|
|
Osuuskuntalaki näyttää uudistuvan kokonaan
Kapitalismia JA demokratiaa
Emu edellyttäisi palkkajoustoja
Emu-liturgian vaarat
Ongelmallinen naapurivaluutta
EU:n välitilinpäätös huolestuttaa viljelijöitä
Joutsenlippu tuli tutuksi
Lisämarkkinoita naapurista
Osuusmeijerit ahtaalla Virossa
Valion ja Arlan yhteistyömahdollisuudet puntarissa
Ison-Britannian osuuskauppa näyttää mallia
Tohtoreiksi osuustoiminnasta
OT-lehden 1/98 lakipalsta sivulla 9. Pellervo-Seurasta lainvalmisteluun osallistuu asiantuntijana lakiasiainjohtaja Olavi Leppänen.
Sosialismin romahduksen jälkeen kapitalismi näyttää kehittyvän inhimillisesti katsoen varsin kovaksi. Viime vuosina valtaa ja varallisuutta on keskitetty sekä sosiaalisesti että alueellisesti, niin että monia on meno alkanut jo hirvittää. Esimerkiksi Demari-lehdessä 18.12.97 tutkija Mark Sommer ilmaisi huolensa, että vapaat markkinat ja demokratia olisivat nyt törmäyskurssilla. Hän marssitti esiin seuraavat kriittiset vaikuttajat: Jacques Attali, George Soros, Lester Thurow ja Robert Reich. Kukin heistä kritisoi nykymenoa omalla tavallaan. Pellervo-Seura jätti helmikuussa pääministerille Emu-kannanoton. Kun Suomi ilmeisestikin on menossa Emuun, niin nyt tarvittaisiin uusia toimia talouden joustavuuden lisäämiseksi. Pellervo varoittaa palkanmuodostuksen joustamattomuudesta Suomessa ja tähdentää aluepolitiikan tärkeyttä. Pellervon toimitusjohtaja Samuli Skurnik varoittaa omalla palstallaan nykyisestä Emu-liturgiasta: "Viimeaikainen Emu-keskustelu on palauttanut epämiellyttävällä tavalla mieleen runsaan vuosikymmenen takaiset vakaan markan politiikan uskontunnustuksen ajat, jolloin epäuskoisia tuomaita kammettiin viimeiseen asti lähinnä sakinhivutukseen verrattavilla keinoilla vakaan markan politiikan taakse." Nykyisessä Emu-asetelmassa on pahaenteisesti samoja piirteitä kuin 1980-luvulla. EU-tiedotuksen Europa-lehdessä on uutinen, jossa ollaan huolestuneita Irlannin kohtalosta, kun sen tärkein kauppakumppani ja iso naapurivaltio Iso-Britannia ei liity Emuun kiireellä. Punnan analysoidaan devalvoituvan 20 prosentilla. Tämä heikentää Irlannin kilpailukykyä ja kasvattaa työttömyyttä. EU-jäsenyyden toteutuminen tuntuu suomalaisilla perheviljelmillä, joiden määrä on nopeassa laskussa. Kotimaisen elintarvikealan suurimmaksi ongelmaksi näyttääkin jäävän maatilojen pärjääminen kiristyneessä kilpailussa.
Hyvää Suomesta -joutsen lähti paljolti Pellervo-Seuran virittämänä lentoon vuonna 1993 nelivuotisen projektin keulakuvana. Tänään joutsenlippu on tuttu lähes joka savussa. Monia muitakin tavoitteita on saavutettu työssä kotimaisten elintarvikkeiden puolesta. Suomen rajojen avauduttua tuonnille, suomalaisten suuryritysten on entistä selvemmin haettava lisäkasvua lähimarkkinoilta. Suomen kolmanneksi suurimmasta teollisuudenalasta eli elintarviketeollisuudesta makeis-, keksi-, juoma- ja meijeriteollisuus ovat jo kansainvälistyneet. Jo lähellä toteutumistaan oleva uhkakuva on, että yksityispääoman hallitsemat virolaismeijerit tulevat varmaan kohtelemaan kaltoin niin virolaisia kuin myös suomalaisia viljelijöitä, ellei heillä itsellään omissa maissaan ole toimivilla markkinoilla sananvaltaa osuuskuntien kautta. Ot-yritysten säilyminen markkinoilla markkinajohtajina olisi terveempi ja kestävämpi vaihtoehto. Tuore Valion hallituksen puheenjohtaja, maanviljelijä Kari Inkinen arvioi, että Valion ja Arlan yhteistyö säästäisi tutkimus- ja tuotekehittelyvaroja sekä vähentäisi riskejä viennissä. Valio tavoittelee 50 % / 50 % -omistuspohjaa. Yhteistyökartoitus valmistuu keväällä. Brittiläinen osuuskauppajärjestö CWS on ryhtynyt laajaan kampanjaan, jolla se osoittaa olevansa jäsentensä ja laajemminkin kuluttajien asialla. Kohteena ovat tuotteiden tuotemerkinnät, etiketit. Osuustoiminnasta on väitellyt ainakin viisi suomalaista: V. J. Sukselainen, Paavo Kaarlehto, Kyösti Suonoja, Kaj Ilmonen ja Raija Volk. Lisäksi esimerkiksi (silloinen tuleva) Valion toimitusjohtaja F. M. Pitkäniemi väitteli tohtoriksi jo vuonna 1908 osuustoimintaa sivuavasti. Lisäksi Tapani Köpän ja Petri Ollilan väitöskirjat sivusivat keskeisesti osuustoimintaa.
