OSUUSTOIMINTA-lehti 2/98

Osuustoiminnan lippu nousee jälleen
Tarvitaanko suomalaista omistajaa
Suomen lama 2003
Osuustoimintaliike vaikuttaa
SDP:n suhde osuustoimintaan
Ei CAP, vaan RAP
Yhdessä uuteen avoimin silmin
Näivettyykö Suomen aluepolitiikka EU-paineisiin?


Osuustoiminnan lippu nousee jälleen
Pellervon toimitusjohtaja Samuli Skurnik nostaa palstallaan Osuustoiminta-lehdessä 2/98 aatteen lippua jälleen selvästi esille:
   - Kun kuluttajalla on rinnan hinta-laatu -suhteeltaan samanveroisia tuotteita ja palveluja, niin valinta voi kallistua osuustoiminnallisen yrityksen tuotteeseen tai palveluun juuri siksi, että siihen sisältyy kokonaisuutena kuluttajalle enemmän tärkeitä arvoja.
    - Tavoitteen on oltava riittävän ja sopivan korkealla. Nämä arvot voivat liittyä esimerkiksi tuotteen laatuun, alkuperään ja kotimaisuuteen. Lisäksi ne voivat liittyä ot-yritysten yleisiin toimintaperiaatteisiin: vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin, kansanvaltaiseen päätöksentekoon ja kestäviin liiketoimintaperiaatteisiin.
    Näihin asioihin pitää jatkossa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota ja lähteä tekemään enemmän töitä hyvien asioiden esiin nostamiseksi.
    Osuustoiminta 2/98, s. 2.


Tarvitaanko suomalaista omistajaa
Tarvitaanko suomalaista omistajaa, kysyy Osuustoimintalehti 2/98 pääkirjoituksessaan. Lehti viittaa Nokian toimitusjohtajan Jorma Ollilan äskettäiseen puheenvuoroon kansainvälisen yhtiön kotimaisuudesta ja lehdistössä virinneeseen keskusteluun suomalaisomistuksen merkityksestä talouselämälle. Pellervolaiset yritykset ovat selkeästi jatkossakin suomalaisia, liputtaa Osuustoiminta-lehti. Tuleeko siis pellervolaisuudesta suomalaisomistuksen selkäranka?

Pääkirjoitus


Suomen lama 2003
Ranskalaisessa laatulehdessä Le Mondessa oli viime syksynä kirjoitus siitä, miten Suomi syöksyi lamaan vuonna 2003. Kun paperin maailmanmarkkinahinta romahti ja kanadalaiset valtasivat markkinat, joutui suomalainen metsäteollisuus vaikeuksiin. Suomessa alkoi lama, josta oli tulossa vähintään yhtä vakava kuin se lama, jonka tämä maa koki vuosina 1991-93. Miten uhkaavasta tilanteesta selvittiin, vai selvittiinkö ollenkaan? C'est la vie!

Suomen lama 2003


Osuustoimintaliike vaikuttaa
OT-lehden toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen kirjoittaa suomalaisen osuustoiminnan pitkästä, lähes sadan vuoden kehityskaaresta:
    Osuustoimintaliike itse on keskeiseltä osaltaan pystynyt vaikuttamaan siihen, että pienet ihmiset, osuuskuntien jäsenet, ja heidän tarpeensa otetaan nyt yhteiskunnassa paljon paremmin huomioon kuin sata vuotta sitten. Se tehtävä ei lopu, niin kauan kuin ihmisen toive ja pyrkimys yhteistoiminnan avulla parempaan elää ja kehittyy.
    Osuustoiminta on aina rakentamassa toimivampaa markkinataloutta. Sen ajama markkinatalous lähtee liikkeelle ihmisyhteisöjen arjen tarpeista. Ihmisyhteisöjä pyritään rakentamaan. Nykyisin koventunut markkinatalous kuitenkin usein käytännössä hajottaa niitä.
    Markkinoiden ymmärtäminen on oleellista, jotta osattaisiin toimia oikein. Vakava virhe tapahtuu, jos talouden reaalimaailma pääsee päätöksentekijöiltä esimerkiksi politiikassa hämärtymään. Aiemmin markkinat ymmärrettiin paremminkin kilpakentäksi eikä itse tuomariksi.
    Globalisoitumisen myötä terve käsitys markkinoista uhkaa hämärtyä. Raha- ja pääomamarkkinat voivat välillä jopa irrota yritysten reaalitodellisuudesta. Mielikuvista taistellaan mm. maailman pörsseissä ja mediassa.
    Suomalaisen ja kansainvälisen osuustoimintaliikkeen tehtävä on jatkossa tuoda oma kestävä arvosisältönsä markkinataistoihin mukaan, Mauno-Markus Karjalainen kirjoittaa.
    Osuustoiminta 2/98, s. 18 ja 26.


