Vanhentuneiden
mielikuvien vankina
Osuustoiminnan perusvahvuudet ovat hyvin säilyneet. Uuden osuuskuntalain saaminen viime vuonna oli Pellervo-Seuran merkittävä saavutus, joka julkisuudessa jäi paljolti noteeraamatta. Syynä oli uudistuksesta saavutettu yksituumaisuus osuustoiminnan sisällä. Sen saavuttaminen hajanaisella osuustoimintakentällä oli monien vuosien mittava ponnistus.
Suomen sääntelytalous oli kuitenkin kestänyt niin pitkään, että ihmisten lähes kaikki mieli- ja muistikuvat ovat vain siltä kaudelta. Monessa asiassa olisi nyt helpompaa, jos se unohdettaisiin kokonaan.
Sääntelytalous oli kuitenkin useimmille ihmisille poikkeuksellisen hyvää ja turvallista aikaa. Koulutus tuotti koko ajan hyvää tulosta. Kansan hyvinvointi kasvoi ja maanviljelijätkin kävivät Heikki Haaviston johdolla menestyksellisesti omat tulopoliittiset neuvottelunsa. Idänkauppa veti, tasapainoista aluepolitiikkaa harjoitettiin ja Urho Kekkonen hallitsi suvereenisti. Sittemmin Kekkonen vaihtui Mauno Koivistoon, mutta hänkin kuului sodan käyneisiin osuustoimintamiehiin, joihin moni luotti.
Kun vielä aika kultaa muistoja, niin tämä elettävä nykyaika tuntuu siten monista nyt varsin rankalta. Alueellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo kasvaa. Nuoriso on paljolti jätetty henkisesti heitteille. Usko demokratian toimivuuteen ja pienten ihmisten omiin vaikutusmahdollisuuksiin on heikentynyt. Toisaalta lukuisat kansalaisjärjestöt kuitenkin ovat aktivoituneet ja on lähdetty puhumaan kansalaisyhteiskunnasta.
Myös osuustoiminnan on nähty kuuluvan osittain kansalaisyhteiskuntaan yhteisöluonteensa osalta. Liiketoiminnan osaltahan osuustoiminta selvästi kuuluu talouselämään. Tämä osuustoiminnan kaksoisluonne on eritelty Pellervon vanhoissa kalvoissakin esittämällä osuustoiminta sekä liikeyrityksenä että jäsenyhteisönä. Ne molemmat leikkaavat hallinnon kohdalla yksiin. Hallintoon valitut luottamushenkilöt ovat siis paljon vartijoina.
Kehitystä eteenpäin vieviä uusia ajattelumalleja ja vertauskohtia ei ehkä riittävästi osata hakea osuustoimintaliikkeen synnyn, läpimurron ja rakentumisen kaudelta. Sitä ei yksinkertaisesti tunneta. Nyt se olisi kuitenkin sekä erittäin kiinnostavaa että hyödyllistä. Eroineen ja yhtäläisyyksineen.
 Osuustoiminta
on ylivoimaisesti laajaomisteisin yritysryhmä Suomessa. Sen
perusideat ovat silti usein huonosti tunnettuja. Pellervo-Seuran
vanha kalvo kuvaa osuustoiminnan kaksoisluonnetta toisaalta
jäsenyhteisönä ja toisaalta liikeyrityksenä. Jäsenten valitsema
hallinto on molempia yhdistävä toimiva lenkki.
Kuluttajaosuustoiminnassa asiakkaat nähdään samalla suunnalla
jäsenomistajien takana.
Mauno-Markus Karjalainen |
| Sivun alkuun |