Bonuksia maksettiin vuonna 1996 211 miljoonaa markkaa. Bonus-asiakkaiden määrä oli 481 000.

Yrjö Kotisalon yritysanalyysii S-ryhmän jäsenetujärjestelmästä OT 7-8/97. Osuustoiminnan pehmeisiin arvoihin on varaa sillä, joka on saanut yrityksen kovat asiat ensin järjestykseen, kuten SOK, jota kilpailijat seuraavat nyt silmä kovana.

Kansainvälistyminen tulee,
olemmeko valmistautuneet?

Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Samuli Skurnik toteaakin palstallaan, että nyt on jo korkea aika ottaa yritystoiminnan kansainvälistyminen todesta ja miettiä, mitä kaikkea tämä yrityksiltä, järjestöiltä ja talouden muilta toimijoilta edellyttää. Euroopan yhteismarkkinoiden kehittymisen myötä myös kotimarkkinakäsite on muuttunut. Pohjoismaat ovat jatkossa yhä useamman suomalaisyrityksen kotimarkkinat. Vastaavasti lähimarkkinoiksi Pohjoismaiden tilalle tulevat maat, jotka ovat 500 - 1000 km etäisyydellä Suomesta.

Julkisuudessa kohistaa mm. Valio-Arla yhteistyösuunnitelmasta, Meritan ja Nordbankenin fuusiosta, myös Osuuspankkikeskus on ilmoittanut halukkuutensa tiivistää yhteistyötä muiden eurooppalaisten osuuspankkien kanssa. Suuryritysten väliset fuusiot ovat arkipäivää niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.

Mutta miten puolustaa kansallisia etuja tilanteessa, jossa yhä useammat yritykset joutuvat menestyäkseen liittoutumaan ulkomaisten yritysten kanssa.

Kansainvälisistä muutospaineista OT 7-8/97.

Fuusio on aina vakava haaste

Ja eikun lisää "kovaa", nyt tutkijan kriittisestä näkökulmasta:

Kauppatieteen lisensiaatti Eero Vaara on tutkinut yrityskauppoja ja fuusioita jo vuodesta 1992 lähtien. Yleensä fuusiota perustellaan rationalisointihyödyllä. Kun yrityksen koko kasvaa ja voidaan tuottaa suurempia sarjoja, saavutetaan kustannussäästöjä. Lisensiaatti Vaaraa hämmästyttää havainto, että fuusiot kasaantuvat syklisiksi aalloiksi.

70-luvulla ostettiin yrityksiä muilta aloilta kuin millä itse toimittiin. 80-luvulla yrityksiä ostettiin yhä useammin ulkomailta. 90-luvulle ominaista on todella suurien tasavertaisten yritysten fuusioituminen sekä kotimaassa että ulkomailla.

Eri maiden osuustoiminnallisten yritysten fuusiointi aiheuttaa pulmia mm. jäsenistöä edustavien hallintohenkilöiden, eli pohjimmiltaan demokraattisuuden, kannalta. Käytännössä kentän todelliset valvontamahdollisuudet luultavasti vähenevät monimutkaisen hallintorakenteen johdosta.

Seppo Raitasuo haastatteli fuusioita tutkivaa Eero Vaaraa OT 7-8/97.

Neljä kovaa kysymystä
puhuttaa maitoalaa

EU-maiden maatalouspolitiikka on yhtenäistettävä vuoteen 1999 mennessä, jolloin on seuraava WTO:n eli maailman kauppajärjestön kokous. Agenda 2000 on vasta luonnos, eikä esimerkiksi sen sisältämää maidon 10 % hinnanalennusta voi pitää vielä lopullisena päätöksenä. Se uhkaa jopa suureta. Komission ehdotuksessa tuottajien menetys korvattaisiin suoralla tuella.

Seppo Raitasuon kirjoittama artikkeli Pellervo-Instituutin järjestämästä maitoalan syysseminaarista OT 7-8/97. Suomalainen maito muuten on harvinaisen kova juttu!

EU on jo nyt maailman suurin ja ostokykyisin yhteismarkkina-alue eikä uusien jäsenmaiden mukanaan tuoma ostovoiman lisäys ole kovin suuri. Mutta uusien jäsenmaiden mukanaan tuomat ongelmat ovat sitäkin isompia. Suurimpana ongelmana tulee ennen muuta olemaan maatalous ja maatalousvaltaisten maiden sopeuttaminen. Se vaatii pitkää siirtymäaikaa.

