Valtiovallalta porkkana sekä työnantajille että henkilöstölle

Kun valtiolta tuli vuodenvaihteessa mukava porkkana - uusi henkilöstörahastolaki - sekä työnantajille että palkansaajille, niin sitä myös kannattaisi hyödyntää yrityksissä huomattavasti nykyistä paremmin.

Uuden lain keskeiset muutokset:
Henkilöstörahasto voidaan perustaa jo kymmenen henkilön firmoihin tai työryhmiin.
Viiden vuoden karenssiaika poistui, työntekijä voi nostaa voitto-osuuksiaan ilman karenssiaikaa.
Työnantaja voi siirtää myös tulospalkkiot henkilöstörahastoon ilman henkilöstösivukuluja.
Työntekijät saavat jatkossa viidenneksen verovapaasti myös tulospalkkioistaan, mikäli ne maksetaan rahaston kautta.

Uudistuksen tavoitteena on nostaa henkilöstörahastot kilpailukykyisimmiksi vaihtoehdoiksi henkilöstön palkitsemisessa. Työnantajille tämän pitäisi olla merkittävä porkkana, sillä valtiovalta mahdollistaa henkilöstön rahallisen palkitsemisen ilman henkilöstösivukuluja.

Vastaavasti työntekijät ja toimihenkilöt saavat rahallisesta palkitsemisestaan viidenneksen ilman verojen maksua.

Henkilöstörahaston perustaminen on luonnollisesti vapaaehtoista ja edellyttää työnantajan ja työntekijöiden yhteisymmärrystä asiassa. Juridisesti henkilöstö päättää rahaston perustamisesta ja työnantaja palkitsemisesta.

Palkkiojärjestelmien keskeinen tavoite on kannustavuus ja sitouttaminen. Voittopalkkioiden pitää perustua johonkin tulos- eli voittoerään. Tulospalkkiot voivat puolestaan perustua mihin tahansa suoritteisiin.

Henkilöstörahasto sopii parhaiten osuuskuntiin

Vanhan lain mukaan henkilöstörahastojen perustaminen on ollut nihkeää. Nyt ei enää pitäisi olla. Vanha henkilöstörahastolaki astui voimaan vuoden 1990 alusta.
Itse olin perustamassa edelläkävijänä johtamaani yritykseen Salon Seudun Osuuskauppaan voittopalkkiojärjestelmää ja henkilöstörahastoa. Saatoin julkistaa tämän henkilöstölle firman 75-vuotisjuhlassa 15.1.1990. 1990-luvun alun laman jälkeen tämä toimi oikein hyvin eläkkeelle lähtööni asti, ja myös henkilöstö oli tyytyväinen palkitsemisjärjestelmään.

Osuuskunnissa ylijäämät ja vapaat omat pääomat kuuluvat juridisesti osuuskunnalle. Osuuskuntien omistajia eli jäseniä palkitaan menestyksestä käytön mukaisessa suhteessa ostohyvityksinä, ylijäämänpalautuksina ja osuuspääoman korkoina.

Kun osuuskunnat jakavat voittojaan niiden aikaansaajille, eli henkilöstölle, niin se ei pienimmässäkään määrin loukkaa jäsenten etuja. Vastaavasti osakeyhtiöissä voitto ja vapaat pääomat ovat ensisijaisesti osakkeenomistajien käytettävissä tietyin edellytyksin.

Voitto- ja tulospalkkiot ovat palkan jatketta, josta näiden kanssa muodostuu vuoden kokonaispalkkataso.

Koko ajan moititaan Suomen marginaaliverojen korkeutta, mihin onkin aihetta. Valtiovalta toimii kuitenkin todella kannustavasti siinä, että se mahdollistaa palkitsemisesta viidenneksen verovapaasti henkilöstölle ja työnantajille ilman korkeita henkilöstösivukuluja.

Arto Arvonen
kauppaneuvos

Kirjoittaja toimii hallitusammattilaisena ja yrityskummina.

| Sivun alkuun |