 Irmeli Helin:
OSUUSTOIMINTASANASTO Aatteesta öljyosuuskuntaan » Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutti, Mikkeli 2000 |
1. OSUUSTOIMINNAN PERUSKÄSITTEITÄ, Lähdimme Osuustoiminnan Vuosikirjoissa vuodesta 2004 alkaen jakamaan suomalaisen osuustoimintaliikkeen nelikenttään. Jako on sittemmin vakiintumassa vähitellen myös osuustoimintaväen puhekieleen.
JOTKA TAVALLISIMMIN TUOTTAVAT VAIKEUKSIA
OSUUSTOIMINTAYRITYS (OT-YRITYS)
1. Peruskäsitteitä
2. Tavallisimpia lyhenteitä
3. Ot-yrityksiä
4. Osuustoimintajärjestöjä
5. Pellervon julkaisut
6. Tutkimusta ja koulutusta
Osuuskunnat ja niiden omistamat osakeyhtiöt, joissa omistusosuus on vähintään 50 %. Näppärä lyhenne: ot-yritys (suositeltavaa kuitenkin käyttää ensimmäisen kerran mainittaessa pidempää muotoa, jotta tulee ymmärretyksi oikein). On sujuvampaa suomea kuin ”osuustoiminnallinen yritys” ja paljon kauniimpaa kieltä kuin ”osuuskunnallinen yritys” tai ”osuuskuntayritys”.
Osuuskunnissa, esimerkiksi osuuskaupoissa ja osuusmeijereissä, jäseninä ovat henkilöt, tavalliset suomalaiset. Kuitenkin ot-yrityksiin luetaan nykyisin myös yhteisöjen, yrittäjien ja yritysten (esim. osakeyhtiöiden) tiettyä yhteistä toimintaa (esim. markkinointia) varten perustamat osuuskunnat, jotka myös toimivat osuuskuntalain mukaisesti. Niiden jäseninä ovat yritykset.
Osuustoimintayritysten joukkoon kuuluu Suomessa myös tällä hetkellä neljä pörssilistattua ot-yritystä: Atria, HKScan, Pohjola ja M-real. Osuuskunnat toimivat niiden vakaina pääomistajina.
OSUUSTOIMINTA
Yleiskäsite, johon luetaan kaikki osuustoimintayritykset jäsenineen ja lisäksi kaikki osuustoimintajärjestöt jäsenineen. Selvyyden vuoksi usein puhutaan joko suomalaisesta tai kansainvälisestä osuustoiminnasta.
OSUUSKUNTA
Osuuskunta on itsenäinen henkilöyhteisö, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan, kertoo Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n käyttämä määritelmä.
Määritelmä paljastaa mm. sen, miksi osuuskunnat ovat aina enemmän kuin pelkkiä liikeyrityksiä. Ne ovat samalla myös jäsentensä yhteisöjä ja niillä on usein muitakin tavoitteita kuin vain liikevoiton tekeminen.
Kullakin osuuskunnalla on vapaus määritellä oman toimintansa painopisteet, jotka voivat olla myös esimerkiksi sosiaalisella tai kulttuurisella puolella. Suomalaisen kuten myös pohjoismaisen osuustoiminnan valtavirtaa ovat kuitenkin liiketoimintaa ja sen kehittämistä painottavat tavoitteet.
OSUUSKUNNAN KAKSOISLUONNE: JÄSENYHTEISÖ + LIIKEYRITYS
Osuustoimintayrityksen kaksoisluonne, jota ymmärretään edelleen yleisesti kaikkein heikoimmin. Toki osuuskuntien oma hallintoväki tämän yleensä tietää. Osuuskunta siis toimii toisaalta sekä jäsenistönsä suuntaan omistajiensa demokraattisena jäsenyhteisönä että toisaalta markkinoiden suuntaan tehokkuutta ja tulosta tavoittelevana liikeyrityksenä.
Tämä on totuttu kuvaamaan kahdella vastakkain olevalla kolmiolla, joiden kärjet yhdistyvät osuuskunnan hallinnon kohdalla (ks. kaavio). Hallinnossa jäsenyhteisön ja liikeyrityksen roolit yhdistyvät luontevasti. Liiketoiminnalle antaa kummasti ryhtiä kun aina muistetaan, mitä jäsenistö päätöksistä hyötyy. Ja jäsenyhteisölle antaa ryhtiä kun aina muistetaan, miten liikeyritys markkinoilla päätösten perusteella pärjää. Tämä on jatkuvaa seurantaa ja elävää vuoropuhelua, johon osuustoiminnassa on sen pitkän historian aikana kouliuduttu.
