Hallituksen, sen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan suhde perustuu luottamukseen. Sovittu työnjako tulee tunnistaa ja tunnustaa. Päätettyyn strategiaan on kaikkien sitouduttava. Toimitusjohtajan esimies on hallitus, eivät omistajat suoraan. Hallituksen tehtävänä on ajaa koko yrityksen etua.

Teoriapuoli perustuu vuorovaikutukseen

Osuustoiminnallisen yrityksen hallituksen tehtävänä on yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa määritellä yrityksen strategiset linjaukset ja valvoa niiden toimeenpanoa. Hallituksen tehtävänä ei ole puuttua yrityksen operatiiviseen johtamiseen. Hallituksessa on lisäksi hyvä olla molempia sukupuolia.
Hallituksen puheenjohtaja valmistelee yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa hallituksen päätettäväksi tulevat asiat. Hän myös toimii tarvittaessa toimitusjohtajan syvällisenä keskustelu- eli sparrauskumppanina. Hallituksen puheenjohtaja on myös laajalti linkki yrityksen jäsenistöön ja omistajakuntaan. Hänen tehtävänään on varmistaa kaikkien jäsenten ja omistajien yhteisen edun toteutuminen.
Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan suhde perustuu luottamukseen. Molempien tulee tunnistaa ja tunnustaa sovittu työnjako.
Hallituksen puheenjohtajan tuki toimitusjohtajalle ja henkilökemioiden yhteensopivuus ovat erityisen tärkeitä yrityksen kohdatessa vaikeita aikoja. Yhteistyö onnistuu, kun asiat informoidaan ja valmistellaan huolella. Tarvitaan elävää keskusteluyhteyttä myös hallitusten kokousten välillä.
Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat parhaimmillaan työpari, joka sitouttaa jäsenet ja omistajat yhtenäiseksi voimaksi strategian taakse.

Hyvä käytäntö on luottamusta

Yrityksen hallitustyöskentelyn ryhdittämiseksi on käytännössä yleistä hallituksen työjärjestyksen tekeminen. Tämä on hyvinkin suositeltavaa jo keskisuurissa, mutta erityisesti suurissa yrityksissä.
Hallituksen virallisissa kokouksissa juostaan kilpaa kellon kanssa. Yleensä kokouksia leimaa jonkinlainen aikapula. Hallituksen epäviralliset iltakoulut ovat siksi kannatettava käytäntö. Ilman pöytäkirjan pitoa saa kysyä ”tyhmempiäkin”, jos sellaisia kysymyksiä edes on olemassa. Iltakoulukäytäntö tukee sitä, että hallituksen kokouksiin tullaan hyvin valmistautuneena, mikä on hyvin tärkeä toiminnan lähtökohta. Iltakouluja kannattaa pitää tarpeen mukaan sopivin aikavälein – ehdotonta sääntöä tuskin on olemassa. On kuitenkin korostettava, että hallitus tekee päätöksiä vain virallisissa kokouksissaan.
Yksittäisellä hallituksen jäsenellä ei ole käskyvaltaa toimitusjohtajaan. Joskus kuitenkin ilmenee pyrkimystä, että toimitusjohtajaa käskytetään tai pyritään käskyttämään ohi hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan. Siihen on heti puututtava.
Yleensä yksittäinen hallituksen jäsen ei ole edes yhteydessä toimitusjohtajaan hallituksen kokousten välillä, eikä päinvastoin. Yhteydenotoista tulee kertoa hallituksen puheenjohtajalle tai koko hallitukselle, jotta luottamus säilyy.
Kyllä-kyllä -henkilöitä ei yrityksen hallitukseen tarvita. Jos hallituksen jäsenen tapana on seurata muiden hallituksen jäsenten mielipiteitä ilman omia, itse ilmaistuja mielipiteitä, tällaisen jäsenen on syytä jättää paikkansa täytettäväksi uudella henkilöllä.
Sekä hallituksen että toimitusjohtajan tulee sitoutua päätettyyn strategiaan. Luottamus ei säily, jos strategiasta poiketaan. Jos talous ja luottamus ovat kunnossa, toimitusjohtajan tosiasiallinen toimitila käytännössä kasvaa. Tässä ei ole moitittavaa.

Itsearviointi keskeisessä roolissa

Hallituksen pitää ajaa koko yrityksen etua. Joskus hallitsevassa asemassa oleva jäsen omistajaryhmä saattaa yrittää saada puumerkkinsä päätöksentekoon. Tällainen sotkee yrityksen johtamista, mikä taas vaarantaa yrityksen toiminnan. Siksi sellainen on erityisen moitittavaa. On erityisesti painotettava, että toimitusjohtajan esimies on hallitus. Muut, esimerkiksi omistajat suoraan, eivät ole toimitusjohtajan esimiehiä.
Hallituksen itsearviointi on suositeltavaa. Tähän voidaan käyttää valmiita lomakkeita. Lomakkeet voidaan täyttää nimellä tai ilman nimeä. Arviointilomakkeiden purku voidaan tehdä yhtenä joukkona koko hallituksen kesken tai ne voidaan purkaa myös kahden kesken hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenen kesken. Kahden kesken purkamisessa on se hyvä puoli, että siinä voi tulla herkemmin uusia ideoita kuin koko hallituksen kanssa arviointeja purettaessa. Tällainen menettely osoittaa, että hallitus voi tehdä itsearviointinsa omin nokkinensa, eikä siihen tarvita konsultteja!

Arimo Uusitalo