Seuraava kierros on ovella

Kilpailu Euroopan elintarvikemarkkinoilla käydään jatkossa entistä korostetummin osuustoiminnallisen lintarviketeollisuuden ja monikansallisten elintarvikejättiläisten välillä. Tässä suhteessa kilpailutilanne Suomessa ei poikkea juurikaan muista EU-maista. Korkeintaan monikansalliset ovat tulossa meille myöhemmin kuin muualle maamme syrjäisestä sijainnista ja pienistä markkinoista johtuen.
    EU:n laajenemispäätös lisää monikansallisten mielenkiintoa myös pohjoisia markkinoita kohtaan. Monikansalliset ovat jo hyvissä asemissa mm. Puolassa ja Baltiassa ja kurottelevat mielellään lonkeroitaan myös Pohjoismaihin. Tulevaisuudesta ei ole epäilystäkään. Ne tulevat varmasti tänne, jos kotimaiset yritykset menettävät hetkeksikään teräänsä.

Kokemus on osoittanut, että monikansalliset valtaavat mielellään neitseellisiä markkinoita ja markkinoita, joissa kotimaiset yritystoiminta on heikoissa kantimissa. Toisaalta ne ovat varovaisia tilanteessa, jossa nekin joutuvat mittaamaan kilpailukykyään. Tanska on hyvä esimerkki maasta, jossa monikansallisilla ei ole juurikaan jalansijaa elintarvikemarkkinoilla. Tanska on vahva osuustoimintamaa, jossa tuottajat ovat itse kyenneet luomaan vahvoja elintarvikeyrityksiä. Tämä on tapahtunut nimenomaan sen kautta, että tanskalaiset elintarvikealan yritykset ovat olleet vahvoja myös viennissä. Tanska onkin pienuudestaan huolimatta elintarvikealan suurvalta. Elintarvikevienti on Tanskalle yhtä tärkeää kuin puunjalostusvienti Suomelle.

Paluuta takaisin suljettuun talouteen ei ole. Päinvastoin, maailman kauppajälestön WTO:N tuleva neuvottelukierros panee pyöriin lisää vauhtia. Elintarvikkeidenkin kohdalla siirrytään eurooppalaisesta vapaakaupasta maailmanlaajuiseen vapaakauppaan.
   Myös suomalaisen osuustoiminnan on otettava tämä tilanne realiteettina. Tulevat ratkaisut on tehtävä tätä perspektiiviä vasten.

Kamppailu markkinoista käydään entistä tiukemmin monikansallisia jättiläisiä vastaan, jotka tunkeutuvat Suomen markkinoille. Tässä kisassa voi menestyä vain se, joka on sekä laadullisesti että hinnan puolesta kilpailukykyinen. Tarvitaan jatkuvaa tuotekehitystä ja vahvoja tuotemerkkejä. Perusasetelma on suotuisa: suomalainen puhdas ruoka on arvo, jota laatutietoinen kuluttaja arvostaa. Tällainen kuluttaja on teollisuuden paras ystävä.
   Tämän lisäksi tarvitaan ilman muuta myös yritysrakenteen jatkuvaa kehitystä. Elintarviketeollisuuden kansainvälistäminen merkitsee myös rajojen yli tapahtuvia yrityskauppoja, fuusioita ja alliansseja. Nämä muutokset eivät ole päämäärä vaan keino suomalaisen osuustoiminnallisen teollisuuden kehityksen turvaamisessa. Päämääränä on oltava kansainvälisillä markkinoilla selviytyvien, dynaamisten, sopivan kokoisten ja vahvojen yritysten rakentaminen. Vain tällaiset yritykset voivat tuottaa kotimaiselle kuluttajalle riittävän laadukasta, suomalaista ruokaa, ja taata tuottajalle parhaan mahdollisen tuottajahinnan.