Kaupparekisteri kertoo, että osuuskunta lakkaa yleisimmin selvitystilaan, mutta konkurssi on edelleen harvinainen kuin tilastoharha. Selvitimme osuuskuntien konkurssit kolmelta viime vuodelta. Tapauksia oli vain kaksi.

Jos mukaan otetaan myös perinteinen osuustoiminta, kuten osuuspankit ja -kaupat, seuraavaksi yleisimmät syyt ovat fuusio ja tieto toiminnan loppumisesta.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna pantiin vireille 2 615 osakeyhtiöiden konkurssia, ja vuodenvaihteessa osakeyhtiöitä oli lähes 200 000. Kolmena viime vuonna osakeyhtiöistä on ajautunut konkurssiin keskimäärin 1,27 prosenttia vuodessa.

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) lopettaneiden yritysten listalta löytyy kolmelta viime vuodelta vain kaksi osuuskuntien konkurssia! Pellervo-Seuran tiedossa oli vuodenvaihteessa 3 831 osuuskuntaa. Täten konkurssitiheys oli puoli promillea.
Kansankielessä selvitystila tarkoittaa konkurssia, mutta tämä on karkea yleistys. Selvitystila tarkoittaa yrityksen varallisuuden selvittämistä, jonka jälkeen varallisuus muutetaan rahaksi ja maksetaan velat. Mahdolliset loput varat jaetaan omistajille.
Osuuskunnan asettaa selvitystilaan yleensä osuuskunnan kokous. Selvitystilalla osuuskunta puretaan vapaaehtoisesti. Jos varat eivät riitä velkojen maksuun, selvitysmies luovuttaa osuuskunnan omaisuuden konkurssiin.
Rekisteriviranomainen määrää osuuskunnan selvitystilaan tai poistaa sen rekistereistä, jos osuuskunnalla ei ole toimikelpoista hallitusta tai rekisteriin merkittyä edustajaa tai tilinpäätösasiakirjoja ei ole rekisteröity vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä. Lisäksi osuuskunta voi hakea itsensä pois kaupparekisteristä, jos sillä ei ole velkoja ja varat ovat enintään 8 000 euroa.

Talous ja sääolot pettivät

Osuuskunta Prima Natura Varsinais-Suomi perustettiin 1997 Turussa. Luonnontuotealan markkinointiosuuskunta päätyi viime vuonna selvitystilaan. Alkuvuosien taloudenhoitaja ja loppuvuosien kirjanpitäjä, entinen upseeri Tuomo Hirvonen Turusta, miettii, että osuuskunta ei oikeastaan käynnistynyt lainkaan.
- Saimme upean EU-tukirahan noin kolmeksi vuodeksi - samoin kuin viitisen muuta luonnontuotealan osuuskuntaa. Muut lopahtivat jo meitä ennen.
Hirvonen sanoo oman osuuskuntansa epäonnistuneen jo toimitusjohtajan valinnassa. Kun EU-rahat loppuivat, hallitus erotti toimitusjohtajan, ja silloinen hallituksen puheenjohtaja siirtyi johtoon.
- Pian kilometrirahat ja muut kulut kasvoivat, vaan myynti ei. Emme ymmärtäneet tuloslaskelmaa ja tasetta, Hirvonen tarinoi.
Hän kertoo viimeisen hallituksen puheenjohtajan kehittäneen parin naisen kanssa tuoteperheen, johon kuului mm. sienipiiraita. Niiden kauppa kävi esimerkiksi Turun keskiaikamarkkinoille niin hyvin, että lopulta kaikki osuuskunnan noin 15 jäsentä saivat rahansa.
- Luonnontuotteiden keruu on sinänsä yhä hieno idea myös liiketoiminnallisesti, mutta tarvitaan myös hyviä satoja. Varsinais-Suomen huonot kesät lannistivat innokkaat sienikursseille osallistuneet, Hirvonen päättelee.

Osuuskunnalla it-bisnes alkuun

Ville Laurinen ja kuusi muuta nuorta miestä perustivat 1996 internetpalveluja tarjoavan Ambient Factor Osuuskunnan. Laurinen kertoo, että yritysmuoto valittiin, kun Hämeenlinnan kaupungilla oli hanke, joka edisti osuuskuntien perustamista.
- Hanke auttoi suuresti lähinnä paperiasioissa, koska kaikki olimme noin 18-kesäisiä. Lisäksi osuuskunta oli riskitön perustaa esimerkiksi avoimeen yhtiöön verrattuna. Osuuskunta oli väline toiminnan käynnistämiseen, Laurinen, nykyinen Ambientia-konsernin toimitusjohtaja, muistelee.
Hän kertoo, että it-alalla pieni osuuskunta ei herättänyt luottamusta vaan se miellettiin työllistämishankkeeksi. Silti osuuskunta hankki jo 1990-luvulla asiakkaikseen pörssiyrityksiä.
Vuonna 2000 Laurinen oli perustamassa Ambientia-osakeyhtiötä, ja seuraavana vuonna osuuskunta jäi pöytälaatikkoon. Kirjanpitäjän suosituksesta osuuskunta ajettiin viime vuonna selvitystilaan, ja varat jaettiin jäsenille.
70 henkilöä työllistävän Ambientian liikevaihto ylitti viime vuonna neljä miljoonaa euroa ja voittoa tuli noin 200 000 euroa. Tämän vuoden liikevaihdoksi on budjetoitu viisi miljoonaa.
- Nyt toimialallamme yrityksen perustaminen lienee helpompaa kuin 1996, jolloin ei ollut juuri missään mitään sähköisesti. Osakepääomaakaan ei enää vaadita aloittavalta yritykseltä niin paljoa kuin silloin.
Kokemansa perusteella Laurinen arvioi osuuskunnan hyväksi yritysmuodoksi, jos tekee sille töitä oman toimen ohella tai kaikki jäsenet osallistuvat samankokoisella panoksella.
- Jos ihmiset sitoutuvat eri tavoin, syntyy helposti ristiriitoja, Laurinen kiteyttää.

Hannu Kaskinen

Edellinen pienosuuskuntien konkurssiselvitys julkaistiin Osuustoiminta-lehdessä 2/06, jolloin selvitimme osuuskuntakonkurssit vuosina 2003-2005. Silloin niitä löytyi yhteensä 14 eli 0,14 % osuuskunnista. Vastaavasti osakeyhtiöiden konkursseja oli 4 896 eli 1,3 %. Suhteellinen ero oli silloin lähes kymmenkertainen, nyt se nousi 25-kertaiseksi.

| Sivun alkuun |