Helsinkiläiset jääkiekon liigajoukkueet pelasivat lauantaina 5. helmikuuta Talviklassikoksi nimetyn ottelun Olympiastadionilla. Kylmyydessä värjötteli kirjoittajan lisäksi yli 35 000 katsojaa. Ensimmäistä kertaa Suomessa toteutettu tapahtuma jäljittelee Pohjois-Amerikan jääkiekkosarjassa järjestettyä vastaavaa ottelua. Sen tarkoitus on ehkä enemmän oheistapahtumissa ja normaalia suuremman yleisön mahdollistavassa pelipaikassa kuin itse nähdyissä pelisuorituksissa, vaikka ainahan urheilussa myös lopputulos ratkaisee.

Paikallisten jääkiekkojoukkueiden kohtaamista voi verrata yritysten väliseen peliin. Yritykset hyökkäävät, puolustavat, taklaavat ja tekevät maaleja. Joskus niitä myös rangaistaan väärästä toiminnasta. Tärkeää on, että eri yritysmuotoja kuitenkin tulisi kohdella kaikin puolin mahdollisimman tasapuolisesti kuten kentällä pelaavia joukkueitakin.

Jos yrityksen perustaminen hyytyy siihen, että haluttu yritysmuoto on jo lähtökohtaisesti tuomittu takamatkalle, ei varsinainen yrittäjyys välttämättä koskaan pääse kunnolla vauhtiin näyttämään parasta osaamistaan.

Toiveena on, että tulevien vaalien jälkeinen politiikka ei kohtelisi kaltoin mitään yrittämisen muotoa, vaan niihin suhtauduttaisiin kautta linjan mahdollisimman neutraalisti. Se ei poista sitä, että eri yritysmuodot luonnostaan ovat erilaisia. Esimerkiksi osuuskunta jäsenyhteisönä sopii parhaiten vähän erityyppisesti painottuneisiin tarpeisiin kuin osakeyhtiö pääomayhteisönä.

Osuustoimintamalli, joka on ollut alakynnessä esimerkiksi verotuksen, yritysneuvonnan ja koulutuksen suhteen, tulisi saada samalle lähtöviivalle muiden yritysmuotojen kanssa. Vasta varsinainen toiminta ratkaiskoon, mikä yritys on aikaa myöten kannattava ja mikä ei. Siinä pelissä voivat sitten myös osuuskunnat pelata vastakkaisilla puolilla, kuten ne välistä tekevätkin.

Toiveita kentältä

Pellervo-Seura edistää osuustoimintamallia, mutta ei halua tehdä sitä muiden yritysmuotojen kustannuksella. Pellervon yhteistyötahot ja kentällä osuustoiminnan puolesta puhuvat henkilöt ovat viestittäneet samaa ja asettaneet myös omia toiveitaan poliitikkojen suuntaan.

Olisi huomioitava paremmin kaikki erilaiset tavat harjoittaa yrittäjyyttä. Olisi myös huomattava, että osuuskuntamuotoon liittyy monia mahdollisuuksia, joiden toivoisi saavan lisäpotkua tulevan hallituksen ohjelmasta.

Esimerkiksi julkisen sektorin palvelujen toteuttamisessa merkittävä rooli voisi olla asiansa osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön omistamilla yhteisyrityksillä, joiden organisoimiseen osuuskuntamalli sopii mainiosti. Tästä on jo hyviä esimerkkejä olemassa, joita kannattaa suorastaan kopioida.

Akateemisten ja muiden korkeasti koulutettujen työllistyminen heti valmistumisen jälkeen ei ole mikään itsestäänselvyys ja työttömyys tässä ryhmässä on jatkuvasti lisääntynyt. Yrittäjyys itsensä työllistämisen välineenä ja oman osaamisen markkinointikanavana onkin saanut lisää kiinnostusta osakseen.

Vaikuttaa myös siltä, että erityisesti yhteisyrittäjyyden ajatus sopii hyvin nuorten akateemisten ajatusmaailmaan. Osuuskunta asiantuntijoiden yhteenliittymänä on tässä varteenotettava vaihtoehto. Tämä mahdollisuus olisi osattava ottaa huomioon jo opiskeluaikana.

Pienet yritykset ovat usein hankalassa asemassa riittämättömien resurssien takia. Yritysten yhteistyö ja niiden välinen verkostoituminen onkin keino, jolla voidaan esimerkiksi tehostaa markkinointitoimia, monipuolistaa osaamista sekä lisätä kykyä toteuttaa isojakin hankkeita. Tällainen verkosto vaatii kehittyessään organisoitumista ja osuuskuntamuoto on tässäkin varteenotettava mahdollisuus.

Osuuskuntayrittäjyys tarvitsee muiden yritysmuotojen tavoin neuvontaa ja tukea koko elinkaarensa ajan. Mikään yritysmuoto ei nouse esille, jos sitä ei huomioida opetuksessa ja tutkimuksessa. Mitään yritysmuotoa ei valita, jos sen perustamiseen ei saa neuvontaa. Eikä mikään yritysmuoto menesty, jos sen toiminnassa kohtaamiin haasteisiin ei ole ulkopuolista asiantuntemusta saatavilla.

Myös Suomen tulevalla hallituksella on näissä kysymyksissä entistä selvemmin näytön paikka.

Juhani Lehto
juhani.lehto@pellervo.fi

Katso myös pienosuustoimintaa edustavien järjestöjen ohjelmatavoitteet eduskuntavaaleihin ja uudelle hallitukselle sivuilla 17 - 19! Samasta aiheesta on pääkirjoitus sivulla 3 ja Lehdistökommentit sivulla 14.

| Sivun alkuun |