Osuuspääoman korkojen verokohtelu
eduskunnan käsissä

duskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys yritys- ja pääomaverotuksen uudistamiseksi on monimutkainen. Osuustoiminnan kehittymiselle se on lisäksi haitallinen.

Ongelmana on osuuskuntien maksamien osuuspääoman korkojen verokohtelun irrottaminen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verokohtelusta. Osuuspääomien korkojen verorajaksi esitetään 1.500 euroa ja listaamattomien osakeyhtiöiden verorajaksi 90.000 euroa. Ero on 60-kertainen. Tämä asetelma on kaikkea muuta kuin yritysmuotoja neutraalisti kohteleva verotustapa.

iksi kehittää yritystä osuuskuntamuodossa, kun se tehdään epäedullisemmaksi kuin osakeyhtiömuodossa? Miksi perustaa yrityksiä osuuskuntamuotoon, kun vastassa on epäreilu verokohtelu? Osuuspääoman korot laskettaisiin veronmaksajakohtaisesti yhteen, ja 1.500 euron jälkeen alkaisi veronmaksu. Kun 1.500 euroa olisi täynnä, uusiin osuuskuntamuotoisiin yrityksiin ei olisi enää syytä lähteä ja vanhojakin olisi syytä alkaa hahmotella osakeyhtiömallisiksi. Osakeyhtiössä kun raja tulee vastaan vasta 90.000 eurossa.

Hallituksen esityksessä osuustoimintaa ei pidetä yrittäjyytenä vaan sijoittamisena. Itse asiassa osuuskunnat - siis kaikki 3.000 yritystä - ensin rinnastetaan listattuihin yhtiöihin ja sitten niille annetaan "huojennuksia".

Mutta osuuskunta on yritys ja osuustoiminta on yrittäjyyttä. Osuuskunnan jäsen on aktiivisessa suhteessa yritykseensä. Hän on osuuskunnan palveluiden käyttäjä, usein sen työntekijä, osuuskunnan omistaja ja osuuskunnan pääomittaja. Osuuskunnan jäsen on aktiivinen yrittäjä eikä passiivinen sijoittaja. Kuten uudessa osuuskuntalaissa sanotaan, osuuskunta on olemassa jäsenten talouden tai elinkeinon tueksi - se on suoraan jäsenen talouden jatke.

Tavalliset ihmiset ovat tyypillisesti samaan aikaan monen osuuskunnan jäseniä. Osuuspääoman korkoja siis kertyy useista osuuskunnista samaan aikaan, millä voi olla hyvin yllättävät seuraamukset toiminnallisesti.

suuskuntien strategisen johdon edessä olevat kehittämishaasteet ovat samoja kuin muilla yrityksillä. Toimintaympäristö on sama. Yrityksen pääomantarve ei ole riippuvainen yritysmuodosta vaan liikeideasta. Myös ot-yritykset tarvitsevat pääomaa. Myös osuuskuntamuotoisessa yrityksessä sijoitetulle riskipääomalle on maksettava kohtuullinen ja asianmukainen korvaus. Se on entistä selvemmin tulevaisuuden suunta. Tätä ei muuta se, että osuuskunnassa hyöty voidaan pääosin jakaa palvelujen käytön suhteessa.

Hallituksen esitys on vakavin lainsäädännöstä tuleva uhka osuuskuntia kohtaan, sillä aina ennen lainsäädäntö on tukenut osuuskuntien pääoman saantia. Pääoman saannin mekanismit on huolella tutkittu asiaan paneutuen. Sekä päälinjat että yksityiskohdat ovat olleet oikeassa suunnassa elleivät peräti kohdallaan. Nyt suunta yllättäen on muuttumassa. Lakiesitys on syömässä sekä osuuskuntalakiuudistuksen saavutukset että osuuskuntamuotoisen yrittäjyyden edellytykset pitkällä aikavälillä.

os tahtoa riittää, osuuspääoman verokohtelu on helppo korjata: rinnastetaan osuuskunta listaamattomaan osakeyhtiöön. Se tarkoittaa 1.500 euron verorajan radikaalia nostamista. Mitään vahinkoa ei tulle siitä, että veroraja on 90.000 eurossa.

Hallitus laskee keräävänsä 1,5 miljoonaa euroa osuuspääoman koron saajilta. Tällä valtiontaloudellisesti mitättömällä summalla kuitenkin halvaannutetaan osuustoimintaa kehittyvimmiltä osiltaan.

Osuuskunta on hyvä yritysmuoto; ja yrittäjyyden edistämisessä tarvitaan kaikenlaisia yrityksiä ja yritysmuotoja. Kokonaisvaikutus yhteiskunnan kannalta on tällöin paras mahdollinen.

Osuuskunnat ovat yhtä arvokkaita kuin muutkin yritykset, ja ne tarvitsevat samat kehitysedellytykset kuin muutkin yritysmuodot. Tämän saman totesi EU:n komissiokin, kun se antoi tiedonannon osuustoiminnan edistämisestä Euroopassa. Asiakirja on juuri suomennettu ja se kannattaisi nyt lukea tarkkaan.

Yritysverouudistusesityksen osuuskuntia koskeva epäkohta ylittää nyt kaikki yhteiskunnalliset hälytysrajat ja tekee sitä moneen suuntaan.

Eduskunta ratkaisee, miten osuustoiminnan kehitysedellytysten jatkossa käy.

Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |