 Irmeli Helin: OSUUSTOIMINTASANASTO Aatteesta öljyosuuskuntaan » Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutti, Mikkeli 2000 |
SUOSITUKSIA JA OHJEITA
OSUUSTOIMINNAN KÄSITTEISTÄ, NIMISTÄ JA LYHENTEISTÄ
Mitä tarkoittavat osuuskunnan kaksoisluonne ja pienten toimijoiden yhteistyö? Entä osuustoiminnan nelikenttä?
Seuraavat suositukset ja ohjeet on tarkoitettu helpottamaan osuustoiminnan asiallista, selkeää ja virheetöntä käsittelyä erityisesti suomalaisessa mediassa, mutta myös koulutuksessa, kokouksissa ja puhekielessä.
Muistio on syntynyt pääosin Osuustoiminta-lehden työn ohessa. Sitä auttoi alkuun HSO-sihteeri Päivi Starastin kokoama aineisto. Lisäksi olen tehnyt paljon poimintoja muiden lehtien suomalaista osuustoimintaa käsittelevistä kirjoituksista viime vuosina. Ne on kirjattu muistiin erityisesti tilanteissa, jolloin oma ärsytyskynnys on ylittynyt. Kaikki aineisto on käännetty tässä suosituksiksi ja käsitteiden määrittelyiksi.
Valistuksen hengessä
Talouden päättäjille - liikkeenjohtajille ja hallintoihmisille - suunnattua asialehteä ei voi toimittaa ilman selkeitä käsitteitä ja elävien kokonaisuuksien hallintaa. Monipuolisen suomalaisen ja kansainvälisen osuustoimintakentän ymmärtäminen ei itsellenikään ihan nopeasti muutamassa vuodessa vielä 1980-luvun lopulla avautunut.
Nykyaikaiseen avoimeen markkinatalouteen kuuluu myös osuustoimintayritysten keskinäistä kilpailua, niiden keskenään ristiriitaisia intressejä ja myös strategisten etujen hakemista liittoutumalla juuri muiden osuustoimintayritysten kilpailijoiden kanssa. Toimiva markkinatalous ja esimerkiksi kilpailulaki ohjaavat yrityksiä siihen suuntaan.
Kun esimerkiksi yksityiskauppiaiden Keskossa on mietitty, miten parhaiten saisi padottua osuustoiminnallisen S-ryhmän jatkuvan etenemisen, niin hyvin looginen vastaus on ollut liittoutua kanta-asiakasjärjestelmissä osuustoiminnallisen OP-ryhmän kanssa. Näin ne markkinat toimivat. Osuuskuntien jäsenistön enemmistön etu on säilyttää aito kilpailutilanne esimerkiksi vähittäiskaupassa, ja OP-ryhmän jäsenistön edustajat ovat ratkaisun hyväksyneet.
Toisaalta osuustoiminnan eri kilpailusuuntiin hajautumista tasapainottaa myös Suomen vahva ja toimiva osuustoimintaperinne, joka Suomessa on pystynyt myös uudistumaan ja sovittautumaan aikojen vaihteluun onnistuneesti - ainakin toistaiseksi. Se on välillä ottanut koville, mutta viime vuosina osuuskuntien jäsenistö on pääosiltaan ollut yllättävän tyytyväistä joukkoa.
Tavallisten suomalaisten tietämys talousasioista on kuitenkin hyvin puutteellinen. Mielestäni osuustoiminnan kannattaisi uudelleen laajemminkin lähteä satsaamaan enemmän uudenaikaiseen valistustyöhön kuin mitä nykyisin tapahtuu. Onhan toki esimerkiksi Valio tehnyt jatkuvasti hyvää työtä kuluttajapuolella.
Taistelu kannatti
Osuustoiminta rakentuu arvoille ja periaatteille, jotka Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on viimeksi vuonna 1995 määritellyt. Ne ovat nykyisin jo yleisesti hyväksyttyjä, mutta syntyessään 1800-luvun puolivälissä osuustoimintaliike joutui kovasti taistelemaan niiden puolesta. Sama taistelu jatkui Suomessakin pitkään 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet.
