Kurkistus COGECAN toimintaan

Pellervo on jäsenenä tuottajaosuustoiminnan edunvalvonta- ja lobbausjärjestö Cogecassa, jonka tehtävänä on vaikuttaa kaikkeen siihen päätöksentekoon, joka Euroopan unionissa koskee tuottajaosuustoimintaa.
Cogecan tehtävänä on toimia yhteistyö- ja keskusteluareenana kaikille maatalousosuustoiminnan järjestöille. Eli olla se paikka, jossa saadaan muodostettua yhteinen ääni eurooppalaiselle tuottajaosuustoiminnalle.

Tuota yhteistä osuustoiminnan ääntä yritämme luottamushenkilöiden voimin hakea Cogecan Presidiumin kokouksissa viisi kertaa vuodessa. Kokoukset pidetään Brysselissä, Copa-Cogecan tiloissa. Presidium on myös Cogecan ylin päättävä elin.

Jokaisen jäsenjärjestön edustaja voi osallistua kokoukseen ja äänestystilanteita varten äänimäärät on suhteutettu maan osuustoiminnan koon mukaan. Suomella on neljä ääntä ja esimerkiksi Saksalla kymmenen. Kuluneen kahden vuoden aikana, jolloin olen kokouksissa Suomen edustajana ollut, ei näin viralliseen äänestykseen ole vielä tarvinnut ryhtyä vaan asiat on keskusteltu perusteellisesti läpi.

Ja keskustelua on välillä riittänyt. Eteläeurooppalainen keskustelukulttuuri on hyvin vilkas, sanakäänteitä viljelevä ja hyvin eläväinen. Siinä ovat tulkin taidot monesti koetuksella, kun puhetta pulppuaa ja varsinainen asia saattaa hävitä puhetulvaan. Mutta kyllä kuulijakin saa olla tarkkana, jotta saa poimituksi olennaisen ja ymmärtää, mitä puhuja oikeasti haluaa sanoa.

Kokoukset tulkataan kuudella kielellä (englanti, saksa, ranska, italia, espanja ja puola). EU:n jäseneksi liittyessään Puola sai oikeuden omaan tulkkaukseen. Erääseen kokoukseen puolalaiset eivät olleet ilmoittautuneet ja siksi myöskään tulkkausta ei ollut järjestetty. He kuitenkin tulivat paikalle – ja hyvin loukkaantuneina ja tuohtuneina tekivät sitten näyttävän ulosmarssin tulkkauksen puutteen vuoksi. Toiset osallistujat hetken ihmettelivät tätä ”näytelmää” ja mitä tässä oikein tapahtui, koska kaikki tämä esitettiin tietenkin puolaksi.

Me pohjoismaalaiset käytämme englantia ja pidättäydymme tiukasti asiassa ja esitämme kannanottomme lyhyen ytimekkäästi. Tämä saattaa tietenkin kertoa jotain meidän luonteenlaadustakin.

Eri maiden olot poikkeavat suuresti

Yhteisen kannan löytyminen on haasteellista. Vaikka meitä yhdistää osuustoiminta, sen arvot ja yritysmalli, ovat yritysten toimintaympäristöt EU:n eri maissa hyvin erilaisia.

Eläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat tällä hetkellä päällimmäisinä. Erityisen hyvin tämä tuli esille viime joulukuussa, kun haettiin yhteistä kantaa munivien kanojen häkkidirektiiviin. Jäsenjärjestöistä mm. Saksa, Ruotsi ja Suomi eivät suostuneet mihinkään lisämääräaikoihin, eikä siksi yhteistä kantaa saatu muodostettua. Olisiko se pitänyt saada aikaiseksi – mene ja tiedä. Sen me kuitenkin kaikki tiedämme, ettei direktiivi ole kaikissa maissa voimassa ja sen vaikutuksia markkinoihin voimme vain arvailla.

Samanlainen vääntö on varmasti tulossa loppuvuodesta sikadirektiivin kohdalla, varsinkin kun monissa suurissakaan jäsenmaissa eivät asiat ole vielä kohdillaan sen asian osalta.

Alkuperämerkintä puhuttaa

Osuustoiminta on yritysmuotona paras keino saada osuuskuntien omistajille pitkäjänteisesti paras mahdollinen taloudellinen tulos. Haasteellista tämä taloudellinen menestyminen silti on nykyisessä kansainvälisessä ja erittäin markkinaehtoisessa kaupankäynnissä. Cogecassakin pohditaan niitä keinoja, millä voitaisiin vaikuttaa siihen, että viljelijä saa yrityksen omistajana parhaan mahdollisen hinnan tuottamilleen tuotteille.

Alkuperämaa-merkintä olisi yksi keino siihen, erittäin hyvä ja kannatettava ajatus suomalaisesta näkövinkkelistä. Suomalaisen kuluttajan olisi helpompi suosia ostovalinnoissaan suomalaista ja sitä kautta turvata tuottajan saamaa hintaa. Mutta Keski-Euroopassa ei asia näin yksinkertainen olekaan. Belgialainen tuottaja voi olla hollantilaisen osuusmeijerin jäsen ja maitoja kuljetetaan helposti maasta toiseen. Siinä alkuperämaa hämärtyy ja asia ei heillä osuustoiminnalliseltakaan kannalta ole niin tärkeä.

Tuottaja- ja toimialaorganisaatiot

Joulukuun kokouksessa puhututtivat myös tuottaja- ja toimialaorganisaatiot. Siinähän tarkoituksena on lisätä tuottajien mahdollisuutta vaikuttaa tuotannon määrään ja laatuun sekä markkinoiden hallintaan ja maidon osalta jopa hintaan.
Kokouksen osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että osuustoiminta on jo olemassa tätä varten ja toimii monen tuotteen osalta erinomaisesti.

Tuottajaorganisaatioista ei saa tulla kilpailijaa osuustoiminnalle, eikä se saa vaarantaa osuustoiminnallisten yritysten asemaa. Todettiin kuitenkin, että kaikilla tuotteilla ja tuottajilla osuustoimintaa ei ole, ja kaikki keinot, mitkä edesauttavat tuottajan asemaa ruokaketjussa ja parantavat tuottajahintaa, ovat kannatettavia.

Parasta näissä kokouksissa on ollut havainto, että kokoukset Brysselissä ovat hyvin saman tyyppisiä kuin Suomessakin. Samanlaisia kokousedustajia siellä on kuin meilläkin. Täytyy oppia tuntemaan ne henkilöt, joiden kanssa ajatusmaailma on samankaltainen ja joiden kanssa yhdessä toimimalla asioita on helpompi viedä eteenpäin.

Korvaamattomana apuna siellä on meidän kotieläinasiamies Marjukka Manninen ja koko Brysselin toimiston väki. Käymme asiat läpi heidän kanssaan aina hyvissä ajoin ennen kokousta. Mietimme, mihin asioihin on hyvä ottaa kantaa ja millä lailla. Marjukka osallistuu moniin valmisteleviin kokouksiin ja palavereihin ja tietää, mitä on tulossa. Varsinaisissa kokouksissa on silti hyvä, että paikalla on luottamushenkilö, osuustoimintaa omistajan näkövinkkelistä katsova kokousedustaja.

Kuva Tapani Lepistö

Tiina Linnainmaa
tiina.linnainmaa@mtk.fi

Maatalousyrittäjä, agrologi Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä toimii Pellervon edustajana Gogecan Presidiumissa ja Pellervon hallituksen varapuheenjohtajana.
Marjukka Manninen raportoi Brysselin ajankohtaisista kuulumisista sivulla 21.

| Sivun alkuun |