SDP:n suhde osuustoimintaan
Osuustoiminta-lehden vieraskolumnissa kirjoittaa tällä kertaa SDP:n puoluesihteeri Kari Laitinen omista tunnoistaan ja suurimman työväenpuolueen suhteesta osuustoimintaan: "Kuluttajien ja tuottajien kannalta väitän ainakin kolmen tekijän painavan vaakakuppia yhteisöllisyyden suuntaan: ensinnäkin osuustoimintaa siivittää yhteinen epäusko puhtaiden markkinavoimien kaikkivoipaisuuteen."
    "Toinen keskeinen tekijä on jäsenistön mahdollisuus itse vaikuttaa osuustoiminnan sisältöön ja osallistua luottamushenkilöhallinnon valintaan. Jäseninä annamme myös palautetta palveluista."
    "Kolmas asia on tuotteiden kotimaisuus ja samalla laatutaso. Molemmat ovat asioita, jotka koskettavat mitä keskeisimmin niin tuottajia kuin kuluttajia. Nykypäivän osuustoimintaan voi parhaimmillaan kuulua oman alueen pienyrittäjien ja tuottajien tavaroiden "suosiminen". Joku voi, aiheesta, sanoa, että eipä pidä paikkaansa, mutta kysymmekö niitä paikallisia tuotteita? Jäseninä ja asiakkaina meillä on oikeus, jopa velvollisuus tehdä oikeita kysymyksiä."
    Osuustoiminta 2/98, s. 25


Ei CAP, vaan RAP
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, CAP, ei tunnu toimivan. CAP mitoitettiin kuudelle perustajavaltiolle, kun seuraavan laajennuksen jälkeen jäseniä olisi jo 21. Remonttia tehdään Keski-Euroopan ehdoilla.
    Maatalouspolitiikan professori Jukka Kola Helsingin yliopistosta suosittaa, että käyttöön otettaisiin RAP, kansallistettu maatalouspolitiikka. Kun maatalous on EU:n keskeistä integraatioaluetta, muutokset ovat kuitenkin vaikeita.
    Kolalla on sanottavaa myös suomalaisten elintarvikeyritysten vientihankkeista ja tuotekehityksestä. Hän suosittaa mainontaan mielikuvien hyödyntämistä, tosiasioita kannattaa luetella lähinnä vain asiantuntijoiden tapahtumissa.
    Toimittaja Hannu Kaskinen haastattelee professori Jukka Kolaa Osuustoiminta-lehdessä 2/98 sivuilla 12 - 13.


Yhdessä uuteen avoimin silmin
Pellervon johtokunta sai naisvoimaa pohjoisesta, kun posiolainen emäntä Anne Kylmäniemi aloitti johtokunnan jäsenenä vuoden alussa. Kylmäniemi tuntee myös Etelä-Suomea, sillä hän on varttunut Nurmijärvellä, Uudellamaalla.
    Lapissa osuustoiminnalle ei juurikaan ole vaihtoehtoja, ja Kylmäniemen mukaan arvostus on nousussa viime vuosikymmenen heikkojen vuosien jälkeen.
    Häntä kuitenkin huolestuttaa valtion passiivisuus maatalouteen: ilman tukea nuorten on vaikea jatkaa viljelyä. Perinteet eivät elätä. Uutta, kuten tietotekniikan mahdollisuuksia maaseudulla pitää katsoa Kylmäniemen mielestä avoimesti.
   "Tiedonkulkua on parannettava, jos osuustoiminnasta luovutaan muutaman pennin tähden", Anne Kylmäniemi toteaa toimittaja Hilkka Jankkilan haastattelussa Osuustoiminta-lehden 2/98 sivulla 17.


Näivettyykö Suomen aluepolitiikka EU-paineisiin?
Emu kärjistää alueiden keskittymistä, uskoo professori Hannu Tervo Jyväskylän yliopistosta. Pietarista ympäristöineen kenties tulee merkittävä hidaste Pohjolan eurokeskittymiselle.
    Tervo suhtautuu EU:n yhdentymiseen myönteisesti. Pärjätäkseen on pakko yhdistää voimiaan. Rahaliitto kuitenkin tulee liian pian. Nykyisessäkin EU:ssa on isot hyvinvointierot, ja suunniteltu itälaajennus vain heikentää tilannetta.
    Hannu Tervoa haastattelee Osuustoiminta-lehden toimittaja Antti Mustonen sivuilla 28 - 29.

| Sivun alkuun |