Jäsenyhteisön kärkenä ja puhemiehenä toimii varsinkin isommissa osuuskunnissa usein puheenjohtaja ja liikeyrityksen operatiivisena kärkenä toimitusjohtaja.
OSUUSTOIMINTAMALLI
Osuuskuntiin rakentuva taloudellinen toiminta- ja organisoitumismalli ja jäsentensä yhteisyrittäjyyden muoto. Perustasolla jäsentensä omistama osuuskunta, välitasolla mahdollisesti toisen asteen osuuskunta (esim. Oulun Seudun Sähkö) ja valtakunnallisella tasolla usein osuuskuntien yhteisesti omistama keskusliike, joka voi olla myös osakeyhtiömuotoinen. Kaikilla toimialoilla organisoituminen ei kuitenkaan käytännössä ole näin pitkällä.
Lisäksi EU:n tasolla on jo nykyisin olemassa myös mahdollisuudet perustaa eurooppaosuuskuntia.
YHTEISYRITTÄJYYS
Tarkoittaa osuustoimintamalliin rakentuvaa osuustoimintayrittäjyyttä. Se on useimmiten pienten toimijoiden (esim. viljelijöiden, käsityöläisten tai kuluttajien) yhteistyötä yhteisesti asetettujen ja yhdessä seurattavien päämäärien eteen esim. markkinoille pääsemiseksi ja niillä pärjäämiseksi.
Yhteisyrittäjyys-käsitettä käytetään usein vastakohtana yksinyrittäjyydelle, joka on useimmiten organisoitunut oy-muotoon.
OSUUSTOIMINNAN NELIKENTTÄ
Osuustoiminta-lehdessä ryhmittelemme siten osuustoiminnan tuottaja-, kuluttaja-, palvelu- ja pien- eli uusosuustoimintaan. Jako kattaa valtaosan Suomen reilusta 4 000 osuuskunnasta. Tällä hetkellä on kuitenkin noin tuhat osuuskuntaa, joita ei ole vielä ryhmitelty näihin lohkoihin.
1. Tuottajaosuustoiminta: Tuottajaosuustoiminta pohjautuu perinteisesti maa- ja metsätalouteen. Siihen luetaan tuottajien omistamat osuuskunnat ja niiden tytäryritykset. Jäsenten hyvin selkeä perusintressi on tuotteiden jalostus ja markkinoille saaminen mahdollisimman hyvään hintaan sekä sitä tukevat toiminnot.
Jäsensuhde on yleensä kaikkein tiivein. Se tulee näkyviin esimerkiksi tuottajaosuuskuntien korkeimpina äänestysprosentteina (OT 2/07 ja 4/07).
Lähes maatilan koko elanto voi olla riippuvainen oman osuuskunnan pärjäämisestä markkinoilla. Pääomapanostus omiin yrityksiin on kasvanut nopeasti ja myös tulevaisuudessa on tarpeita sitä edelleen lisätä.
Tuottajaosuustoimintaan kuuluu myös kolme pörssilistattua ot-yritystä: HKScan, Atria ja M-real. Niiden pääomistajina toimivat osuuskunnat, joiden vakaa intressi on koko ajan kehittää firmoja, eikä lyödä niitä mahdollisimman pikaisesti lihoiksi.
Sijoittajat hyötyvät pörssilistattujen ot-yritysten tuotosta samoin ehdoin kuin viljelijöiden omistamat osuuskunnatkin. Ne ovat olleet käytännössä usein selvästi aliarvostettuja.
2. Kuluttajaosuustoiminta: Raaka-aineiden hinnoista tuottajaosuustoiminta joutuu usein vääntämään kättä kaupan ja siis myös osuuskauppojen kanssa. Tuottajaosuustoiminnassa toimitaan ”tuottajan sielua” ja kuluttajaosuustoiminnassa ”kuluttajan sielua” parhaiten ymmärtäen.
Kuluttajaosuustoimintaan luetaan perinteisesti osuuskaupat ja niiden omistamat tytäryritykset. Jäsenten selkeä perusintressi on saada palvelut mahdollisimman laadukkaina ja hinnaltaan edullisina.
Osuuskauppojen lisäksi kuluttajaosuustoimintaan voidaan lukea myös sähkö- ja puhelinosuuskunnat sekä vesiosuuskunnat. Viimeksi mainittuja Suomeen on syntynyt jo yli tuhat lähinnä haja-asutusalueille ja lisää tulee.
