ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Mitä osuustoimintaväki toivoo uudelta eduskunnalta?
Kuinka käy maalisvaaleissa?

Etenkin verokysymykset, osuustoiminnan opetus ja tutkimus sekä kilpailulainsäädännön kehittäminen kiinnostavat osuustoimintaväkeä eduskuntavaaleissa 16. maaliskuuta. Osuustoimintaihmiset osaavat yleensä arvostaa päättäjien aikaansaamia tuloksia ja kokemusta.

Verokysymykset kiinnostavat osuustoimintayrityksiä samaan tapaan kuin muitakin yrityksiä. Mahdollinen osinkojen kaksinkertainen verotus ei kentällä toki ole yhtä polttava kysymys, kun vain muutamia suurimmista ot-yrityksistä toimii pörssissä. Monella lehtemme lukijoista on kuitenkin yksityishenkilöinä sijoituksia ja sikäli asia kiinnostaa.

Ruuan 17 prosenttiin jääneen arvonlisäveron saaminen lähemmäs eurooppalaista tasoa kiinnostaa erityisesti kauppaa, elintarviketeollisuutta ja maataloutta. Maanviljelijöiden huoli tulevaisuudesta etenkin maaseudulla painaa vaaleissa paljon.

Verokeskustelua hillitsevät kansantalouden näkymät eduskunnan seuraavalle vaalikaudelle. Ne ovat heikommat ja epävarmemmat kuin vanhalla eduskunnalla oli. Neljä vuotta tosin on turhan pitkä aika ennustajille, kun lyhyemmätkin ennustukset nykyisin näyttävät menevän pieleen.

Osuustoiminnan opetus ja tutkimus

Ajankohtainen ja tärkeä kysymys olisi myös pystyä turvaamaan ja kehittämään osuustoiminnan opetus etenkin yliopistoissa ja korkeakouluissa. Se on päässyt menemään hälyttävän heikolle tolalle resurssien ja tahdon puuttuessa.

Kun Pellervo-Seura on itse nyt talousvaikeuksissa, niin se ei voi auttaa rahoituksessa. Myöskin suuret osuustoimintayritykset tahtovat olla pihejä pistämään rahaa pöytään. Katseet kohdistuvat siten lähinnä valtiovaltaan.

Vaikka osuustoimintayritysten palveluksessakin on lähes 100.000 ihmistä, niin osuustoiminta ei juuri ole päässyt mukaan opetusohjelmiin. Mahdollisimman korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen pitkäjänteinen turvaaminen ja kehittäminen on myös osuustoiminnan kannalta tulevaisuuden avainalueita.

Keskeinen ongelma on myös hyvien oppimateriaalien vähäisyys ja hajanaisuus. Siinä Pellervo on tehnyt paljon töitä, mutta ongelmana on tässäkin rahoitus ja markkinoiden pienuus.

Osuustoimintamalli kilpailulainsäädäntöön

Kilpailulainsäädäntö on monin tavoin pitkään hiertänyt osuustoimintaliikkeen ja valtionhallinnon välejä. 1990-luvun alussa uudistettuihin kilpailulakeihin jäi osuustoiminnan kokoinen ammottava aukko, kuten professori Kari Mannermaa asian jo 1990-luvun alkupuolella ilmaisi. Ongelmaan ei ole onnistuttu vieläkään löytämään ratkaisua. Kauppa- ja teollisuusministerit ovat vaihtuneet tiuhaan eikä kukaan näytä oikein saaneen tolkkua asiasta.

Relevanttien markkinoiden määrittäminen on osoittautunut ongelmalliseksi käytännössä. Toiseksi osuustoiminnan perinteistä ja hyvin toimivaa verkostorakennetta ei ole hyväksytty. Viimeksi mainittu pulma poistuisi, jos lakiin lisättäisiin osuustoiminnallisen konsernin käsite.

