Tamperelaisen kampaamoalan osuuskunnan jäsenet Jarno Warto ja Tarja Mäkelä ihmettelevät, miksi Suomessa ei vielä ole muita saman alan osuuskuntia. Heidän mielestään osuuskunta on hyvä verkostoitumistapa ja sopisi myös muiden alojen pienyrittäjille.

"Osakeyhtiö ja osuuskunta olivat vaihtoehdot, kun mietin, missä yritysmuodossa voimme toteuttaa yhteistyötä tehokkaimmin, sanoo hallituksen puheenjohtaja Jarno Warto Osuuskunta Zig Zagista, ensimmäisestä kampaamoalan yrittäjien osuuskunnasta. Tamperelaisella Zig Zagilla on reilun puolen vuoden kokemus osuustoiminnasta.

Sekä Jarno Warto, Tarja Mäkelä, Soili Warto että Sari Teerikorpi ovat ennen Zig Zagia työskennelleet vuosia vuokratuolilla yrittäjinä. Osuuskunnasta he hakevat synergiaetuja.

Jarno Warto pitää osuuskuntaa verkostoitumistapana, joka on samalla hyvä kilpailukeino.

"Kun yritykset perustavat osuuskunnan, perustetaan vain keskusliike, joka tarjoaa tilat ja tuotteet", Warto määrittelee.

Liike löytyi sattumalta Tampereen Laukontorin sivulta. Tiloissa on tarkkaan harkittu image. Värit ovat EU:n sininen ja keltainen; tilaa ja valoa on riittämiin - mukana myös "merinäköala" Ratinan suvantoon.

Hyöty jäsenille
Jarno Warton mielestä osakeyhtiö on liian raskas yritysmuoto. Osuuskunnassa taloudellinen hyöty tulee selvemmin jäsenyrittäjille.

"Osakeyhtiön täytyy kerätä voittoa", Jarno Warto vertailee. Hän epäilee, että verottaja ryhtyy etsimään piilotettuja osakeyhtiön osinkoja, jos voittoa ei ole kertynyt.

"Jäsenen hyvinvointi on meillä lähtökohtana", Warto korostaa. Hyvinvointiin liittyy sekin, että osuuskuntaan kuuluminen on vapaaehtoista. Poislähtö on helpompaa kuin osakeyhtiössä. Jos homma ei toimi, voi kuka tahansa lähteä omille teilleen. Toistaiseksi yhteishenki on vain kehittynyt eikä kukaan ole katunut mukaan tulemistaan.

"Yhteistoiminta mahdollistaa erilaiset projektit ja koulutukset", luettelee Tarja Mäkelä lisää yhteisen yrityksen hyviä puolia. Yhteinen varasto pienentää yksittäisten yrittäjien kuluja. Lomien sumplimisessa on apua, kun asiakas voi tulla liikkeeseen, vaikka vakikampaaja olisi poissa.

"Kun itsellä on paha hetki, toinen kannustaa ja motivaatio kasvaa", kuvailee Tarja Mäkelä yhteisissä tiloissa toimimisen etuja.

Zig Zagin kampaajat tunsivat toisensa ja toistensa taidot työskenneltyään vuokratuolilla samassa liikkeessä. Jokaiselle oli ehtinyt syntyä oma asiakaspiirinsä. Asiakkaat ovat siirtyneet Zig Zagiin, lisäksi yritys on saanut uusia asiakkaita.

Pankissa tietämättömyyttä
Zig Zagin osuusmaksu on 50 000 markkaa. Maksun suuruus osoittaa, että osuuskunnan perustajat eivät pidä yritystään minään poppakonstina, joka auttaisi heitä mahdollisimman halvalla. Suuri osuusmaksu takaa sen, että yritys on aloittanut taloudellisesti hyvältä pohjalta.

"Osuuskunta on monelle vielä hebreaa", sanoo Jarno Warto. Varsinkin jotkut pankit ja yrityksille tiloja vuokraavat olivat ymmällä Zig Zagin ottaessa yhteyttä. Käsittämättömänä Warto pitää sitä, että ei pankin kassalla eikä vielä ylemmilläkään virkailijoilla ollut osuuskunnista tietoa.

Yleisesti epäiltiin, että yrittäjien perustamassa osuuskunnassa olisi jotakin rikollista tai ettei osuuskunnan perustaminen olisi aivan laillista puuhaa.

Pankissa pidettiin käsittämättömänä ajatusta, että yrittäjät perustavat yhteisen osuuskunnan, jolta vuokraavat tuolit ja ostavat aineet.