Jos haluat pysyä ajan tasalla, tilaa Osuustoiminta-lehti, puh. (09) 4767 5575 tai 4767 5570, faksi (09) 694 8945. Sähköpostitilaukset: taina.salmi@pellervo.fi.
Kapitalismia JA demokratiaa
Toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen kommentoi kirjoittelua ja katsoo, että kansainvälinen osuustoimintaliike rakentaa toimintansa taloudellisen demokratian toteuttamiseen vapailla markkinoilla. Kapitalismin sisällä osuustoiminnan rooli on jäsentensä lähtökohdista korjata markkinoiden puutteita ja rakentaa ihmisten yhteistyötä ja demokratiaa. Omistuksen vakaus ja toiminnan luotettavuus ovat osuustoiminnan tulevaisuuden valttikortteja.
Hyvin toimiessaan osuustoiminta muodostaisi vaihtoehdon meneillään olevalle rujolle kehitykselle. Se on samaan aikaan kapitalismia JA demokratiaa. Huono puoli tässä on lähinnä se, että demokratiassa riitoja ei aina voi välttää. Emämunauksetkin on tehty demokraattisissa puitteissa, toki myös korjattu ne.
OT-lehdessä pohdiskellaan perimmäisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Osuustoiminnalla on eväitä ja tarvetta myös maailmanlaajuisesti. Suomi kuuluu maailman vahvimpien osuustoimintamaiden joukkoon. (OT 1/98, s. 26 - 27)
Emu edellyttäisi
palkkajoustoja
Osuustoiminnallisia yrityksiä edustava Pellervo painottaa, että tulevat vuodet on käytettävä sekä valtion että yritysten taseiden vahvistamiseen, jotta syntyisi todellisia puskureita eurohaasteisiin. Ne puskurit, joista tupon yhteydessä sovittiin, olivat vain kosmetiikkaa.
Pellervolaiset yritykset toimivat Metsäliittoa lukuunottamatta pääasiassa kotimarkkinoilla. Kun osuuskuntien jäsenet omistavat yritykset, niin ne myös pysyvät suomalaisessa omistuksessa, huolimatta siitä, että monet kuten esimerkiksi Valio kansainvälistyvät vauhdilla.
Osuustoiminta-lehti ottaa kantaa Emu-asiaan. Asia paljastuu varsin monisärmäiseksi kokonaisuudeksi. Se, onko Emu todellisuudessa lintu vai kala, riippuu ihan vastaajasta. Erilaisille mielipiteille kun löytyy kaikille Emusta perusteita. (OT 1/98, s. 2 - 3 ja 6 - 9)
Pääkirjoitus OT 1/98
Emu-liturgian vaarat
uhkaavat jäädä huomiotta
Vakaan markan politiikka myöhemmin sortui ja siitä tuli Suomelle kallis epäonnistuminen, jonka laskuja maksetaan vieläkin. "Emun onnistumisessa on kysymys taloudellisesta joukkopsykologiasta... onnistuminen edellyttää, että kansalaiset ovat asian hyväksyneet, sisäistäneet ja ovat valmiita muuttamaan perinteisiä toimintamallejaan uusien realiteettien hyväksymällä tavalla."
"Emun onnistumisen perusedellytys on varmistaa, että niin kansalaiset kuin elinkeinoelämän instituutiot (ennen muuta työmarkkinakoneisto) ovat sisäistäneet Emun keskeiset taloudelliset lähtökohdat... EU:n periferiassa sijaitsevalle ja taloudelliselta rakenteeltaan helposti haavoittuvalle Suomelle luopuminen yhdestä talouspolitiikan keskeisestä instrumentista, valuuttakurssipolitiikasta, on vähintäänkin rohkea veto."
Toimitusjohtaja Samuli Skurnikin arvio Osuustoiminta-lehdessä 1/98, s. 2. 1980-luvulla hän toimi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n tutkimusjohtajana.
Ongelmallinen naapurivaluutta
Osuustoiminta-lehden toimittaja Antti Mustonen arvelee, että pian komission irlantilaisessa lehdessä huolestutaan Suomen kohtalosta, kun Ruotsi ei liity heti Emuun.
Pientä, sivistynyttä piikittelyä Ossarin tyyliin. (OT 1/98, s. 27)
EU:n välitilinpäätös huolestuttaa viljelijöitä
Ilman kotimaisia maatiloja hyvä ja turvallinen laatuketju pellolta kuluttajan pöytään ei kuitenkaan voi toimia. Tähän laatuketjuun liittyy myös ruoka-aineiden jäljitettävyys, läheisyys sekä tuotannon eettiset näkökohdat, joita erityisesti osuustoiminnassa jo korostetaan.
Maatilojen pärjääminen on tärkeää paitsi suomalaisille elintarvikeyrityksille, myös yhteiskunnan turvallisuudelle sekä alueellisesti ja sosiaalisesti tasapainoiselle kehitykselle. Myös ruuhkautuvien kaupunkikuntien selkeä etu olisi nyt hillitä hallitsematonta kehitystä.
Toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen tilittää EU-seurannan kokemuksia vuodesta 1993 lähtien nykyhetkeen. Opiksi kannattaa ottaa mieluimmin ajoissa. (OT 1/98, s. 14 - 15)
Päivi Alakuijalan kirjoittamaa "Laulujoutsen nousee lentoon. Hyvää Suomesta -projektikertomus 1993 - 1996 " on saatavana Finfoodista, puh. (09) 615 5400.
OT 1/98 artikkeli
Lisämarkkinoita naapureista
Elintarviketeollisuuden kansainvälistymisstrategioista raportoi Jarmo Halmeenkari. Kun kotipesä jo hyvin osataan, niin myös ulkomaille uskalletaan. (OT 1/98, s. 10 - 11)
Menettävätkö Viron viljelijät
omat osuusmeijerinsä?
Agronomi Bengt Wallén perää pohjoismaisia meijereitä kiinnostumaan siitä, että Viron meijerit pysyisivät tuottajaomisteisina. (OT 1/98, s. 16 - 17)
Valion ja Arlan
yhteistyömahdollisuudet puntarissa
"Arlan kanssa mietitään kaikessa rauhassa", Inkinen sanoo toimittaja Antti Mustosen haastattelussa. (OT 1/98, s. 18 - 19)
Ison-Britannian osuuskauppa näyttää mallia
CWS on nostanut kissan pöydälle eli kertoo avoimesti, millä keinoilla etiketeissä johdetaan harhaan. Eräs on oleellisten tietojen esittäminen niin pienellä tekstillä että sen lukemiseen tarvittaisiin suurennuslasia, kun taas itse merkki ja mainostekstit ovat kissankokoisin kirjaimin. Kuullostaako tutulta myös Suomessa?
CWS aikoo ajaa kampanjaperiaatteensa hallituksen hyväksymiksi säännöksiksi, mikä ei työväenpuolueen hallituskaudella liene mahdoton tavoite. Itse se ryhtyy heti parannuksiin omissa tuotemerkeissään, ja aikoo saada tavaraa toimittavat merkkituotevalmistajat myös huomioimaan asian.
Brittien osuuskauppa näyttää siten rehellisten merkintöjen mallia myös muille kaupparyhmille. Suomessakin on parantamisen varaa. Olisiko vastaavantyyppinen kampanja eräs uusi kilpailukeino osuuskaupoillemme?
OT-lehti 1/98, s. 28.
Tohtorisuma kypsyy
Uusia väitöskirjoja tiedetään tällä hetkellä olevan valmisteilla neljä: Elisa Troberg Turun kauppakorkeakoulussa, Sauli Puhakka, Irmeli Helin ja Pirkko Lehtiaho Helsingin yliopistossa.
OT-lehti 1/98, s. 46 kertoo tehdyistä ja tekeillä olevista osuustoiminta-aiheisista väitöskirjoista. Pidetään peukkuja kunnon yrittäjille!