Osuustoiminnan tarpeet esille
vaalitaistelussa

Osuustoimintayritysten merkitys suomalaisessa talouselämässä on erittäin merkittävä. Elintarvike-, pankki-, vakuutus- ja vähittäiskauppasektoreilla osuuskuntien ja keskinäisten vakuutusyritysten markkinaosuudet ovat huippuluokkaa. Kaikki merkittävät eläkevakuutusyhtiöt ovat keskinäisiä. Myös monille muille aloille osuustoiminnalle on avautunut uusia, kiinnostavia mahdollisuuksia pienosuuskuntien kautta.
Väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomi on nykyisin maailman osuustoiminnallisin maa.
Tästä huolimatta suomalaiselle osuustoiminnalle on jäänyt lehtolapsen rooli sijoittajaomisteiseen yritystoimintaan verrattuna. Se ilmenee osuuskuntien erilaisena kohteluna osuuskuntien ja osuuspääoman korkojen verotuksessa, yliopistotutkimuksessa ja koulutuksessa sekä yleisessä elinkeinopolitiikassa. Näihin asioihin haemme korjausta tulevalla vaalikaudella.


Yrityksen pääomatarve ei ole yritysmuotosidonnainen. Osuuskunnat tarvitsevat omaa ja vierasta pääomaa siinä kuin muutkin yritykset. Yhteiskunta on nähnyt hyväksi kannustaa veroeduilla listaamattomien osakeyhtiöiden omaa pääomaa.
Osuuskunnille tätä etua ei ole annettu. Vahva tase vakauttaa yrityksen toimintaa, onhan se omistajien yritykselle antama puskuri. Myös osuuskunnat tarvitsevat tällaista puskuria. On oikeudenmukaista, että yhteiskunta kannustaa tasapuolisesti myös osuuskuntien taseiden vahvistamista.


Aivan käsittämätön on oikeuskäytännössä syntynyt tulkinta, jonka mukaisesti osuuskunnan jäsenen osuuskunnalle maksamasta liittymismaksusta on suoritettava tuloveroa ja arvonlisävero.
En ole havainnut, että ylikurssiin tapahtuvasta osakeannista pitäisi maksaa arvonlisäveroa. Liittymismaksu on ylikurssiin verrattavissa oleva osuuskunnan erityinen pääomituskeino. Yhteiskunta saa aikanaan arvonlisäveronsa osuuskunnan tuotteiden myynnistä kuten osakeyhtiömallissakin.


Yrityksen taseessa pääoma jaetaan omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan. Koska jäsenellä on mahdollisuus saada maksamansa osuuspääoma takaisin erotessaan osuuskunnasta, ovat rikkiviisaat juristit ja laskentaihmiset päätyneet siihen, että osuuskunnan osuuspääoma on vierasta pääomaa.
Tällä on haluttu luonnollisesti suojella sijoittajia, mutta samalla on syntynyt elämälle täysin vieras tulkinta. Suomen osuuskuntalaki suojaa velkojia kieltämällä osuuspääoman palauttamisen, jos osuuskunnalla ei ole jakokelpoista ylijäämää. Omaksi pääomaksi nimitetään riskipääomaa eli sitä, millä tappiot katetaan. Kyllä se osuuskunnassa on viime kädessä osuuspääoma.


Se, että suomalaisten yleinen tuntemus osuustoiminnasta on heikko, vaikka he monessa tapauksessa ovat jonkun osuuskunnan jäseniä, johtuu tältä osin heikosta yliopisto- ja kouluopetuksestamme.
Ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa niin kauppakorkeakouluissa kuin yliopistoissakin vain pääomayhteisöjen ajattelumalli ja -toimintalogiikka tuntien. Jäsenyhteisöjen eli osuustoiminnan tietämys voi jopa kokonaan puuttua.
Kun opiskelijoista myöhemmin tulee mm. alempien oppilaitosten opettajia ja yritysneuvojia, jotka opastavat alkavia yrittäjiä mm. yritysmuodon valinnassa, niin ei ole mikään ihme, jos osuuskunta jää täysin riittämättömän informaation varaan.


Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuoden 2012 kansainväliseksi osuustoimintavuodeksi. Kun Suomi YK:n jäsenmaana on sitoutunut YK:n päätöksiin, niin meillä on kaikki syy odottaa, että osuuskunnille annetaan nykyistä oikeudenmukaisempi ja tasaveroisempi asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Vastapainoksi osuustoimintayritykset tuovat palveluja, vakautta ja turvaa suomalaiseen talouselämään ja yhteiskuntaan. Ne ponnistavat eri puolilla tavallisten kansalaisten tarpeista. Ne myös edustavat aidosti sinivalkoista yritystoimintaa, joka taatusti kehittää Suomea tulevaisuudessakin.

Veikko Hämäläinen
veikko.hamalainen@pellervo.fi

Suomalaisten osuustoimintajärjestöjen vaalitavoitteet ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin ja vaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen ohjelmaa varten julkaistaan tämän numeron sivuilla 17 - 19. Kysymyksessä on ensimmäinen kerta, kun osuustoiminnan vaalitavoitteet on näin valmisteltu ja julkistettu.

| Sivun alkuun |