Suomen kannalta Viron jäsenyydellä on suuri merkitys. Yhtäläiset työmarkkinat merkitsevät sitä, että virolaiset voivat vapaasti työskennellä Suomessa ja päinvastoin. Yhteinen maatalouspolitiikka tarkoittaa sitä, että virolaista maitoa myydään Suomessa ja suomalaista lihaa Virossa, tai päinvastoin. Ostokset maksellaan yhteisellä valuutalla, joka ei ole markka eikä kruunu vaan euro.

Lauri Kontron artikkeli EU:n itälaajentumisesta OT 7-8/97.

Pellervon Päivä 22.4.1998

Erityisistunnoissa käsitellään mm. osuuskuntalakia, euron käyttöönoton vaikutuksia, kansantalouden perspektiivejä sekä markkinatutkimuksen ajankohtaisia näkymiä.

Pellervon Päivä sisältää myös uusosuuskuntaväen istunnon. Pellervo-Seuran vuosikokous pidetään Pellervon Päivän yhteydessä.

40-vuotias Osuustoimintainstituutti
elämänsä parhaassa vedossa

Instituutin palveluksessa on tänä vuonna ollut kaikkiaan 28 henkilöä, joista puolet osa-aikaisina. Koulutuksen ja projektien rahoitus tulee monista lähteistä, kuten työvoimahallinnolta, opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriöiltä. Vuosittain erilaisia projekteja on noin parikymmentä. Keskeistä Osuustoimintainstituutin työssä on tutkimus.

Eräs työn tulevista painopistealueista on kansainvälistyminen, erityisesti osallistuminen EU:n uusosuustoiminnan kehittämishankkeisiin. Jatkossa tullaan lisäämään myös kouluttajavalmennusta ja osuustoimintatiedon levittämistä yleissivistäviin oppilaitoksiin. Huomiota tullaan kiinnittämään myös nykyiseen oppimateriaalin puutteeseen.

Tarja Revon kirjoittama Osuustoimintainstituutin johtaja Tapani Köpän haastattelu OTI:n tulevaisuuden suunnitelmista OT 7-8/97. Painii samassa sekasarjassa.

Parhaat valokuvat palkittiin

Ensimmäiseksi palkittiin Helena Romppanen Tokrajärveltä kuvasta "Yhdessä". Toiseksi sijoittui Veikko Wallström Helsingistä kuvista "Valinnanvaraa", "Muutto", "Pihakauppa" ja "Aslak". Lisäksi palkittiin Mikko Parpola Helsingistä kuvasarjasta "Kaveria ei jätetä" ja Kari Heikinheimo Hämeenlinnasta. Lisäksi OT-lehti lunasti käyttöönsä 10 palkitsematonta kuvaa.

Palkintolautakuntaan osallistuivat uusosuustoiminnan edustajina Raija Sahri ja Erkki Koskiniemi, projektipäällikkö Hanna-Leena Asunta ja projektisuunnittelija Pauliina Parviainen sekä graafikot Seppo Vartiainen, Jaakko Liukkonen, valokuvaaja Tapani Lepistö ja puheenjohtajana toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen Pellervosta.

Samalla päätettiin julistaa uusi osuustoiminnan kuvakilpailu, jonka palautusaika päättyy maaliskuun lopussa 1998.

Valokuvakilpailun satoa OT 7-8/97. Lisätietoja antaa Mauno-Markus Karjalainen, puh. 09 - 4767 5588.

Taidenautintoja Lähivakuutuksessa

Lähivakuutuksen päälakimies Erkki Alho on hankkinut ja hoivannut Lähivakuutuksen toimitaloon, Espoon Leppävaaraan, sijoitettua kuvataidetta 1970-80 -lukujen vaihteesta lähtien.

Lähivakuutukseen on hankittu ainoastaan kotimaisten taiteilijoiden töitä. Pääosa arvokkaimmista teoksista kuuluu Suomen kuvataiteen kulta-aikaan, vuosisadan vaihteeseen. Kokoelmaan kuuluu mm. Edelfeltin, Järnefeltin, Gallen-Kallelan, Scherfbeckin ja Halosten töitä.

Lähivakuutuksen taidehankinnoista lisää Antti Mustosen artikkelissa OT 7-8/97.

Mihin perustui Hannes Gebhardin
vahva johtajuus?

Filosofian tohtori Hannes Gebhard (1864-1933) oli suomalaisista ainoa, joka osuustoimintaan ulkomailla tutustuessaan todella ymmärsi sen merkityksen. Gebhardissa yhdistyi sekä vahva osuustoiminnan ideologi että tarmokas organisaattori. Hän oli 1900-luvun alun merkittävin osuustoiminnan johtaja Suomessa.

Perussyy Gebhardin vahvaan asemaan löytyy suomalaisen osuustoimintaliikkeen kansainvälisesti poikkeuksellisesta liikkeellelähdöstä. Hän kuului siihen vaikutusvaltaisten oppineiden pieneen joukkoon, joka organisoi osuustoimintaliikkeen Suomeen sen kypsässä vaiheessa. Gebhard oli valmistelemassa osuustoimintalakia, ideoi Pellervon ja kuului sen perustajajäseniin. Gebhardin johtamana Pellervo kokosi vanhaa yhteistoimintaa - maamiesseuroja, palovakuutusyhdistyksiä, osuustoimintaperiaatteiden mukaan toimineita kauppoja, meijereitä yms. - vaikutuspiirinsä ja antoi niille uuden suunnan.

Gebhard oli perusteellisesti perehtynyt maailmantalouden liikevoimiin ja kytki osuustoiminnan jatkuvasti strategisesti laajempiin yhteiskuntapoliittisiin päämääriin. Yhteiskunnan kehittyessä myös osuustoimintaliike meni vahvasti eteenpäin.

Antti Mustonen ja Sami Karhu tutkivat Suomen kohtalonvuosia ja Hannes Gebhardin toimintaa OT 7-8/9. Artikkelit kannattaa lukea ajatuksella "Viisas oppii virheistään, tyhmä tekee ne yhä uudelleen".

Löytyykö tiimi-innolle katetta?

Olennaista tiimityön onnistumiselle on yhteenkuuluvuus. Yhteisen tehtävän ja vastuun hyväksyminen merkitsee sitä, että työntekijät näkevät asiat toistensa kannalta ja korjaavat myös muiden virheitä. Työskentely on kannustavaa.

Työkonferenssi on hyvä keino tiimityön kehittämiseen. Konferenssi merkitsee sitä, että vähintään kerran vuodessa koko henkilökunta kokoontuu puimaan toimintatapoja ja ongelmaratkaisua päiväksi tai pariksi.

Tarja Revon artikkeli tiimityöstä OT 7-8/97. Taatusti sekä pehmeää että kovaa samaan aikaan Ossarin tapaan.

CD-ROM -julkaisu suunnitteilla:
SATA VUOTTA
SUOMALAISTA OSUUSTOIMINTAA

Pellervo-Seura suunnittelee CD-ROM -julkaisua "Sata vuotta suomalaista osuustoimintaa 1899-1999". Keskeisin sisältöteema on osuustoimintayritysten ja muun suomalaisen yhteiskunnan vuorovaikutus.

Aikajanaan liitetään keskeisiä yhteiskunnallisia tapahtumia sekä Suomessa että ulkomailla. Samalla kun osuustoimintayritysten ja osuustoimintaliikkeen käännekohdat tulevat esille, peilataan myös ympäröivää yhteiskuntaa.

Julkaisuun liitetään myös osuustoimintalaki, Perustamme osuuskunnan -oppaan digitaalinen versio, uusosuustoiminnan esittely, kansainvälisten osuustoimintajärjestöjen esittely sekä parasta aineistoa Pellervo-Seuran julkaisutoiminnasta. Myös muut yritysmuodot (osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö jne.) esitellään vertailukohtina.

Valmistelevan työryhmän vetäjänä toimii Pellervon tiedotuspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen ja sihteerinä toimittaja Eero Mattila. Työryhmän jäseninä ovat historiaprojektin tutkijat filosofian tohtori Maritta Pohls sekä filosofian kandidaatit Annastiina Henttinen ja Sami Karhu. Pedagogiseksi asiantuntijajäseneksi on lupautunut historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton nimeämä lehtori Pirjo West Helsingin Normaalilyseosta.

Mauno-Markus Karjalaisen artikkeli "Sata vuotta suomalaista osuustoimintaa" CD-ROM -projektista OT 7-8/97. Yritystoiminnan kovista asioista pehmeällä otteella!

Lue Ossari, jos et vielä ihan kaikkea ymmärtänyt! Puh. 09 - 4767501.