3. Palveluosuustoiminta: Palveluosuustoimintaan luetaan osuuspankit, paikallisosuuspankit ja keskinäinen henki- ja vahinkovakuutustoiminta. Lisäksi ryhmään kuuluu myös suuri osa ryhmittelemättömiä osuuskuntia ja osuustoimintayrityksiä.
Keskinäisiä työeläkeyhtiöitä emme laske osuustoiminnan piiriin. Ne perustuvat lakisääteiseen pakkojäsenyyteen, kun kansainvälisen osuustoiminnan määritelmä nojaa aina vapaaehtoiseen jäseneksi liittymiseen. Samalla perusteella myös sosialismin ajan pakkokollektiivit esimerkiksi Itä-Euroopassa (ks. OT 3/07 s. 48) ovat luonnollisesti rajautuneet aidon osuustoiminnan ulkopuolelle.
Palveluosuustoiminnassa jäsensuhde on kaikkein etäisin. Esimerkiksi vakuutukset voidaan herkästi vaihtaa, jos kilpailija tekee edullisemman tarjouksen.
Myös osuusmaksut ovat pieniä tai jäsenyys perustuu vain asiakkuuteen. Tämä on keskeinen haaste useimpien palveluosuuskuntien toiminnalle. Jäsenten palkitseminen uskollisuudesta ja bonusjärjestelmät ovat kuitenkin kehittymässä myös palveluosuustoiminnassa.
Palveluosuuskunnilla ei ole omaa intressiä perinteisessä elintarviketalouden tuottaja/kuluttaja -asetelmassa. Tämä on historian varrella välillä johtanut vahvoihin jännitteisiin osuustoimintaliikkeen sisällä, jopa liikkeen repeämiseen kansalaissodan 1918 alla. EU-aikana tämä jännite on lientynyt, mutta se tulee edelleen näkyviin esimerkiksi elintarviketeollisuuden ja kaupan hintaneuvotteluissa.
Palveluosuustoiminnan intressi on palvella mahdollisimman tasapuolisesti niin tuottajia kuin kuluttajia. Oma palveluverkosto rakennetaan siltä pohjalta.
4. Pienosuustoiminta eli uusosuustoiminta: Pellervo lähti 1990-luvun alussa puhumaan uusosuustoiminnasta, vaikkei se perusteiltaan poikkeakaan vanhasta. Raja perinteiseen osuustoimintaan vedettiin vuoteen 1987 ja Kilon Osuus-Autoon, joka on toiminut vireästi ja laajentanut toimintaansa.
Viime vuosina ilmiöstä on alettu käyttää nimeä pienosuustoiminta, koska ero vanhaan osuustoimintaan perustuu lähinnä suureen mittakaavaeroon. Toki perinteinen osuustoimintakin lähti 1900-luvun alussa kehittymään pienistä osuuskunnista, esim. kylämeijereistä ja kyläkassoista. Se oli siis oman aikansa uusosuustoimintaa.
Nykyisten noin 2.500 pienosuuskunnan joukosta aikanaan kasvaa yrityksiä palvelu-, tuottaja- tai kuluttajaosuuskuntien joukkoon. Liiketoiminnan laajuudet eivät vielä kuitenkaan yleensä riitä keskisuurten yritysten eli perinteisen ja vakiintuneen osuustoiminnan joukkoon.
Uusosuustoiminnan käsite on nykyisin Pellervossakin korjattu pitämään sisällään myös uudet vesiosuuskunnat. Kentällä toimii myös vanhoja (ennen vuotta 1987 perustettuja) vesiosuuskuntia.
JÄSENISTÖN PERUSINTRESSI
Kokemus on osoittanut, että osuuskunnat kehittyvät parhaiten, jos niiden jäsenistö on riittävän yksituumaista ja vetää samaan suuntaan. Jäsenistön perusintressi siis toimii esimerkiksi tuottajaosuuskunnassa tai kuluttajaosuuskunnassa.
Tällöin on esimerkiksi suositeltavaa, että uuden päiväkotiosuuskunnan perustavat joko sen henkilökunta (palvelun tarjoajat) tai sitten lasten vanhemmat (palvelun tarvitsijat). Tällöin vältetään sekamuoto, jollaisen sisältä aikaa myöten saattaa löytyä kovin erisuuntiin vetäviä intressejä.
Käytännössä näissä kysymyksissä ei kuitenkaan tarvitse olla täysin puhdasoppinen. Joku perusintressiryhmän ulkopuolinen voi tuoda sopivasti pippuria esimerkiksi toiminnan aloittamiseen. Se on aina ihmisistä kiinni. Mutta selkeästi ajatellusta osuuskunnasta yleensä tulee pidemmässä juoksussa myös parhaiten toimiva.
