Kenen Pellervo?

ellervo-Seuran tausta ja tavoite järjestönä on periaatteessa hyvin selvä ja yksiselitteinen: osuustoiminnan kaikinpuolinen edistäminen ja kehittäminen. Näin on ollut jo yli sata vuotta.

Myös käytännön toiminnassa tämä yleinen lähtökohta toimii yhä tänäkin päivänä pääsääntöisesti juuri tarkoitetulla tavalla. - Pääsääntöisesti? Juuri näin, koska tämän kaikille helposti ymmärrettävän tavoitteenasettelun rinnalla pyrkii päätänsä kuitenkin milloin missäkin nostamaan epäilys siitä, että yhteinen järjestö toimisi jonkin erityisryhmän etujen mukaisesti. Milloin Pellervo koetaan ajavan maatalousosuustoiminnan, milloin pienten tai suurten osuuskuntien asiaa, milloin se toimii MTK:n tai poliittisen keskustan pillin mukaan, milloin se on etäinen, Helsingin herrojen suljettu klubi jne.

Joskus tuntuu siltä, että suomalaisten perisynnit, kateus ja krooninen itsetunnon puute, nostaisivat väkisin päätään myös pellervolaisen osuustoiminnan piirissä ja tekevät yhteisöllisen ajattelun käytännössä nyky-Suomessa varsin vaikeaksi. Tämä siitä huolimatta, että kyseessä on nimenomaan yhteistoiminnan asialla oleva järjestö.

oki tälle asiantilalle löytyy monia näennäisesti hyviäkin selityksiä. Yksi on nykyinen aika, jolloin yritysten toimintaympäristössä tapahtuu erityisen suuria muutoksia. Ne pakottavat talouselämän piirissä väkisin esille perustavaa laatua olevia kysymyksiä myös yhteisen järjestötoiminnan osalta. Eikä Pellervo ole tässä suinkaan yksin. Toinen on Pellervon taustayhteisöjen moninaisuus: maatalousosuustoiminnasta palveluosuustoimintaan, pienistä suuriin ja monella eri toimialalla toimiviin yrityksiin. Kolmas on ei vielä niin kovin kaukana takana oleva pitkä suljetun sääntelytalouden kausi ja tänä aikana huippuunsa kehittynyt, kaikkialle vaikutuksensa ulottava, mutta nykyihmisille yhä vaikeammin aukeava pellervolaisuus. Ja neljäs vallitseva yrityskulttuuri ja viime kädessä sen puitteissa toimivat ihmiset.

Kaikille pitäisi kuitenkin olla itsestään selvää, että järjestötoiminnassa kuten yritystoiminnassakin toiminnan johtaminen on sitä helpompaa, mitä selkeämpi yhteinen maali toiminnalla on ja mitä kattavammin tämä on jäsenkunnan piirissä sisäistetty. Erityisen tärkeää tämä on osuustoiminnassa, joka jo määritelmän mukaan on yhteistoimintaa, ja joka kokemuksen perusteella tuottaa sitä parempia tuloksia, mitä tiiviimmin ja kattavammin siihen ollaan valmiita sitoutumaan. Tätä asiantilaa ei pidä, eikä voi kuitenkaan ottaa annettuna, vaan edellytyksiä sille on pyrittävä aktiivisesti rakentamaan.

ikä avuksi? Rivien tiivistämiseksi ja uskon vahvistamiseksi kannattaa katse luoda aivan ensimmäiseksi historiaan, joka osoittaa pellervolaisen osuustoiminnan vahvuuden. Suomalaisessa talouselämässä on ollut kolme kansanvaltaiselta pohjalta ponnistavaa yritystoiminnan osa-aluetta, säästöpankkitoiminta, työväenliikkeen osuustoiminta ja pellervolainen osuustoiminta. Näistä selvästi parhaiten on tähän mennessä selvinnyt pellervolainen osuustoiminta. Miksikö? Paljolti juuri siksi, että pellervolaisessa liikkeessä yhteinen osuustoiminnallinen etu on onnistuttu pitämään erilaisten erillisintressien yläpuolella. Vaikka tämä ei ole ollut aina helppoa, on se kuitenkin onnistuttu pitämään toiminnan yhteisenä johtotähtenä. Tärkeänä myötävaikuttavana taustatekijänä tässä on ollut perinteinen pellervolainen yhteisöllisyys, kehittyneet yhteistoimintarakenteet ja niissä vallitseva yhteinen yrityskulttuuri. Tällaisten asioiden arvoa ei aina ymmärretä, kun ne ovat aina olleet ikään kuin itsestään selvinä olemassa. Myös olosuhteiden muutokset vaikuttavat tietenkin asiaan.

ellervossa vastikään toiminut strategiaryhmä ehdotti ja valtuuskunta sittemmin myös päätti toiminnan tavoitteenasettelun terävöittämistä aikaisempaa käytäntöä kapea-alaisemmaksi ja siten nykyihmisillekin helpommin avautuvaksi. Yhdistävä tekijä on osuustoiminnallinen yrittämismalli ja osuuskunta yritysmuotona. Tätä tavoitteenasettelua tukemaan olisi nyt rakennettava nykyaikaiseen toimintaympäristöön sopiva yhteisöllisyys ja sitä tukevat yhteistoimintarakenteet. Oleellista ei ole se, mikä tätä toteuttava organisaatio on ja millaisten tunnusten alla toiminta tapahtuu. Tärkeää sen sijaan on, että yhteinen tavoitteenasettelu todella sisäistetään, se ymmärretään aidosti yhteiseksi, ja että siihen myös tässä hengessä sitoudutaan kautta linjan.

Mikäli vastaus otsikon kysymykseen on kiinni Pellervon nykyjohdosta, niin se on "Koko kansan Pellervo". Uskomme, että osuustoiminnallisuus on nykyaikaisessa liiketoiminnassa kansallisestikin merkittävä kilpailuetu. Tämän vuoksi kutsumme kaikki kiinnostuneet tekemään Pellervosta juuri sellaisen järjestön, jota jäsenistö haluaa ja jolla tämän kaikille osuustoiminnallisille yrityksille yhteisen päämäärän saavuttamista voidaan nykymaailmassa järjestötasolla parhaiten edistää.

Samuli Skurnik
samuli.skurnik@pellervo.fi

| Sivun alkuun |