Naiset, globaalitalous ja osuustoimintaliike

Globalisaatiota ja globaalitalouden kasvua ovat vauhdittaneet teknologian kehitys, libertarianistinen talousoppi sekä siihen liittyvä deregulaatio-oppi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun mm. informaatioteknologian keinoin rahakaupankäynti on tullut yhä nopeammaksi ja tehokkaammaksi, niin rahamarkkinoiden merkitys on kasvanut räjähdysmäisesti ja niiden koko yli satakertaiseksi maailman tavarakauppaan verrattuna. Rahamarkkinat vaikuttavat melko sääntelemättöminä yhä enemmän valtioiden ja alueiden politiikkoihin ja ovat riskialttiita.

Myös monikansallisten yritysten koko ja vaikutusvalta ovat kasvaneet. Tuotanto ja markkinat sijaitsevat monissa eri maissa ja eri mantereilla. Ympäristönormeja, sosiaalisia velvoitteita ja työntekijöiden oikeuksia maailmanlaajuisesti ei puolestaan kukaan sitovasti sääntele tai valvo. Köyhät maat ja ihmiset, naiset ja lapset ovat lisääntyvästi heikommassa asemassa globaalin kapitalismin villissä lännessä. Kahdensadan rikkaimman ihmisen kahden prosentin vuosiansio-osuudella voisimme rahoittaa kaikki YK:n kehitys-, terveys- ja ympäristöohjelmat. Puolet maailman ihmisistä elää alle kahdella dollarilla päivässä ja heistä 70 % on naisia. Laskennallisesti tämä sama joukko tekee kaksi kolmasosaa maailman työtunneista. Työntekoko kannattavaa?

Ihmisten luomia järjestelmiä

Kaikki ihmisen luomat yhteiskunta- ja talousjärjestelmät ovat sopimusjärjestelmiä, ihmisen luomia ja ihmisten muutettavissa. Niin myös globaalin ja paikallisen talouden pelisäännöt ja tulonjako. Keskustelua haittaa usein taloudellisten päätösten ja talouspolitiikan väitteiden pukeminen näennäistieteelliseen asuun, jossa nykyistä valittua ideologista linjaa väitetään yhdeksi tai ainoaksi totuudeksi ja tieteelliseksi tosiasiaksi. Talous ei kuitenkaan ole fysiikan lainalaisuus eikä vahvoja suosiva kilpailuttamispolitiikka maan vetovoima. Talous ja raha ovat pohjimmiltaan informaatiota arvoista.

Luku kertoo vain tuotteen tai vanhuksen hoitopaikan hinnan, mutta ihminen tekee arvomäärityksen siitä, onko se kallista vai halpaa, hyvää vaiko huonoa rahankäyttöä. Nyt julkilausutut arvot eivät kuitenkaan tunnu ohjaavan taloudellista päätöksentekoa, vaan talouden "lainalaisuudet" ohjaavat ihmisten elämää ja arvoja.

Viisi maailman arvokkainta asiaa

UNESCOn piiristä on levinnyt laajalti keskustelu yhteisen globaalin etiikan mahdollisuudesta ja tarpeellisuudesta maapallon mittaisten ongelmien ratkaisussa ja globaalin talouden pelisääntöjen rakentamisessa. Voisiko olla olemassa joitakin yleisinhimillisiä, kaikkien hyväksyttävissä olevia arvoja ja mitä ne voisivat olla? Mielenkiintoisella tavalla hyvin erilaisista taustoista ja hyvin erilaisina aikoina on noussut joukko arvostuksia, jotka ovat yhteneväisiä. Neljäntuhannen vuoden takaisesta kiinalaisesta filosofiasta animistisiin uskontoihin, länsimaisen filosofian suurista ajattelijoista evoluutioteorian ja biologismin käsityksiin lajin selviämisestä ja ihmisen arkikokemuksesta eri uskontokuntien oppeihin hyvästä ja pahasta nousee viisi asiaa, joita pidetään hyvinä, oikeina ja toivottavina. Ne ovat elämän kunnioittaminen, heikomman suoja, kohtuullisuus, väkivallattomuuden tavoittelu ja sivistys-viisaus. Se miten näitä sitten tilannekohtaisesti tulkitaan, on aina keskustelun ja myös erimielisyyden kohde, aivan kuten kolmekymppiselle pariskunnalle näkemys siitä, miten tasa-arvo toteutuu esim. kotitöissä.

Miten nykyinen markkinaliberalismi toteuttaa tai pohdiskelee näitä arvoja?

Uskon, että monimuotoisuus toteuttaa myös taloudessa, kuten muuallakin elämässä parasta mahdollista toimintatapaa. Monokulttuurit ovat rapistumis- ja virheherkkiä niin politiikan, luonnon kuin taloudenkin osalta. Olisi siis hyvä pohtia sitä, olisiko naisilla erityistä annettavaa talousmallien ja -arvojen määrittelyyn ja mitkä olisivat sellaisia toimintatapoja, jotka tuottaisivat talouden toimintaa rikastavia ja vakauttavia kulttuureja.

On arveltu, että vaikka sukupuoli ei luonnollisesti yksin määritä ihmistä talouden toimijana, niin eräitä naistyypillisiä talouspiirteitä voisivat olla suurempi yhteisöllisyys, kilpailuorientaation sijasta jakaminen, "kohtuullinen ahneus", laajemman hyvän tavoittelu taloudellisen toiminnan päämääränä sekä pienempi intressi jatkuvaan kasvuun. Kuulostaako yhtään läheiselle perinteisen ja nykyisen osuustoimintaidean kanssa?

Mielestäni kannustamisen arvoinen ja mielenkiintoinen yhtälö on sekä osuustoimintamallisen liiketoiminnan lisääminen osana markkinatalouden kokonaisuutta että myös naisten osuustoiminnallisuuden lisääminen. Uskon, että monet naiset voisivat löytää osuustoiminnallisuuden ideasta mielekkään tavan vaikuttaa niin kuluttajina kuin jäseninä että myöskin osuustoimintamuotoisen liiketoiminnan käynnistäjinä. Malli antaa käytännön mahdollisuuden kohtuullisuuden, sosiaalisuuden, osallisuuden, eettisyyden ja ympäristöarvojen toteuttamiseen taloudessa. Tässä on haastetta naisille mutta myös nykyiselle osuustoimintaliikkeelle. Miten naisia otetaan mukaan osaksi liikkeen sisältöjen määrittelyä ja päätöksentekoa, miten naisia aktiivisesti halutaan ja osataan tuoda osuustoiminta-ajatuksen äärelle ja miten osuustoiminta itse osaa ja haluaa korostaa omia erityispiirteitään maailman kaipaamina hyveinä sen sijaan että yrittäisi olla paavillisempi kuin paavi itse bisneskilpailun kasvottomassa kovassa ytimessä?

Uskon että uusi talous ei ole ensisijaisesti Yhdysvalloista lähtenyttä IT-yritystoiminnan jatkuvaa kasvua, vaan se tulee olemaan naisten ja osuustoiminnan esiinmarssia, kun globalisaation ongelmiin heräävät ihmiset ottavat talouden omiin käsiinsä ja ryhtyvät etsimään uusia kestävämpiä keinoja nykyisen keskittyneen globaalin kapitalismin rinnalle. Niin kai se osuustoimintakin alunperin lähti liikkeelle. Ei kannata pitää kynttilää vakan alla, jos jo vanhastaan omaa sellaista sosiaalista pääomaa ja toimintatapaa, jota nyt ollaan laajalti etsimässä.

Kirjoittaja, KTM Sirpa Pietikäinen on
kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan
globaalietiikkaryhmän puheenjohtaja ja
YK-liittojen maailmanjärjestön hallituksen
puheenjohtaja.

| Sivun alkuun | Hedvig-sivuille |