kirjaimittain.gif (7478 bytes)


Osuuspankit luovat edelleen
hyvinvointia maaseudulle

Osuuspankin rooli maatalouden ja elintarviketeollisuuden rahoittajana on tärkeä. Tämä edellyttää osuustoiminnan periaatteista kiinni pitämistä tulevaisuudessakin.

Osuustoiminta ja samalla osuuskassojen toiminta lähti alkuun maaseutuväestön elinolojen kehittämistarpeesta yli sata vuotta sitten. Kehityksen mahdollistamiseksi tarvittiin pääomia, joilla voitiin synnyttää uutta tuotantoa sekä jalostusta ruoan tuottamiseksi ja maaseudun elinkeinojen kehittämiseksi.

Osuuskunnista muodostui merkittävä toimija tässä murrosvaiheessa. Osuustoiminnan syntyminen ja menestys olivat ratkaisevia hyvinvoinnin kasvattamisen kannalta. Vähävarainen Suomi alkoi nousunsa vaurauteen osuustoiminnan avulla ja kautta.

Paikallinen, pitkäjänteinen ja vastuullinen asiakaskeskeinen toimintatapa loi yhteisöllisyyttä ja antoi kasvot kaikelle osuustoiminnalle. Jäsenomistajuus toi päätöksenteon paikallistasolle myös rahoituksessa.

Osuuspankkien rooli kehittyi merkittäväksi sekä maatalouden että elintarviketeollisuuden rahoittajina. Maatalous sekä jalostava teollisuus tarvitsivat kipeästi pääomia perusinvestointeihin ja käyttöpääomaa tuotannontekijöihin. Yhteinen toimintakenttä loi luontaisen kumppanuuden. Keskinäisen luottamuksen kautta syntyi puolestaan pysyvä asiakassuhde.

Maatalouden investoinnit
miljoonaluokkaa


Maatalouden rakennekehitys, liittyminen Euroopan unioniin yhdessä elintarviketeollisuuden rakennemuutoksen ja globalisoitumisen kanssa ovat muuttaneet suomalaisen elintarviketuotannon rakennetta ja toimintamuotoja voimakkaasti.

EU-jäsenyyden tuomiin haasteisiin viljelijät ovat vastanneet aktiivisella investointibuumilla. Kotieläintalouden yksikkökoot ovat moninkertaistuneet ja yksittäisen tilan investointi on monesti miljoonaluokkaa. Maatalouden rahoittajina ja tilojen kehittämisen kumppaneina. Osuuspankkien rooli on korostunut. Niiden markkinaosuus Maatiloista yli 75 %:lla Op on pääasiallisena pankkina.

Osuuspankkien menestys
ei sattumaa

Viljelijät omistavat tuotantosuuntansa osuustoiminnalliset jalostusyritykset ja ovat samalla myös niiden asiakkaita. Yritystoiminta lähtee omistaja-asiakkaiden tarpeista ja he myös käyttävät edustajiensa kautta päätösvaltaa yritysten hallinnossa, edustajistoissa, hallintoneuvostoissa ja hallituksissa.

Viljelijät ovat monesti myös Osuuspankkien jäseniä ja mukana pankkien hallinnossa. Sekä jalostajat että Op:t kantavat vastuuta asiakkaistaan ja toimintaympäristönsä kehittymisestä.

Maatilojen rahoittajina Op:t ovat jatkuvasti kasvattaneet markkinaosuuttaan ja vat selkeä markkinajohtaja. Perinteisesti Op:t ovat lähipalveluja tarjoavia, paikallisia toimijoita. Tutut ihmiset hoitavat ja päättävät asioista. Asiantuntemus oman alueen viljelijöistä ja molemminpuolinen luottamus luovat vakaita asiakassuhteita.

Viljelijät kokevat Osuuspankkien maatalousosaamisen erittäin korkeaksi ja palvelun hyväksi. Kattava konttoriverkko, suomalaisuus ja luotettavuus saavat asiakaskyselyssä korkeat arvosanat.

Maatalouden
keskittyminen haaste

Maatilojen määrä vähenee jatkuvasti mm. suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Samalla koko yhteiskunnan rakenteet muuttuvat. Sukupolvenvaihdosten toteuttaminen on alkutuotannon jatkuvuuden ja kehityksen yksi kriittinen edellytys.

Tilojen keskikoko kasvaa nykyisestä, mutta suomalaisten perheviljelmien tulee jatkossakin olla elinkelpoisia tuottaakseen laadukasta, suomalaista raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle ja kuluttajille.

Käynnissä oleva keskustelu ilmastonmuutoksesta, hiilijalanjäljistä, lähiruoasta ja eläinten hyvinvoinnista vaikuttaa yhä enemmän kuluttajien valintoihin. Se antaa myös kotimaiselle alkutuotannolle uusia mahdollisuuksia.

Vahvasti
alueellinen

Etelä-Pohjanmaalla elintarviketuotannolla on ja tulee myös tulevaisuudessa olemaan keskeinen rooli, olemme elintarvikeklusterimaakunta. Pelkästään Seinäjoen kaupunkiseudun alueella toimii yhteensä n. 50 eri toimialan elintarvikeyritystä. Yritykset ja Op:t tekevät jatkossakin kiinteää yhteistyötä yritysten ja alkutuotannon menestymisen takaamiseksi.

Osuuspankeilta tämä edellyttää systemaattista panostamista mm. osaamisen ja kilpailukyvyn varmistamiseen. Samalla myös oman liiketoiminnan kannattavuudesta on huolehdittava omistajajäsenten antaman tehtävän mukaisesti. On pärjättävä kilpailussa.

Vahva asemamme ruokasektorin rahoittajana asettaa markkinaosuuden säilyttämiselle ja kasvattamiselle haasteita. Markkinajohtaja ei voi levätä laakereillaan ja tuudittautua hyvään oloon. Haastajia löytyy.

Maatilojen ja elintarvikeyritysten kokonaisvaltainen palvelukonsepti ja ylivertainen osaaminen on yhdistyttävä myös kilpailukykyiseen tarjontaan. Investointi- ja käyttöpääomarahoituksen ohella korostuvat vakuutuspalvelut ja omaisuudenhoitoon sekä maksuliikkeeseen liittyvät kokonaisuudet.

Aate elää!

Edellä mainituista asioista huolehdittaessa ja kehitettäessä on ot-perusteet pidettävä kirkkaana mielessä jatkossakin. Omistajajäsenien tahdon tulee näkyä organisaation käytännön toiminnoissa selkeästi ja tunnistettavasti. Vastuullisuus on huolenpitoa sekä asiakkaista että toimintaympäristön kehittämisestä menestymisen takaamiseksi myös tulevaisuudessa.

Osuuspankkien perustehtävä on yhteinen jäsenomistajien ja pankin etu. Toiminnan perusajatus, ”edistää omistajajäsenten, asiakkaiden ja toimintaympäristön taloudellista menestystä ja hyvinvointia”, kantaa vahvana eteenpäin yhä edelleen!


Reijo Hämäläinen

Maaseutupäällikkö, agrologi Reijo Hämäläinen on Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Pellervon valtuuskunnan jäsen hän on ollut 2008 lähtien.

| Sivun alkuun |