Osuustoiminnan tarpeet
uuden hallituksen ohjelmaan

ellervo-Seura katsoo, että kevään 2007 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on korjattava vuoden 2004 yritys- ja pääomaverouudistuksessa syntynyt osuuspääoman koron verotuksen epäkohta. Tällöin osuuskunnan maksamaa osuuspääoman korkoa ryhdyttiin verottamaan kireämmin kuin listaamattoman osakeyhtiön osinkoa.

Pellervo-Seuran hallitus antoi kokouksessaan 5. helmikuuta 2007 Hämeenlinnassa tätä koskevan julkilausuman.

ulkilausumassa todetaan, että Suomi tarvitsee uusia yrityksiä ja kasvuyrityksiä. Tämä edellyttää yrittäjiltä uutta riskipääomaa. Yritystoiminnan ja työllisyyden edistämiseksi riskipääomalle maksetulle korvaukselle on säädetty muita pääomatuloja keveämpi verotus.
Riskipääoman tarve ei ole yritysmuoto- vaan yritys- ja toimialakohtaista. Osuuskunnan riskipääoman tarve ei ole yhtään pienempi kuin muiden yritysmuotojen.
Osuuskunnan riskipääoma tarvitsee samanlaiset kannustimet kuin osakeyhtiö, jotta turvataan osuuskuntien synty, kehittyminen ja kasvaminen. Osuuskunnan osuuspääomalle on maksettava korvaus, osuuspääoman korko, ja sitä ei tule verotuksellisesti kohdella huonommin kuin listaamattoman osakeyhtiön maksamaa osinkoa.

yt osuuskunnan maksama osuuspääoman korko on verovapaata 1.500 euroon saakka. Tämä on kuudeskymmenesosa listaamattoman osakeyhtiön maksaman osingon verovapaasta 90.000 euron määrästä. Oikeudenmukaisuus edellyttää osuuspääoman korolle samanlaista verokohtelua kuin listaamattoman osakeyhtiön osingolle. Osuuspääoman koron tulee olla verovapaata koron saajasta riippumatta.
Kyse ei ole vain elintarvike- ja metsäsektorin osuuskunnista, vaan kyse on niitä laajemmasta osuuskuntamuotoon kohdistuvasta epäkohdasta.
Näin siis Pellervon hallitus julkilausumassaan.

allituksen työohjelmaan on syytä kirjoittaa myös osuustoiminnallisten pienyritysten perustamis- ja kehitysedellytyksiä koskevat erityiset asiat. Lukumääräisesti valtaosa osuustoiminnallisista yrityksistä on uusia pienyrityksiä. Aina ei suinkaan ole kyse pelkästään lainsäädäntötarpeista, vaan ylipäänsä sen jatkuvasta muistamisesta viranomaistyössä, että on olemassa erilaisia toimivia yrittäjyyden malleja eri tilanteisiin. Näistä pienosuustoiminnan tarpeista kerrotaan enemmän tämän lehden Uusi osuustoiminta -liitteen pääkirjoituksessa (sivulla 52).

Veikko Hämäläinen
veikko.hamalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |