Energiaosuuskuntien verokohtelu epäoikeudenmukaista?  

Kysymys:
Olemme perustamassa energiaosuuskuntaa. Monien muiden asioiden ohella olemme pohtineet osuuskuntamme toiminnan rahoitusta. Tarkoituksemme on hoitaa rahoitus siten, että keräisimme puolet jäseniltä ja puolet hoitaisimme pankkilainan sekä julkisen rahoituksen avulla.
Jäsenten rahoitusosuudesta tarkoitus on kerätä puolet osuusmaksuina ja puolet liittymismaksuina. Olemme kuulleet, että osuuskuntien liittymismaksut olisi säädetty vuodenvaihteesta lähtien osuuskuntien veronalaiseksi tuloksi. Kuulimme myös, että liittymismaksujen osalta pitäisi periä myös arvonlisävero.
Onko todella näin? Kohteleeko suomalainen yhteiskunta tällä tavoin ympäristöystävällistä energiantuotantoa?

Vastaus:
Osuuskuntien liittymismaksujen verokohtelu riippuu siitä, ovatko liittymismaksut sääntöjen mukaan palautuskelpoisia vai palautuskelvottomia.
Vuodenvaihteesta lähtien kaikki sellaiset liittymismaksut, jotka eivät ole palautuskelpoisia, ovat osuuskunnan veronalaista tuloa. Palautuskelvottomat liittymismaksut ovat olleet arvonlisäveronalaisia jo muutaman vuoden ajan.
Aikaisemmin liittymismaksujen verovapauden edellytykseksi välittömän verotuksen puolella riitti, että ne olivat joko siirto- tai palautuskelpoisia. Vuodenvaihteessa voimaan tulleella lainmuutoksella liittymismaksut tulivat osuuskuntien veronalaiseksi tuloksi siitä huolimatta, että ne ovat siirtokelpoisia. Nyt verovapauden edellytyksenä on, että liittymismaksut ovat palautuskelpoisia.
Pellervo-Seura ja mm. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys (VVY) pyrkivät yhdessä vaikuttamaan siihen, ettei osuuskuntien oman pääoman suorituksiksi katsottavia, esimerkiksi vesi- ja viemäriosuuskuntien, liittymismaksuja katsottaisi niiden veronalaiseksi tuloksi. Tästä huolimatta Eduskunta päätti säätää ne veronalaisiksi. Ilmeisesti suuria linjaratkaisuja (ns. budjettilakeja) säädettäessä tällaiset kansalaisille merkittävät, mutta puoluepoliittisesti merkityksettömät päätökset tehdään virkamiesten esityksiä seuraten.

Huomiota sääntöihin

Laatiessaan osuuskunnan sääntöjä kysyjän, samoin kuin muidenkin osuuskuntien perustajien, pitää muistaa, että liittymismaksuja koskeviin pykäliin tulee määräys siitä, että ne ovat palautuskelpoisia. Tämä on nykyään edellytyksenä sille, ettei liittymismaksujen osalta tarvitse maksaa arvonlisäveroa eikä tuloveroa. Myös muutettaessa osuuskuntien sääntöjä tämä asia kannattaa huomioida. Monelle tämä liittymismaksujen palautuskelpoisuus saattaa olla niin oleellinen ja taloudellisesti merkittävä asia, että sääntömuutokseen kannattaa ryhtyä pelkästään sen vuoksi.
Esimerkiksi energiaosuuskunnissa liittymismaksut ovat usein hyvin suuria. Osuuskunnan tase on tietenkin pahasti vinossa, kun nämä palautuskelpoiset liittymismaksut on kirjattava vieraaseen pääomaan. Sekä energia- että muidenkin osuuskuntien jäsenrahoitusta suunniteltaessa kannattaa miettiä, kannattaisiko osuusmaksu määrätä ehkä merkittävästikin totuttua suuremmaksi ja liittymismaksu vastaavasti pienemmäksi. Tämä siitä syystä, että osuusmaksun osalta ei tarvitse maksaa tulo- eikä arvonlisäveroa ja että osuusmaksu kirjataan omaan pääomaan.


Osuuskunnan toiminnan rajat?

Kysymys:
Osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen voidaan kuulemma laittaa yrityksen toimialaksi pelkästään kaikki laillinen liiketoiminta. Alkuvaiheessa olisi käytännöllistä, jos osuuskunnassakin voisi menetellä samalla tavalla. Onko se osuuskuntalain mukaista? Onko se sallittua ja mahdollista?

Vastaus:
Annan vastauksen ensin jälkimmäiseen kysymykseen. Kyllä se on sallittua ja mahdollista. Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriosaston ottaman kannan mukaan tuollainen toimialamääräys voidaan ottaa osuuskunnan sääntöihin.
Ensiksi mainittuun kysymykseen vastaukseni on, että eipä se taida osuuskuntalain mukaista olla. Tällaisen toimialamääräyksen salliminen osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä perustuu voimassa olevan osakeyhtiölakimme hallituksen esityksen perusteluihin. Siellä tällainen todetaan osakeyhtiöissä mahdolliseksi. Voimassa olevassa osuuskuntalaissa sen enempää kuin sen perusteluissakaan ei puhuta moisesta asiasta mitään.
Kysynpä vielä kolmannen kysymyksen. Onko tämän tyyppisen määräyksen paneminen yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin järkevää? - No, ei ole.
Toimialamääräyksen idea on siinä, että sen kautta annetaan sekä omistajille että ulkopuoliselle tieto siitä, minkälaisen toimialan puitteissa osakeyhtiön tai osuuskunnan johto saa toimintaa harjoittaa. Toisaalta se myös antaa johdolle toiminnan harjoittamisen rajat. Onko siis järkevää olla asettamatta tällaisia rajoja ollenkaan?
Toimialamääräyksen keskeisin ajatus on miettiä ja määritellä rajat. Omistajien ja ulkopuolisten, eli esimerkiksi velkojien, on voitava lähteä siitä, että osakeyhtiö tai osuuskunta ei harjoita muuta toimintaa kuin sitä, mistä sen yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä on määrätty. Toisaalta yhtiön johto ei saa harjoittaa muuta toimintaa kuin sitä, mistä toimialapykälässä määrätään. Mikäli johto muuta harjoittaa, tällaiseen toimintaan osallistuneet ovat henkilökohtaisessa vastuussa mahdollisesti aiheuttamistaan taloudellisista tappioista.
On syytä pohtia, kannattaako osuuskunnan jäsenten antaa johdolle täysin avointa valtakirjaa harjoittaa ihan minkälaista toimintaa hyvänsä, toisten rahoilla ja riskillä.


Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi

| Sivun alkuun |