Tilintarkastus puhuttaa oy-lakiehdotuksessa

Ei enää yhtiöjärjestystä, tilintarkastajien lausuntoa eikä yhtä muodollisia kokouskutsuja, osakkeilta pois nimellisarvo ja omistajien tiedot piiloon, esitteli työryhmä oikeusministerille ehdotuksiaan uuden osakeyhtiölain sisällöksi. Johannes Koskinen (sd) näytti eräin hetkin mietteliäältä.

Osakeyhtiölaki koskee myös osuuskuntia ja niiden jäseniä, sillä osuuskunnat omistavat yhtiöitä ja niiden edustajat istuvat yhtiöiden hallinnossa.

Paljon keskustelua osakeyhtiölakiesityksessä on aiheuttanut ehdotus, jonka mukaan pieniltä yhtiöiltä ei enää vaadittaisi tilintarkastusta.

Työryhmä panee tilintarkastuspakolle seuraavat rajat: taseen loppusumma yli 340 000 euroa, liikevaihto yli 680 000 euroa ja henkilökuntaa keskimäärin yli 10 työntekijää.

Pienikin osakeyhtiö voisi valita tilintarkastajan, mutta maallikkotilintarkastajia ei enää hyväksyttäisi. Näin ainakin osakeyhtiöistä maallikkotilintarkastus jäisi historiaan.

Liippaa harmaa taloutta

Työryhmän puheenjohtaja Manne Airaksinen sanoo noin 90 prosenttia maallikkotilintarkastajista olevan ei-auktorisoituja ja pitää sitä ongelmana. Työryhmässä pohdittiin, pitäisikö auktorisoitujen vaatimusta lisätä vai vapauttaa pienet kokonaan tilintarkastuspakosta ja päätyi jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Painavan sanansa tilintarkastuksen uusimisesta sanoo kuitenkin tilintarkastuslain uudistusta pohtiva työryhmä, jolta tulee esitys ensi syyskuussa.

Oy-lakiehdotusryhmä lupasi olla tiiviissä yhteydessä tilintarkastuslakityöryhmään. Lakeja mahdollisesti käsitellään samaan aikaan eduskunnassa.

Verottaja ja poliisikin puoltavat edes maallikkoja tilintarkastajiksi, koska silloin on olemassa tositteet tapahtumista.

Yhtenä riskeistä tilintarkastuksen poistumisesta on, että yritysten on mahdollista luisua harmaan talouden puolelle.

Yhtiöstä osuuskunnaksi

Työryhmä ehdottaa, että osakkeiden nimellisarvo poistetaan, se kuulemma sekoittaa asioita. Tässäkin asiassa tulee esiin työryhmän korostama joustavuus: jos yhtiö haluaa, nimellisarvo voidaan säilyttää.

Omistuksen julkisuus vähenisi. Yksityisen yhtiön omistuksista saisivat tietoa vain yhtiötä omistavat osakkaat. Julkisen yhtiön omistus kerrottaisiin, jos omistus olisi vähintään tuhannesosa yhtiön kokonaisäänimäärästä.

Yhtiökokoukselta työryhmä ottaa valtaa pois. Se ei päättäisi johdon vastuuvapaudesta. Yhtiökokous valitsisi yhtiölle hallituksen ja hallitus toimitusjohtajan.

Yhtiöiden sulautumista työryhmä helpottaisi. Osakeyhtiön voisi muuttaa henkilöyhtiöksi tai osuuskunnaksi.

Väliosinkoja kesken vuotta

Oikeusministeri Koskinen poimi esityksestä kohdan, jota hän pitää askarruttavana: mahdollisuutta jakaa osinkoa välitilinpäätösten perusteella. Hän epäili, että tällä voidaan jättää velkojia nuolemaan näppejään. Työryhmä puolustautui sillä, että väliosinko on sallittu monessa maassa ja yhtiön pitää jäädä maksukykyiseksi väliosingon jakamisen jälkeen.

Koskinen arvioi, että hallitus antaa esityksen osakeyhtiölaiksi vuonna 2005.

Ok-lakia seurataan

Osakeyhtiölakityöryhmään kuulunut lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oli paljolti muokkaamassa 2002 alusta voimaan tullutta uutta osuuskuntalakia, joka on edeltäjäänsä lähempänä osakeyhtiösäädöksiä. Syksyllä 2003 järjestetään palaveri, jossa tarkastellaan, onko ilmaantunut syitä osuuskuntalain hienosäädölle.

| Sivun alkuun |