Osuustoiminnan perustana ovat omatoimisuuden, omavastuisuuden, demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot. Eettisistä arvoista luetellaan rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen ja viitataan osuustoimintaliikkeen nimekkäisiin perustajiin, esim. Rochdalen uranuurtajiin Englannissa ja F. W. Raiffeiseniin Saksassa.
ICA:n kannanotossa kerrotaan myös seitsemän periaatetta vapaaehtoisesta ja avoimesta jäsenyydestä aina vastuuseen toimintaympäristöstä. Niistä kaikista kuitenkin löytyy paljon aineistoa esimerkiksi Pellervo-Seuran sivuilta erikseen.
Suomalainen osuustoiminta täyttää yleisesti tarkastellen poikkeuksellisen hyvin nämä asetetut arvot ja periaatteet. Yhteen pulmaan kannattaisi kuitenkin kiinnittää eri puolilla enemmän huomiota: keskinäinen solidaarisuus on mielestäni viime vuosina vähentynyt, mikä näkyy myös osuuskuntien keskinäisen yhteistyön heikentymisenä. Aika korostaa nykyisin hyvin kovaa itsekkyyttä, eikä osuustoimintakaan oikein ole pystynyt luomaan sille riittävää ja uskottavaa vaihtoehtoa.
ICA:n mukaan ”osuuskunnat pyrkivät yhtenäisen osuustoimintaliikkeen luomiseen paikallisesti, kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti” ja ”ne tekevät yhteistyötä osoittaakseen yhtenäisyytensä suurelle yleisölle ja valtiovallalle”. Tässä asiassa osa tavallisista osuuskuntien jäsenistä on tänään käsittääkseni vähän ymmällä.
Listaa täydennetään
Näihin ohjeisiin olen siis yrittänyt poimia erityisesti sellaisia osuustoiminnan peruskäsitteitä, joissa tavallisimmin ihmisille syntyy väärinkäsityksiä, tai asia jää selkeästi ymmärtämättä. Kiireisessä toimitustyössä tällaiset tilanteet tarkoittavat yleensä korjaamisen ja tarkistamisen tarvetta.
Seuraavat suositukset eivät ole vielä mitenkään kattavia. Otamme mielellämme listalle lisää uusia nimiä ja termejä, tai korjaamme aineistoa. Toivottavasti niistä kertyy meille lisää tietoa.
Jokainen voi omalta osaltaan yrittää vaalia kauniin ja ymmärrettävän suomen kielen käyttöä myös osuustoiminnasta puhuttaessa. Uudelle osuuskunnalle iskevän ja helposti mieleen jäävän nimen keksimiseen kannattaa nähdä vaivaa. Yritykset luonnollisesti seuraavat omien nimiensä käyttöä esimerkiksi mediassa.
Yritysten fuusiot on yksi selvä syy siihen, miksi monet nimet tuottavat alkuun vaikeuksia. Usein saattaisi olla parempi pistää fuusioissa koko nimi uusiksi kuin kasvattaa entisistä nimistä nälkävuosilta maistuvia pitkien nimiyhdistelmien ritirimssuja.
Ehkäpä sitten jossakin vaiheessa voisimme alkaa puhua näistä tämän muistion nimistä, käsitteistä ja lyhenteistä Osuustoiminnan Wikipediana, joka täydentyisi luotettavasti itsestään, vaikka siihen lieneekin vielä pitkälti matkaa. Wikipedia on muuten mainio keksintö. Se on netissä elävä tietosanakirjasto, joka ikään kuin täydentyy itsestään. Osuustoiminnankin kannattaisi mennä siihen nykyistä aktiivisemmin mukaan. Se ei tarvitse olla pelkästään nuorison oma juttu.
Mahdolliset kommentit ja lisäykset tähän muistioon pyydämme e-maililla allekirjoittaneelle (meidän osoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@pellervo.fi).
Pellervo-Seurassa 5.6.2008
Mauno-Markus Karjalainen
toimituspäällikkö, lehden tuottaja, YTM
Osuustoiminta -lehti
| Sivun alkuun |