Näin osuustoiminnan verkostomainen yhteistyömalli (keskusliike + paikallinen osuuskunta) ymmärrettäisiin lain puitteissa samalla tavalla kuin yksityisissäkin yrityksissä. Näin se ei enää olisi tämän lain kannalta lainsuojaton.

Ero on tietysti siinä, että yksityiset yritykset ovat keskitetysti johdettuja ja omistettuja ja osuustoiminnassa toteutuu kaikkein tehokkaimmin vallan ja omistuksen hajauttaminen. Kuuma kysymys kuuluukin, miksi valtio sorsii tässä kaikkein laajaomisteisinta yritysmuotoa eli osuustoimintaa?

Kilpailulain aukko on johtanut siihen, että osuustoiminnassa on jouduttu toimimaan viranomaisten antamien poikkeuslupien turvin. Tosin nuo luvat on saatu varsin pitkäaikaisiksi.

Esimerkiksi puhelinosuuskuntien asiassa kilpailuvirasto on suorastaan suosinut kilpailevaa eli pörssilistattua yhtiömuotoa. Monet puhelinosuuskunnat ovatkin sitten yhtiöittäneet. Puhelinosuuskuntien tavallisille jäsenomistajille olisi hyvin riittänyt, että palvelut turvataan mahdollisimman edulliseen hintaan, mutta lähdettiinkin tavoittelemaan pörssinousua, joka jäi tulematta. Toteutui pörssilasku, jota on riittänyt.

Kilpailuvirastoa on usein moitittu liiasta teoreettisesta puhdasoppisuudesta ja yksisilmäisyydestä, joskin se on toisaalta monissa asioissa saanut kuluttajien kannalta paljon hyvääkin aikaan.

Tuloksiakin saatiin

Osuuskuntalain säätäminen oli suomalaisen osuustoiminnan näkökulmasta vanhan eduskunnan suurin saavutus. Myös uusosuustoiminnasta käytiin eduskunnassa keskustelua. Muistetaan uusosuustoiminnan heikentyneen neuvonnan asemasta hallituksen työlistalle tehty kirjallinen ja perusteltu kysymys noin vuoden takaa. Tässä kunnostautuivat Katri Komi ja Eero Lämsä keskustasta ja Marja Tiura kokoomuksesta. Tosin kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen (sd) vastaus siihen oli ympäripyöreä virkamiestyön jatke eikä se tyydyttänyt ketään.

Aikaisemmin myös työministeri Liisa Jaakonsaari (sd) oli aktiivisesti edistämässä uusosuustoimintaa.

Eräs mielenkiintoinen asia on eduskunnasta löytynyt "SIWA-puolue". Kiistassa kauppojen aukioloajoista se turvasi pienten, alle 400 neliön myymälöiden aukiolon sunnuntaisin. Tavallinen kansa lienee ratkaisuun tyytyväinen. Maaseudun kylien pienmyymälöille se tuo lisää pelivaraa sesonkiaikoihin. Kaupungeissa erityisesti Tradekan ja Elannon bisnes luistaa hyvin. Mutta muutkin voivat perustaa pieniä lähimyymälöitä - ne kun tietyssä vaiheessa jopa uhkasivat maasta kadota.

Keskinäisyyden idea hoksattiin

Osuustoimintaliikkeen saavutuksiin voidaan kirjata myös Suomi-yhtiöiden pelastaminen. Sen hallinnossa toimii useita erityisesti kokoomuksen ja keskustan nimekkäitä kansanedustajia. Hallintomiehet heräsivät, kun Pohjola yritti kaapata itselleen yhtiöön kertyneen valtavan omaisuuden. Pohjolan silloinen toimitusjohtaja, kokoomuslainen Iiro Viinanen ei muistanut, että keskinäisessä yhtiössä myös omaisuus kuuluu aina vakuutuksenottajille.

Viinanen kukistui. Suomi-yhtiöt nousi uudelleen omille jaloilleen. Se tarjoaa tänä päivänä tavallisille vakuutuksenottajille yhden vaihtoehdon lisää.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |