottamustehtäviä hänellä on ollut mm. Elintarviketeollisuusliitto ry:n hallituksen puheenjohtajuus, TT:n hallituksen ja sen työvaliokunnan jäsenyys ja EVAn valtuuskunnan jäsenyys. Yritysmaailmassa hänellä on tehtäviä esimerkiksi Alma-Median, Lassila & Tikanojan, Marimekon, Messusäätiön, IK Industri Kapitalin ja MSC Metsa Speciality Chemicalsin hallinnoissa samoin kuin monien säätiöiden ja yhdistysten hallintoelimissä.

Rakentavaa keskustelufoorumia tarvitaan

Osuustoiminnan kenttä on tällä vuosikymmenellä elänyt monella tapaa. On toisaalta tullut sirpaloitumisia ja toisaalta vahvistumisia. Yrityksille se on ollut aika tavalla rakenteiden hakua, jopa selviämistaisteluakin. - Nyt olisi jo edellytyksiä miettiä laajemmin uudelta pohjalta yhteistoiminnan mahdollisuuksiakin.

- Kun maitotuotteiden vientipulmat puristavat kaikkia suomalaisia osuusmeijereitä, niin siltä alueelta saattaa jatkossa löytyä yhteistyön paikka. Ainakin keskusteluissa asiasta on tänä syksynä päästy aiempaa kypsemmälle tasolle.

Toimintaympäristöä ovat 90-luvulla kohdanneet isot muutokset. Pellervo on toiminut tiedon kerääjänä ja tärkeistä asioista keskusteluttajana. Se on pyrkinyt löytämään keinoja, joilla osuustoiminnallisuudesta on tehty lisäarvoa yritystoimintaan. Osuustoimintalain uudistushanke saatiin vireille Pellervon toimesta.

- Uskon, että Pellervon toiminta on sen jäsenille tärkeää jatkossakin. Tämä tietenkin edellyttää, että Pellervon palveluille ja "tuotteille" on jäsenosuuskuntien piirissä aito tarve. Sitä varten Pellervon on jatkuvasti kehityttävä edelläkävijänä osuustoiminta-asioiden viemiseksi eteenpäin, Matti Kavetvuo katsoo.

Mauno-Markus Karjalainen