ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Vielä on matkaa osuustoiminnan mallimaaksi

"Osuustoiminnan arvot ja uudistetut periaatteet ovat maailmanlaajuisen pohdinnan tulos. Niihin sisältyy globaalin etiikan elementit, jotka tarjoavat perustan pyrittäessä ratkaisemaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia vastuullisesti ja kestävän kehityksen turvaavalla tavalla." Näin kirjoittaa Tasavallan Presidentti Tarja Halonen tervehdyksessään Pellervon Hedvig-projektin ja Suomen YK-liiton seminaarille.

Kun katsomme osuustoimintaa maailmanlaajuisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Kansainvälisen Osuustoimintaliiton näkökulmasta, kannanotoissa painottuvat suomalaiseen korvaan kehitysmaiden kysymykset. Tarkemmin ajatellen huomaamme kannanottojen koskettavan myös itseämme ja niitä mahdollisuuksia, jota osuustoiminta tarjoaa niinkin kehittyneen yhteiskunnan kuin Suomen tarpeisiin.

Vaikka Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa, meillä on vielä matkaa osuustoiminnallisen yrittäjyyden mallimaaksi. Eduskuntavaalitaistossa on onneksi puhuttu paljon yrittäjyydestä. Kun kansantaloutta tulee vahvistaa, työllisyysastetta nostaa, yrittäjyyttä edistää, työpaikkoja luoda ja aluekehitystä tasapainottaa, osuustoiminnallinen yrittäjyys tarjoaa keinon.

Jos yrittäjyyttä halutaan todella edistää, osuustoiminnan kohdalla se kannattaa aloittaa perustekijöistä: yritysneuvonnasta, opetuksesta, tutkimuksesta ja yleisistä asenteista. Meillä on ollut tilanne, jossa osuustoimintaa ei ole osattu elinkeinohallinnossa eikä yritysneuvonnassa. Sitä ei ole myöskään opetettu kunnolla millään koulutuksen tasolla. Monen mielessä on elänyt epäröivä asenne, että osuuskunnasta ei ole yritykseksi. Silti osuustoiminta on edistynyt. Entä jos olisi laajasti edistetty?

Nyt on aistittavissa uutta henkeä. Ensisijaisesti ei ole kyse rahasta, vaan siitä, että olemassa olevat instituutiot ottavat osuuskunnan yhdeksi työkaluksi muiden yritysmuotojen rinnalle. Aluksi osuustoiminta on syytä kytkeä mukaan valtion ja kuntien elinkeinopolitiikkaan. Kun näin tietoisesti tehdään, havaitaan pian tekemisen tarvetta monessa paikassa.

Osa tekemisistä vaatii väkevää poliittista tahtoa. Tämän lehden selvitys osoittaa, kuinka laajasti kansanedustajilla on kokemusta osuuskunnista ja muista asiakasomisteisista yrityksistä. Yli 70 kansanedustajaa nykyisessä eduskunnassa on ollut tai on mukana avainpaikoilla osuustoiminnallisissa yrityksissä. Tasavallan presidentti tuntee asian. Yleensä maan hallituksissakin on osuustoimintataustaisia ministereitä. Ymmärrystä ei puutu, kun asioihin vain kiinnitetään riittävästi huomiota. Optimismille on sijaa.

Osuustoiminnan omat toimet eivät yksin riitä yritysmuodon läpilyönnille, vaikka edellytykset paranevat osuustoiminnan järjestöportaan rakentuessa uuteen 2000-luvun asentoon. Osuustoiminnallisia yrityksiä laajasti yhdistävä Osuustoiminnan neuvottelukunnan työ on avannut uusia näkymiä. Kun se yhdistää koko perinteistä osuustoimintaa ja edustaa osuustoimintaa yleensä, Pellervon luonteva tehtävä on olla jälleen maaseudun ja maaseutumaisten taajamien osuustoiminnan edistäjä. Pellervo hakeutuu näin takaisin juurilleen. Se tekee sitä, missä järjestön luontevin ja tunnustetuin rooli on ollut. Pellervon palvelut ovat toki tarjolla jatkossakin kaikille, jotka niitä haluavat käyttää. Pellervo ei ole ketään vastaan, vaan se on osuustoiminnan puolella.

Minä uskon, että joku kansainvälinen organisaatio tulee jatkossa tutkimaan Suomen kansaa ja sen taloutta. He toteavat osuustoiminnallisen ja muun asiakasomisteisen yritystoiminnan merkityksen ja mahdollisuudet Suomen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Korkeat ulkomaiset viranomaiset kysyvät, että miksi ette kehitä tietoisesti tästä vahvasta ilmiöstänne omintakeista kansallista mallia rakentaa pitkäjänteisesti eheää ja menestyvää yhteiskuntaa. Siitä voisi sitten olla mallia muillekin kansakunnille. Viimeistään silloin ryhdymme työhön.

Tasavallan Presidentti muistuttaa, että muutos tarvitsee tekijänsä - osuustoiminnan ja sen arvojen edistyminen on kiinni meistä itsestämme ja joka päivä tekemistämme valinnoista. Haemme tässä lehdessä näitä muutoksen tekijöitä yhteiskunnan eri suunnilta. Ei ole tässä maassa ketään yksittäistä ihmistä, virastoa tai järjestöä, joka pystyisi antamaan määräyksen asioiden kuntoon panemiseksi. Osuustoiminnan eteen pitää tehdä työtä monessa osoitteessa. Oma osoite kannattaa tutkia ensimmäiseksi.


Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |