Kainuu satsaa digipalveluihin

Digipalvelut vahvistavat harvaanasutun Kainuun taloutta, jos ne toteutetaan tarvelähtöisesti. Maakuntaan voi syntyä jopa täysin uusia toimialoja. Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet olivat puntarissa Pellervo-Seuran Kainuun seminaarissa Kajaanissa.

DIGIAIKAAN. Sitran Ossi Kuittinen (vas.), KPOn Marja Karjalainen ja Pro-Source Oy:n Mikko Setälä esittelivät tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia Kainuun alueseminaarissa. KPO rakentaa parhaillaan maakuntaan nopeaa laajakaistaa. Kuvat Riku-Matti Akkanen YHTEISVOIMIN. Kainuun alueseminaarissa vaadittiin korkeampia tuottajahintoja kotimaisen ruuantuotannon turvaamiseksi.

Yhdeksän kunnan muodostama Kainuu on noin 85 000 asukkaan maakunta, jonka suurin kunta on 38 000 asukkaan Kajaani ja pienin 1600 asukkaan Ristijärvi. Ikääntyvä maakunta hakee piristysruisketta meneillään olevan hallintokokeilun kautta. Samaan aikaan kainuulaisyritykset pyrkivät tehostamaan liiketoimintojaan ja kehittämään palveluitaan. Kun rakennemuutos on vienyt erityisesti teollisia työpaikkoja, on Kainuussa päätetty rakentaa pienestä suurta, kuten Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa on muotoillut.
– Pitämällä aloite omissa kainuulaisissa käsissä internetistä saadaan käyttöön sekä maailman luokan palvelut että asiakasläheinen, aluetaloutta vahvistava paikallinen palvelu, totesi Kainuun Puhelinosuuskunnan KPOn toimitusjohtaja Marja Karjalainen seminaarissa.
KPO kehittää parhaillaan yhdessä Finnetin yhtiöiden kanssa uutta toimintamallia, jossa asiakkaille tarjotaan kuituverkkoliittymä ja vapaa palveluvalinta. Valtioneuvoston linjauksen mukaan nopean laajakaistan pitäisi ulottua kaikkien suomalaisten saataville 2015 mennessä.
Osuuskunnan alkuperäisen tarkoituksen mukaista jäsenetujen ja -palveluiden tuottamista ei ole ollut helppoa tuottaa telealalla viimeisen vuosikymmenen aikana.
– EU:ssa ei tunnettu toimintamallia, jossa osuuskunta voisi toimia teleoperaattorina ja vieläpä alueellisesti. Suomessa viranomaistahoilla oli pyrkyä siihen, että osuuskunta toimisi kuin osakeyhtiö. Visiona nähtiin myös, ettei toimintamahdollisuuksia enää olisi pienemmille aluetoimijoille.
Kilpailun vapauttamista Karjalainen luonnehtii sinänsä erinomaiseksi asiaksi asiakkaiden ja myös yhtiöiden tehokkuuden kannalta. Kainuun laajakaistaverkko ei olisi toteutunut lähes 100 % kattavuuteen asti, ellei alueella olisi ollut alueellista teleoperaattoria.

Ihmisläheistä teknologiaa

Kainuun seminaarissa puhuneen Sitran kehitysjohtajan Ossi Kuittisen mielestä ICT-teknologia ei ole Suomessa tarpeeksi ihmislähtöistä.
– Teknologia ei saa olla itseisarvo, vaan väline, jolla rakennetaan parempaa maailmaa. Pitäisi pohtia, miten tietotekniikkaa voitaisiin käyttää ihmisen parhaaksi, arvioi Kuittinen.
Hänen mukaansa tieto- ja viestintäteknologia kyllä hallitaan, mutta sitä ei tarpeeksi sovelleta. Lisäksi vastuunjaossa ja asennepuolella löytyy ongelmia.
– Nyt tarvitaan yhteistoimintaa, jossa merkittävä rooli on paikallisilla operaattoreilla ja valmistajilla. Yhteistyöllä saadaan aikaan globaaleja palvelustandardeja ihmisten arkeen, vaikkapa helpottamaan vanhainkotien asukkaiden elämää.
Kuittinen harmitteli, että ICT-teknologiaa ei ole onnistuttu viemään esim. sosiaali- ja terveysalalle, koska eri tahojen yhteistyö ei ole toiminut. Kokonaisketjuun kuuluvat lainsäädäntö, teknologia sekä toimiva työnjako julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
– Tärkeää on tiedon avoin jako ja tarvelähtöinen ajattelu. Järjestelmien tulisi olla myös keskenään yhteensopivia.

Digipalveluista uusi elinkeino?

Kainuun digitaalista tulevaisuutta pohti Mikko Setälä Pro-Source Oy:stä, joka on markkinoinnin, viestinnän ja tietotekniikan aloihin keskittynyt rekrytointi-, henkilöstöpalvelu- ja konsultointiyritys
– Digitaaliset palvelut voidaan tuottaa missä tahansa, ne eivät ole maakuntaan sidottuja. Esimerkiksi Pietarissa otettujen röntgenkuvien analysointi onnistuisi aivan hyvin Kainuussa. Kriittisiä menestystekijöitä ovatkin toimiva infra, kielitaito sekä myynti ja markkinointi, Setälä sanoi.
Hänen mukaansa yleensä aina löytyy ideoita ja rahaa, mutta toteuttajia on liian vähän. Tämän vuoksi tarvitaan nykyistä enemmän motivointia. Myös epäonnistumisia pitäisi suvaita, eikä leimata mm. konkurssin tehneitä ”luusereiksi”.

Ruokaturva puhuttaa

Pellervon hallituksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström muistutti seminaariyleisöä ruokaturvan ja elintarviketuotannon haasteista. Kauppa on voinut tähän asti pitää kuluttajahintoja alhaisina, koska saatavilla on ollut edullista tuontitavaraa esim. Argentiinasta ja Brasiliasta.
– Näissä maissa on edullinen ilmasto ja alhaisempien tuotantokustannusten lisäksi myös vähäisempiä vaatimuksia kotieläinten hyvinvoinnille.
Maailmanlaajuinen ruokaturvallisuus ja ruuan saatavuus kokivat melkoisen vastoinkäymisen runsas vuosi sitten, kun viljan ja maitojauheen hinnat lähtivät nousuun.
– Yhä pienempiä ylijäämäeriä liikkuu maailmanmarkkinoilla. Näitä eriä on voitu käyttää kotimaisen hintatason laskemiseen. Nyt olisi tarpeen maltillinen hintojen korotus, jotta kotimainen alkutuotanto ja teollinen jalostus pärjäisivät.

Halpatuonti uhka tuotannolle

Pellervon valtuuskunnan varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa muistutti kauppaa ja elintarviketeollisuutta vastuusta.
– Hetkellisesti voi olla kannattavaa tuoda halpaa raaka-ainetta ulkomailta, mutta lopulta se rapauttaa suomalaisen tuotannon. Osuustoiminnassa tärkeä merkitys on kotimaisella omistajuudella. Suomalaisten puolta on pidettävä etenkin meneillään olevan taantuman aikana.
Linnainmaa totesi, että kansantalouden pyörien on pyörittävä, eikä ainakaan ot-yritysten pidä heikentää kotimaisten tuottajien toimintamahdollisuuksia.

Riku-Matti Akkanen
riku-matti.akkanen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |