Viisas varautuu hyvissä ajoin
Ilmastonmuutos vaikeuttaa vesihuoltoa

Ilmastonmuutos tuo merkittäviä haasteita myös vesihuollolle. Näin analysoi ruotsalainen vesihuoltojärjestö Svenskt Vatten, joka on selvittänyt ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä jäte- että talousvesijärjestelmiin.

Vuonna 1962 perustettu Svenskt Vatten edustaa kuntien vesilaitoksia. Järjestö julkaisi viime vuoden lopulla kaksi raporttia ilmastonmuutoksesta. Niiden mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa lisääntyviä sateita erityisesti talvella, ääri-ilmiöitä ja vesistöjen pintojen nousua.
Vesihuollon on kyettävä hallitsemaan lisääntyviä sadevesivalumia ja tulvia, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa asutukselle. Lisäksi pitäisi minimoida uudiskohteiden tulvavaaraa ja varmistaa puhtaan veden saatavuus suojelemalla vesilähteitä.
Olemassa olevien kiinteistöjen sijainti sekä kadut ja viemäröinti on tehty kunkin rakentamisajankohdan mukaan. Tulvavaarassa nykyisin olevat alueet ovat sitä jatkossakin, ja uusia voi ilmaantua. Suojelutoimien pitää kohdistua näille kriittisille alueille.

Kulut nousevat
miljardeihin

Svenskt Vatten arvioi, että Ruotsin jätevesiverkostoja täytyy ilmastonmuutoksen takia uusia arviolta miljardilla kruunulla vuosittain, ja summa noussee tulevina vuosikymmeninä 3–4-kertaiseksi.
Monin paikoin tarvitaan uudistuksia talous- ja jäteveden käsittelyyn, järjestelmien kapasiteetin lisäämistä ja ”varareittien” rakentamista sadevesille, jotta tulvat eivät vahingoita rakennuksia.
Uuden asutuksen suunnittelussa, kaavoituksessa ja maankäytössä pitää varmistua jo etukäteen siitä, että tulvavaarat vältetään ja kuivatusjärjestelmät toimivat. Rakentamista ohjataan tulva-alueiden ulkopuolelle ja maanrakennukseen kiinnitetään huomiota.
Sekä nykyiselle että tulevalle asutukselle on laskettava veden korkeuden riskirajat. Jos asutusta on jo rakennettu vaara-alueille, rakenteita on suojattava.
Lisäksi vesistöille tarvitaan suoja-alueita. Luonnonmukaista tulvasuojelua on syytä kehittää.

Raakavesiin
epäpuhtauksia

Talousveden hankinta ja käsittely on sujunut Ruotsissa melko kivuttomasti. Vesipula ei uhkaa jatkossakaan, paitsi ehkä Kaakkois-Ruotsissa. Vesihuoltoon liittyy silti uhkakuvia, joihin pitää varautua.
Rankkasateet ja tulvat voivat levittää juomaveteen epäpuhtauksia ja taudinaiheuttajia kuten viruksia ja loisia. Mikrobiologisten riskien lisäksi veden kemiallinen koostumus saattaa muuttua. Humus- ja leväpitoisuudet näyttäisivät jo lisääntyneen pintavesissä.
Raporttien mukaan Ruotsin nykyinen, melko yksinkertaisesti toteutettu vesihuolto ei jatkossa todennäköisesti riitä. Kuntien pitääkin kontrolloida yhä tarkemmin raakaveden laatua ja suojata vesilähteitä. Vesilaitosten ja jakelujärjestelmien mikrobiologista varmuutta pitää lisätä ja analysoida haavoittuvat kohteet. Myös tiedonkeruuta sademääristä on parannettava ja lisättävä tutkimusta sekä koulutusta.
Jos kunnat haluavat varautua lisääntyviin riskeihin talousveden hankinnassa, niiltä vaaditaan vähintään 5,5 miljardin kruunun investoinnit vuosina 2011–2100. Ongelmat ovat nähtävissä jo ajanjakson alkupuolella, mutta ne lisääntyvät 2041–2100.
Lisäksi yksityistalouksille tulee ainakin parin miljardin lisäkulut. Tämä johtuu siitä, että kaivoista arviolta viidesosa eli noin 90 000 pitää uusia tai korjata. Ilmastonmuutos nimittäin lisää riskiä kesäajan vesipulaan sekä veden epäpuhtauksiin.

Tarja Repo

Svenskt Vattenin raportit ”Klimatförändringarnas inverkan på allmänna avloppssystem” ja ”Dricksvattenförsörjning i förändrat klimat” löytyvät Svenskt Vattenin nettisivuilta www.svensktvatten.se -> Aktuellt -> Pressmeddelande: Klimatförändringar förväntas innebärä stora påfrestningar för vattentjänstföretagen

| Sivun alkuun |