VESIOSUUSKUNTA
Suositeltava lyhyt termi, joka voi pitää sisällään sekä puhtaan veden että jäteveden huollon tai vain jomman kumman näistä. Voidaan käyttää lyhennettä VOK. Suomessa ylitettiin tuhannen vesiosuuskunnan raja vuonna 2007.
KESKINÄINEN YHTIÖ
Asiakasomisteinen vakuuttaja, jonka vakuutuksen ottajat omistavat ja joka rinnastetaan osuustoimintaan, esim. Lähivakuutus. Asiakasomisteista vakuutustoimintaa säätelee Suomessa oma lakinsa.
BONUSJÄRJESTELMÄT
Osuuskunnan jäsenet tukevat omalla työllään toinen toisiaan markkinoilla, mistä hyöty takaisin jäsenille jaetaan yleensä osuuskunnan käytön suhteessa. Tämä takaa sen, että uskollisempi jäsen hyötyy omasta osuuskunnastaan enemmän kuin vain osuuskuntaa vähän käyttävä.
Tätä tavoitetta edistämään eri osuustoimintayritykset ovat kehittäneet mm. bonusjärjestelmiä, joita myös niiden yksityiset kilpailijat ovat viime vuosina lähteneet matkimaan. Osuustoiminnan vaikutus markkinoilla on näin ollut tosiasiassa niiden kokoa suurempi, tavallisten asiakkaiden hyväksi.
Bonusjärjestelmät ovat pohjimmiltaan 1800-luvun puolivälissä syntyneen osuustoimintamallin mukainen ylijäämän eli voiton jakotapa jäsenille eli osuuskunnan omistajille ennen tilinpäätöstä.
Osuuskaupat ovat pisimpään ja näyttävimmin tehneet työtä nykyaikaisten bonusjärjestelmien kehittämiseksi, mutta viime vuosina myös osuuspankit, paikallisosuuspankit ja osa sähkö- ja puhelinosuuskunnista on lähtenyt myös satsaamaan niihin.
2. TAVALLISIMPIA LYHENTEITÄ
Osk., osk. Osuuskunta
Osm., osm. Osuusmeijeri - käytetään isoa alkukirjainta
Ok Osuuskauppa
Lvy, lvy Lähivakuutusyhdistys
3. OSUUSTOIMINTAYRITYKSIÄ (OT-YRITYKSIÄ)
Seuraavassa on muutamia poimintoja oikeisiin kirjoitusasuihin osuustoimintasektoreittain.
Osuuspankit:
OP-Pohjola -ryhmä
OP-ryhmä (OP-kirjaimet isolla myös tekstin sisällä, EI: Op-ryhmä, Osuuspankkiryhmä)
OP-keskus osk.
Pohjola Pankki Oyj (ent. Osuuspankkien Keskuspankki Oy, OKO)
Paikallisosuuspankkiryhmä (P-kirjain isolla myös tekstin sisällä, suosittu lyhenne POP-ryhmä)
Paikallisosuuspankkiliitto
Lähivakuutus:
Lähivakuutus-ryhmä (käytetään aina väliviivan kanssa, EI: Lähivakuutusryhmä)
Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö
Lähivakuutus-ryhmän Keskusliitto
Hämeen-Uudenmaan Lähivakuutusyhdistys (nimen yhteydessä L-kirjain isolla)
Osuuskaupat:
S-ryhmä
SOK (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta)
SOKL (Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto ry.)
Hankkija-Maatalous Oy (SOK:n tytäryhtiö)
Agrimarket (maatalousketjun nimi)
ABC-liikenneasemat (ketju, johon kuuluu nykyisin myös entinen Suomen Esso)
Osuuskauppa Ympäristö
Jukolan Osuuskauppa
Suur-Seudun Ok SSO
Metsäliitto:
Metsäliitto-Yhtymä
Metsäliitto Osuuskunta (EI: Osuuskunta Metsäliitto)
Metsäliiton Puunhankinta
Metsäliiton Puutuoteteollisuus (ent. Finnforest)
Liha-ala:
Atria Oyj (taivutus: Atria Oyj:n, Atrian, liha-alan ot-konserni)
Atria Suomi (edellisen Suomen tytäryhtiö)
Itikka osuuskunta (taivutus: Itikka osuuskunnan, Itikan. Yksi kolmesta Atrian omistajaosuuskunnasta.)
HKScan (liha-alan suuri ot-konserni, joka syntyi HK Ruokatalon ostettua Ruotsista markkinajohtaja Scanin. Pääomistajana toimii LSO)
HK Ruokatalo Oy (edellisen Suomen tytäryhtiö)
LSO-Osuuskunta (HKScanin omistajaosuuskunta)
Osuusmeijereitä:
Valio Oy (osuusmeijereiden 100-prosenttisesti omistama yhtiö)
Valio-konserni
Osuuskunta Promilk (yksi valiolaisista omistajaosuuskunnista)
Osuuskunta Maitosuomi (Maitojalosteen ja Keski-Suomen Maitokunnan fuusio)
Kymppimeijerit (edunvalvontaryhmä, ks. seuraava)
Kymppiryhmä (alkuaan valiolaisten osuusmeijereiden kanssa kilpaileva osuusmeijeriryhmä,
pääosa siitä on nykyisin Arla-Ingman -yhteistyöryhmää kuten esim. Osk. Maitomaa ja Kuusamon Osm.)
Hämeenlinnan Osuusmeijeri/Osm. (nimen yhteydessä O-kirjain isolla)
Osuuskunta Satamaito
Kotieläinjalostus:
FABA Jalostus Osk. (kotieläinjalostusryhmän yhteinen osuuskunta)
FABA Sika Oy (edellisen tytäryhtiö)
FABA Palvelu Osk. (Jalostuspalvelun ja Sisämaan Jalostuksen fuusiosta syntynyt)
Osuuskunta Keski-Pohjan Jalostus
Finnpig Oy (FABAn sikalinjan kilpailija, omistajina Atria-ryhmän A-Tuottajat ja HK:n LSO Foods)
4. OSUUSTOIMINTAJÄRJESTÖJÄ
Pellervo-Seura ry, Pellervo (Ot-yritysten ja yhteisöjen valtakunnallinen palvelu-, yhteistoiminta- ja etujärjestö)
Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry (Pellervon yksi jäsenjärjestö, edustaa pienosuustoimintaa)
COGECA (COGECAn, EU-maiden tuottajaosuustoiminnan järjestö, voidaan kirjoittaa myös pienillä kirjaimilla: Cogeca)
Copa-Cogeca (EU-maiden viljelijäjärjestö ja tuottajaosuustoiminnan järjestö; näillä kahdella järjestöllä on yhteinen toimisto Brysselissä)
ICA (ICA:n, Kansainvälinen osuustoimintaliitto, International Co-operative Alliance, joka tunnetaan etenkin kansainvälisen osuustoiminnan identiteetin määrittelystä.
COOP Europe (ICA:n Euroopan aluejärjestö)
Raiffeisen (”Saksan Hannes Gebhard” ja saksalainen osuuspankki. Raiffeisenverband (”Itävallan Pellervo-Seura”, osuustoimintajärjestö joka julkaisee esim. isoa viikkolehteä Raiffeisen Zeitungia.)
5. PELLERVON JULKAISUJA
Osuustoiminta-lehti
Virallinen nimi, väliviiva aina välissä, kun viitataan nykyiseen lehteen. Perustettu 17.12.1908 nimellä Suomen Osuustoimintalehti.
Lyhenne OT-lehti
Osuustoiminnan Vuosikirja
Vuosittainen Osuustoiminta-lehden erikoisnumero, joka sisältää toimiala- ja ryhmäkohtaiset yritysanalyysit. Ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 1995 lähtien elokuun lopulla.
Osuustoiminnan Yhteiskuntavastuu
Vuosittainen OT-lehden erikoisnumero, jossa analysoidaan ot-yritysten taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun toteutumista ja kehitystä. Ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 2001 lähtien lokakuussa.
PTT-katsaus
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisu, 4 krt/v, kaksi numeroista Suhdannekuvaa ja kaksi artikkelinumeroa. Osuustoiminta-lehden tilaajat saavat tilaajaetuna myös PTT-katsauksen.
Pellervo-lehdet
Kodin Pellervo, Maatilan Pellervo, Pellervon Iso Kalenteri
www.pellervo.fi
Pellervo-Seuran ja sen tuotteiden yhteinen nettipalvelu
6. TUTKIMUSTOIMINTAA JA KOULUTUSTA
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ry (virallinen nimi)
taivutus: PTT:n
Jos välittömästi edellä nimi mainitaan kokonaan, taivutus sen mukaan: PTT:sta
TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - (virallinen nimi, ent. Pellervo-Seuran Markkinatutkimuslaitos PSM)
Gallup Elintarviketieto taivutus: Gallup Elintarviketiedon
Pellervo-Instituutti Oy (virallinen nimi)
Pellervo-Instituutti
| Sivun alkuun |