ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Avoimuutta ja kansanvaltaa sekä politiikkaan että liike-elämään
Osuustoimintapuolue paljastui 
eduskunnan suurimmaksi

Selvitimme nyt ensimmäisen kerran kansanedustajien osuustoimintataustan. Löysimme yhteensä 72:ltä edustajalta maininnan osuuskunnan tai keskinäisen yhtiön luottamus- tai työtehtävistä. Se on peräti 36 % eduskunnasta. Osuustoimintapuolue paljastui siten selvästi suurimmaksi. Tarkempi tutkimus voisi vielä nostaa tätä lukua.

Vasemmistopuolueiden hyvää osuutta selittävät pitkälti kahden suuren kuluttajaosuuskunnan Elannon ja Tradekan luottamuselimet. Molemmilla on niissä vahva kansanedustajien edustus, joka on ollut useimmilla myös pitkäaikaista.

Ei-sosialistien osallistuminen osuustoimintaan on huomattavasti monipuolisempaa, emmekä siten todennäköisesti saaneet siitä täysin kattavia tietoja. Paikallisia osuuspankkeja, osuuskauppoja ja vakuutusyhdistyksiä ei käyty systemaattisesti läpi, ja siten etenkin keskustan osalta oheisissa taulukoissa kerrottu tulos lienee todellisuutta huonompi.

Keskusta paljastui puolueista ainoaksi, jonka kansanedustajilla oli kokemusta kaikilta perinteisiltä osuustoimintalohkoilta, siis sekä tuottaja- että kuluttaja- että myös palveluosuustoiminnasta. Palveluosuustoimintaan voidaan ryhmittää osuuspankit, keskinäinen vakuutustoiminta ja mm. puhelinosuuskunnat.

Vihreiden ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmissä tulee esille yhteiskunnallisen kokemuksen vähäisyys ja kapea-alaisuus. Osuustoiminnan tehtäviin ei ole muutamaa poikkeusta lukuunottamatta päädytty.

Kokemusta löytyy paljon

Osuustoiminnan kannalta tulos oli runsaampi ja monipuolisempi kuin odotimme.

Eduskunta uusiutui viime vaaleissa melkoisesti. Puolueiden sisällä nuoret, etenkin naiset, pudottivat monta kokeneempaa poliitikkoa pois. Nuorten menestys viime vaaleissa näyttää jo ennalta heijastuvan tuleviin vaaleihin: eräät kokeneet kehäketut ovat jo vaalikauden aikana siirtyneet pois eduskunnasta ja monet eivät lähteneet enää ehdolle tuleviin vaaleihin. Areena on vapaa yhä useammalle nuorelle, kauniille ja rohkealle.

Kun nuoret edustajat ovat yleensä opiskelleet pitkään, hallinto- tai työkokemusta osuustoiminnastakaan ei voi paljoa olla. Mutta monet osuuskunnat ja keskinäiset vakuutusyritykset ottavat heitä ilomielin hallintoonsa antamaan edustavuutta. Tästä esimerkkinä on mm. kokoomuksen Marjukka Karttusen viime vuonna alkanut kausi Varsinais-Suomen Lähivakuutuksen hallintoneuvostossa.

Uusosuuskuntien ja muun pienosuustoiminnan osalta tietojensaanti poliitikkojen osallistumisesta on vielä hankalampaa kuin isojen osalta. Vesiosuuskuntien hallintotehtäviä ei välttämättä noteerata. Uusosuustoiminta ei myöskään ole riittänyt toistaiseksi nosteeksi eduskuntaan saakka.

Kansanvallan lipunkantajia

Suurista puolueista nousi esille useita monipuolista ja vakuuttavaa ot-kokemusta omaavia kansanedustajia. Viittä heistä on erikseen haastateltu seuraavalla aukeamalla. Muista kannattaa mainita ainakin seuraavat:

Demareista monipuolisin osuustoimintatausta on Reijo Kalliolla, joka on paitsi Tradekan edustajistossa myös Suomen edustajistossa. Hän toimii myös Rauman Seudun Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana.

Keskustasta on Timo Kalli Metsäliiton edustajiston ainoa kansanedustaja ja Satamaidon hallituksen puheenjohtaja. Hän vaikutti myös Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1985 lähtien aina vuoteen 1994, jolloin Kymppimeijereiden ryhmä syntyi. Satamaito kuuluu tähän Valion kilpailijoiden ryhmään. Eduskunnassa Kalli tunnetaan asiansa hyvin hallitsevana maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana.

Tuottajaosuustoiminnan kokemusta löytyy myös Eero Lämsältä, joka toimi Kiuruveden Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajana 1980-luvulla ja Promilkin hallituksessa 1990-luvulla. Jukka Vihriälä toimii puolestaan Suomen hallintoneuvostossa ja Matti Vanhanen.

Kokoomuksen vahvasta naiskaartista Paula Kokkonen on Elannon hallintoneuvoston I varapuheenjohtaja ja Pirjo-Riitta Antvuori HOK:n ja Kalevan edustajistoissa. Miehistä löytyy myös ot-työkokemusta: maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen toimi 1980-luvun lopulla maanviljelijän hommien ohessa myös Hämeenlinnan Seudun Osuuspankissa pankinjohtajana.

Vasemmistoliiton puhtaasta osuuskaupparyhmästä erottuu Iivo Polvi, hän on ainoa hallintoneuvostotasolla, Tradekassa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Ojala on toiminut pitkään Elannon edustajistossa. Anne Huotari on ollut Kainuun Osuusliikkeen myymälänhoitajana 1979-80 ja on myös Tradekan edustajistossa.

RKP:stä Henrik Laxilla on paikka niinikään Suomen hallintoneuvostossa. Ola Rosendahl oli Hankkijan hallintoneuvostossa 1990-luvun vaihteessa. Kristillisdemokraateista vain Leea Hiltusella ja Bjarne Kalliksella on osuustoimintataustaa. Hiltunen on Rauman Seudun Op:n hallintoneuvostossa ja Kallis oli pienen paikallisen osuuskaupan hallituksessa 1980-luvulla.

Yhden kansanedustajan kolmesta ryhmästä vain puoluetta tiuhaan vaihtaneella Seppo Kanervalla on vähän tuoretta ot-taustaa, HOK:n edustajistosta.

Eniten kansanedustajia ot-yritysten ja keskinäisten yhtiöiden hallinnossa Puolueiden kansanedustajat osuustoimintataustan mukaan
Puolue Edustajia Ei ehdolla Ot-taustaisia % kaikista
1. Tradeka 19 Vasemmistoliitto 20 2 11 55
2. Suomi-Yhtiöt 14 SDP 52 8 24 46
3. Elanto 9 Suomen keskusta 47 8 16 34
4. HOK 7 Kokoomus 45 7 15 33
5. Kaleva 3 Muut 3 - 1 33
Kristillisdemokraatit 10 1 2 20
RKP 12 4 2 17
Vihreä liitto 11 - 1 9
Yhteensä 200 30 72 36

Demareiden värisuora toimi

Sosiaalidemokraateista Leena Luhtanen on merkittävällä paikalla myös Elannon hallintoneuvoston puheenjohtajana. Luhtasen ansioihin kuuluu mm. uuden osuuskuntalain poikkeuksellisen nopea ja kitkaton läpimeno eduskunnan talousvaliokunnassa, jonka jämäkkänä puheenjohtajana hänet on opittu tuntemaan.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen vahvisti lain nopeasti kuten häneltä odotettiinkin. Siten se tuli voimaan jo muutaman päivän päästä 1.1.2002 alkaen. Halosen sosialidemokraattiseen taustaan kuuluu myös pitkä ja merkittävä ura Elannon päättävissä elimissä (OT 2/2000). Hän istui Elannon edustajistossa 1975 - 1999 ja hallintoneuvostossa 1980 - 95.

Tarja Halonen käynnisti oikeusministerinä velkasaneerauslain valmistelun vuonna 1991. Laki hyväksyttiin eduskunnassa vasta syksyllä 1993. Se oli liian myöhään Novera-Hankkijan pelastamiseksi, mutta Elannolle ja Tradekalle se kuitenkin riitti.

Suurin ansio osuuskuntalain sisällön muotoutumiseen on kuitenkin oikeusministeri Johannes Koskisella (sd), jolta itseltäänkin löytyy osuustoimintatuntemusta Tradekan hallintoneuvostosta ja edustajistosta 1992 - 99. Koskisen ministeriön vuosia kestäneessä valmistelussa aikataulut pettivät, mutta lopputulokseksi saatiin onnistunut ja tasapainoinen laki, johon on ainakin alkuun oltu yleisesti tyytyväisiä.

Lakia on sovellettu käytäntöön nyt vähän toista vuotta. Osuuskunnilla on siten jäljellä vielä vajaat neljä vuotta aikaa hoitaa kuntoon uuden lain mukanaan tuomat pakolliset sääntömuutokset.

Kysymyksessä oli nyt kolmas kerta Suomen historiassa, jolloin osuuskuntalaki kirjoitettiin kokonaan uudelleen. Tämäkin laki saatiin aikaan lähinnä demareiden värisuoran voimin. Edelliset presidentinvaalit Tarja Haloselle äärimmäisen niukasti hävinnyt keskustan Esko Aho ei päässyt kirjoittamaan nimeään historialliseen lakiin.

Leena Luhtanen ja Johannes Koskinen olivat keskeisimmät päättäjät uuden osuuskuntalain säätämisessä. Molempien taustalta löytyy kokemusta kuluttajaosuustoiminnasta joko Elannon tai Tradekan velkasaneerauksen ajalta.

Antti Mustonen
Mauno-Markus Karjalainen

Näin tutkimme

Kartoituksessa lähdettiin liikkeelle kansanedustajien nettisivuilta. Lisä- ja varmennustietoja etsittiin suurimpien ot-yritysten tuoreimmista kertomuksista ja tiedotteista.

Yrityskierroksella varmistettiin myös monellako edustajalla luottamustehtävä on parhaillaan voimassa: aktiivipäätöksentekijöinä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä on tietojemme mukaan 48 kansanedustajaa.

Yritysten lähteiden läpikäynti osoitti, että monet kansanedustajat eivät ole nettisivuillaan maininneet osuustoimintatehtäviään. Muutamat vasemmistolaiset kansanedustajat eivät ole halunneet mainita hallintotehtäviään Tradekassa ja Elannossa. Nykyisin ne on kuitenkin taas mukavampi mainita, kun firmoilla pyyhkii hyvin.

Kansanedustajien nettisivut eivät ole myöskään aina ajan tasalla, ja sivujen pitämiseksi lukijaystävällisen pituisena etenkin ei-julkisia tehtäviä on karsittu. Jälkimmäistä oli havaittavissa etenkin monilla konkareilla.

Moni tehtäviä ilmoittanut ei ole ollut tarkka sanamuodoissa tai ajoissa, vaan pieniä virheellisyyksiä oli näkyvillä verrattuna yritysten ilmoittamiin tietoihin.

Veikkaamme, että haastattelemalla tarkkaan kaikkia kansanedustajia lähes joka toiselta löytyisi ainakin hieman joko nykyistä tai jo päättynyttä kokemusta osuustoiminnasta. Tässä olisikin mainio tutkimusaihe esim. politiikan tutkimuksen opiskelijalle.

Antti Mustonen

| Sivun alkuun |