Kuusimiljoonaisen
osuustoiminnan ääni Suomessa  

Kuka käyttää osuustoiminnan ääntä, kuka vie osuustoiminnan yhteistä asiaa eteenpäin? Miten laajasti osuustoiminnalliset yritykset haluavat olla osuustoiminnan yhteistyössä mukana ja millaisin organisatorisin ratkaisuin? Osuustoiminnassa on kyse isosta kansallisesta kysymyksestä. Suomalainen osuustoiminta ja keskinäinen henki- ja vahinkovakuutustoiminta kattaa yli kuusi miljoonaa jäsenyyttä tai omistaja-asiakkuutta. Aikuisväestöstä neljä viidesosaa on osuuskunnan jäseniä tai keskinäisten yhtiöiden asiakkaita. Joka kymmenes suomalainen suuryritys on osuustoimintataustainen.

Perinteistä osuustoiminta-aktiivia ihmetyttävät keskenään kilpailevat osuuskunnat. Keskinäistä kilpailua on lähes kaikilla osuustoiminnan merkittävillä toimialoilla; kaupan, pankin, vakuutuksen ja elintarvikejalostustuksen alalla. Ihmetystä ovat vielä lisänneet eräiden osuuskuntien tekemät liittoutumiset osuustoiminnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tämä on kuitenkin nykyaikaa. Osuustoiminta on ennen kaikkea käytännöllistä toimintaa jäsenten hyväksi. Nimenomaan jäsenen hyväksi. Jäsenten muistaminen on osuuskunnan menestymisen ydin. Tälle rakentuu samalla osuustoiminnan arvopohja.

Osuuskuntien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden menestys ei kuitenkaan ole kiinni pelkistä omista toimenpiteistä. Erittäin merkittävää kaikkien yritysten menestykselle – niin myös osuuskuntien – on se, millaisessa toimintaympäristössä osuuskunta toimii. Toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat mm. osuustoiminnan asema lainsäädännössä, kilpailupolitiikassa, yritysneuvonnassa, koulutuksessa, akateemisessa opetuksessa ja tutkimuksessa. Vanha totuus on se, että mitä leveämmät hartiat, sitä parempi vaikuttavuus. On selvää, että osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt tarvitsevat yhteistyötä yhteisten asioiden edistämiseksi; yksittäinen osuuskunta tai osuustoimintaryhmäkään ei usein riitä.
Hyvä esimerkki vaikuttamisen ja yhteistyön tarpeesta on osuuskuntien maksaman osuuspääoman koron verotus. Siinä osuuskunnat joutuivat huonompaan asemaan kuin osakeyhtiöt. Asian korjaustarve on laajasti tunnustettu – ja siltä pohjalta, mikä merkitys osuustoiminnalla on suomalaisessa talouselämässä, verotuksen korjaamisen olisi pitänyt olla läpihuutojuttu.

Pellervo haluaa olla avoin osuustoimintajärjestö, jonka puitteissa osuustoiminta voi mahdollisimman laajasti tehdä yhteistyötä. Olemme avanneet Pellervoa eri suuntiin ja hakeneet yhteistyön kättä. Itsenäisesti, mutta yhdistyneinä, kuten osuustoiminnassa kuuluu toimia. Tavoitteena on järjestötyön vaikuttavuus, tehokkuus ja oikea rooli.

Pellervo toimii laajasti ja alhaisin jäsenmaksuin siksi, että Seuran taloutta on hoidettu pitkäjänteisesti. Toiminnan rahoituksesta vain pieni osa tulee jäsenmaksuista. Pellervon henkilökunta samoin kuin Seuran toimitilat ovat monessa mukana, ikään kuin osuustoiminnan yhteiskäytössä. Osuustoiminnan järjestötehtävät hoidetaan mielestäni hyvinkin kustannustehokkaasti. Pellervon toimistossa tuotetaan järjestöpalveluja Pellervo-Seuralle, Osuustoiminnan neuvottelukunnalle, Finlands Svenska Andelsförbundille ja Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry:lle, jotka kaikki ovat itsenäisiä järjestöjä ja joilla on oma roolinsa.

Ensi vuonna 110 vuotta täyttävä Pellervo on luontaisin osuustoiminnan yhteistyöfoorumi. Mutta sikäli, kun Pellervoon ei haluta liittyä, on huolehdittava siitä, että käytössä on sellaiset yhteistyöverkostot ja rakenteet, joiden avulla osuustoiminnan ääni voidaan mahdollisimman laajasti koota.

Veikko Hämäläinen
veikko.hamalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |