Suomi maailman vahvin
OSUUSTOIMINTAMAA
Osuustoiminnan taloudellinen merkitys on Suomessa suurempi kuin missään muussa maassa. Tämä selviää Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n viime syksynä julkaisemasta listasta, joka rankkaa 300 maailman suurinta osuustoimintayritystä liikevaihdon mukaiseen järjestykseen.
Neljättä kertaa ICA:n julkaisemalle Global 300 -listalle on Suomesta noussut nyt 11 osuustoiminnallista ja keskinäistä yritystä, kun vuonna 2006 luku oli vain yhdeksän. Tuolloin listaus julkaistiin ensimmäisen kerran (ks. OT 6/06).
Uusi Seelanti Suomen kultasijan haastaja
Yhtenä oleellisena mittarina on listalle päässeiden yritysten lukumäärä suhteutettuna kunkin maan väestömäärään. Tällä mittarilla osuustoiminta on Suomessa edelleen laajempaa kuin missään muualla. Suomesta listalle nousee 1,72 osuuskuntaa miljoonaa asukasta kohti.
Seuraaviksi sijoittuvat edelleenkin Uusi-Seelanti (1,43 osuuskuntaa miljoonaa asukasta kohti), Alankomaat (0,91), Sveitsi (0,95) ja Norja (0,82). Sveitsi saa samat lukemat kuin viisi vuotta aiemmin, mutta Norja ja Alankomaat ovat laskussa.
Uuden-Seelannin lukema syksyllä 2006 oli 1,48 – eli se näyttäisi olevan ainoa ja suunnilleen entisen vahvuinen haastaja Suomelle.
Tämäkin listaus osoittaa, että maailman suuret talousluvut muuttuvat yleensä hitaasti. Samat maat pitävät edelleen kärkisijoja osuustoiminnassakin.
Yhdysvaltojen osuustoiminta vahvassa kasvussa
Eniten ot-yrityksiä listalle on päässyt Yhdysvalloista, 90 yritystä. Tämä vastaa 0,29 osuuskuntaa miljoonaa asukasta kohden. Nousu on huima, sillä viisi vuotta sitten yhdysvaltalaisia oli 62. Silloinkin USA piti määrällistä kärkipaikkaa.
Koventunut kapitalismi on opettanut myös amerikkalaisille omien osuustoimintayritysten tärkeyttä.
Yhdysvalloissa uransa tehneen professori Bengt Holmströmin (OT 4/01) mukaan tavalliset amerikkalaiset eivät halua joutua sijoittajien rahastettaviksi, vaan he tahtovat mieluummin itse omistaa heille tärkeät yritykset. Tämä koskee esimerkiksi maataloutta ja palveluja. Osuuskuntia syntyy Amerikassakin esim. sähköntuotantoon, puhelinliikenteeseen ja vesihuoltoon erityisesti pienillä paikkakunnilla.
Ilmiö näkyy USA:n ohella selvästi myös Kanadassa. Myös moni kanadalainen on aiheesta ylpeä pitkälle kehittyneestä osuustoiminnasta.
Italia ohitti Saksan
Seuraaviksi eniten ot-yrityksiä tulee Ranskasta (47) ja Italiasta (36). Italia ohitti aiemmin kolmantena olleen Saksan (25).
Kaukoidän valtiot menestyivät listauksessa nyt yllättävän heikosti. Se kertonee liikevaihtojen hitaammasta kasvusta muihin verrattuna.
Japanista pääsi listalle vain seitsemän osuuskuntaa, kun 2006 luku oli 18. Tosin listan kärkijoukossa on nytkin kaksi japanilaisyritystä, elintarvikealan Zen-Noh (2.) ja Zenkyoren (5.).
Singaporelta osuuskuntia listalle on päässyt kaksi. Vain yhden osuuskunnan edustus on Kiinalla, Taiwanilla, Etelä-Korealla, Malesialla ja Intialla.
Neljä keskeistä toimialaa erottuu
ICA:n maailmanlistalle päässeet ot-yritykset keskittyvät nytkin tietyille toimialoille.
Neljä merkittävintä on maa- ja metsätalous, pankki- ja rahoitustoiminta, vakuuttaminen sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Vapaassa kilpailussa ot-yritykset ovat menestyneet näillä aloilla selvästi parhaiten. Nykyinen taloustiede ei muuten pysty tätä ilmiötä vielä kattavasti selittämään (ks. esim. professori Iiro Jussilan puheenvuoro, OT 5/11).
Nämä neljä toimialaa edustavat yhteensä yli 90 % listattujen yritysten lukumäärästä ja liikevaihdosta. Suomesta listalla on edustettuina yrityksiä kaikilta neljältä päätoimialalta. Sekin osaltaan kertoo suomalaisen osuustoiminnan runsaudesta ja monipuolisuudesta.
Suomeen on 1990-luvulta lähtien kehittynyt myös monipuolista pienosuustoimintaa. Maailmanlistalle ne eivät läheskään vielä yllä, mutta Pellervon joulukuussa julkaisemalle Finnish 300+ -listalle on kivunnut jo kaksi uusosuuskuntaa.
Syksyllä 1987 perustettu Kilon Osuus-Auto ylsi sijalle 131. Sen toissa vuoden liikevaihto oli 6,7 milj. euroa (OT 6/11). Viittomakielialan Osuuskunta Via tuli sijalle 195. (3,7 milj.).
SOK ja OP-Pohjola etenivät jälleen
Suurin listalla oleva suomalainen yritys on SOK-yhtymä. Se sijoittuu sijalle 27. Viisi vuotta sitten sija oli 11 alempana.
Metsäliitto pääsi nyt sijalle 37. ollen toimialansa yrityksistä 11. suurin ja suomalaisista yrityksistä toinen. Viisi vuotta aiemmin se oli suomalaisten yritysten ykkönen.
Maailman suurimmat osuuspankit löytyvät nytkin Euroopasta. Ranskalainen Credit Agricole sijoittuu pankkien listalla ensimmäiseksi, kun se ensimmäisessä rankkauksessa oli kolmas. Seuraavina tulevat ranskalaiset Groupe Caisse D’Epargne (2.) ja Confédération Nationale du Crédit Mutuel (4.) sekä hollantilainen Rabobank (8.).
Hurjin nousija on OP-Pohjola-ryhmä sijalla 45. (2006 sija 126.). Se on pankeista kymmenes.
Osuuskaupoista suurin on saksalainen ReWe Group (6.). Aiemmin suurin osuuskauppa sveitsiläinen Migros oli pudonnut sijalle 16. Britannian The Co-operative Group on 22. eli hieman SOK-yhtymän edellä. S-ryhmän suurin osuuskauppa HOK-Elanto on 154. ja Tradeka 158.
Keskinäisyys on vakuutusalan osuustoimintaa
Vakuutusalan osuustoiminnalliset ja keskinäiset yritykset pärjäsivät nekin hyvin, suurimpina Hollannin Eureko (13.), USA:n Nationwide (14.), ja Ranskan Groupama (19.).
Listalla alaspäin tippunut Tapiola-ryhmä on nyt sijalla 91. Tosin Tapiolan pankkitoimintakin mainitaan, mutta todellisuudessa se ei yltäisi maailmanlistalle. Tapiolan ja Lähivakuutus-ryhmän juuri julkistettu yhdistymishanke ilman muuta nostaa uuden keskinäisen yrityksen sijoitusta maailmanlistalla.
Kotimaisista keskinäisistä vakuuttajista suurin on työeläkelaitos Ilmarinen (68.).
Osuustoiminta-lehti ei kuitenkaan lue työeläkevakuuttajia suomalaiseen osuustoimintaan mukaan, koska ne eivät täytä ICA:n ja kansainvälisen osuustoiminnan määritelmää jäsenten vapaaehtoisesta liittymisestä. TEL-yhtiöön työntekijöiden on lakisääteinen pakko liittyä. Hallintomuodoltaan ne toki ovat keskinäisiä yrityksiä, joskin pitkälti työmarkkinajärjestöjen valtapiirissä toimivia.
HKScan unohtui listalta
Elintarviketeollisuuden kovat sinivalkoiset edustajat listalla ovat Valio (126.) ja Atria (165.). Molemmat ovat nousussa.
HKScan ei jostain syystä ole listalla mukana, vaikka se on nykyisin Atriaa suurempi. Finnish 300+ -listalla HKScan on neljänneksi suurin ot-yritys. Kuusi vuotta sitten fuusion edellä Swedish Meats oli listalla 174:s, kun taas sen ostanut HK Ruokatalo oli vasta 226:s.
Tuoreimman Global 300-listan vertailuluvut ovat vuodelta 2008. Lista ei ole täydellinen, ja muutamia muitakin valitettavia virheitä ainakin Suomen osuudessa löytyy.
Vuoden 2010 tiedoilla myös osuuskaupat Hämeenmaa, Pirkanmaan OK ja Arina olisivat päässeet listalle mukaan. Se vahvistaisi Suomen kultasijaa entisestään.
Jos listalle päässeiden ot-yritysten liikevaihtojen vertailu tehtäisiin kunkin maan bruttokansantuotteeseen, niin Suomi olisi silloinkin vuoden 2006 tapaan maailman ykkönen ja Uusi-Seelanti edelleen kakkonen.
Global 300 -listauksen tarkoituksena on selvittää ja tehdä osuustoimintaa kansainvälisesti tunnetuksi. ICA on luvannut päivittää sitä säännöllisesti. Myös Pellervo täydentää Suomen listaa tarvittaessa.
Riku-Matti Akkanen
Mauno-Markus Karjalainen
Lisätietoja: www.global300.coop
www.osuustoiminta.coop/2012
| Sivun alkuun |