"Meille jankutettiin, miksei se voisi olla osakeyhtiö. Me taas halusimme perustaa yrityksen, joka jakaa meille hyvinvointia."

Jarno Warto vaihtoi perustamisvaiheessa pankkia kyllästyneenä ennakkoluuloihin. Osuuspankissa asiat ovat sujuneet. Tarja Mäkelällä ei ollut pankissa missään vaiheessa vaikeuksia. Hän arvelee, että vaihtelut ovat konttorikohtaisia: keskustassa saatetaan olla nihkeämpiä kuin sivummalla.

Yrittäjän paras kaveri
Jarno Warto kummastelee Pirkanmaan Yrittäjien kantaa, että osuuskuntia ei yrittäjäjärjestön jäseniksi huolita.

"Eikö ole hyvä, että muutama yrittäjä löytää toisensa ja lyöttäytyy yhteen? Ainakin siitä on etua hankinnoissa ja markkinoinnissa."

"Joku osaa jotain tehokkaammin", kuvailee Tarja Mäkelä sitä, että osuuskunnan jäsenet täydentävät toistensa osaamista.

Maaliskuusta lähtien yhdessä vedetty osuuskunta on yhdistänyt jäseniä. Joskus he ovat jopa miettineet, mitä mahtaa ajatella samoissa tiloissa työskentelevä vuokratuolilainen, kun osuuskuntalaiset puhuvat sekä osuuskunnan että jokaisen henkilökohtaisista asioista avoimesti tunteenpalo mukana.

Tukkurit kiinnostuneita
"Tukkureilta on tullut paljon yhteydenottoja. Wella on ollut tosi kiinnostunut, tukenut ja rohkaissut. Tukkurit ovat tulleet puolitiessä vastaan, seuraavat meitä mielenkiinnolla", Tarja Mäkelä kuvailee.

Muut kampaajat eivät ole suuremmin osoittaneet kiinnostusta, mikä on hieman hämmästyttänyt Jarno Wartoa. Yhtään yhteydenottoa suoraan Zig Zagiin ei ole tullut, vaikka tuote-edustajalta on osuuskunnasta kyselty.

"Kollegat ovat tosin lennosta kyselleet kuulumisia. Uteliaisuus ei kuitenkaan ole vielä suuremmin voittanut vähättelynhalua: mitä tuossa nyt on...", kuvailee Jarno Warto muista kampaajista aistimiaan tuntemuksia. Osuuskunnasta innostuneena hän on puhunut muillekin kokemuksistaan, jolloin hän on aistinut "nyt se tuli saarnaamaan"-asennetta.

Ei pelkistettyä yrittämistä
"Osuuskuntayrittämisen taustalla on prosessointi: tämä ei ole pelkistettyä yrittämistä vaan yhdessä tekemisen filosofiaa", Jarno Warto toteaa. Hän kaipaa keskustelua yrityksen omista näkemyksistä, jotta Zig Zagille täsmentyisi filosofia ja omat toimintatavat. Tavoitteena on, että jokainen tietäisi, mitä Zig Zag heille merkitsee, mitä henkistä he siltä haluavat taloudellisen edun lisäksi.

Zig Zag pitää palaverin kerran kuukaudessa, epävirallisesti päivittäin kahvipöydän äärellä. Kaikki neljä jäsentä kuuluvat hallitukseen.

Suutarillekin sopisi
Jarno Warto näyttää Kuopion ammattikoulun opettajan Pirkko Hataran kirjoitusta kampaamoalan lehdestä. Siinä Hatara kirjoittaa, että osuuskunnat sopisivat hyvin kauneudenhoitoalalle.

"Jos ajatellaan vuokratuolilaisia, on osuuskunta hyvä tapa aloittaa", sanoo Tarja Mäkelä.

Jarno Warton mielestä osuuskunta sopisi muillekin palvelualoille ja niiden pienyrittäjille. Esimerkiksi hän ottaa suutarin, koska hänen naapurinsa on entinen suutari, joka lopetti kyllästyttyään tekemään yksin.

"Mikseivät suutarit hae synergiaa? Heidän ei tarvitsisi tehdä työtä samassa paikassa, kuten me, vaan he voisivat tehdä työtä erikseen."

Synergiaa löytyisi hankinnoissa ja vaikka markkinoinnissa. Jarno Warto visioi, että suutareilla olisi oma brändi ja liikemerkki vaikka joka nurkalla. Yhteinen ilmoitus antaisi mahdollisuuden jatkuvaan markkinointiin.

"Mutta jokainen tekee tyylillään. Osuuskunta on meidän tapa, muut voivat tehdä toisin", Jarno Warto korostaa.