Osuustoiminta tuo
LISÄARVOA OPETUKSEEN
Osuustoimintamalli on osoittamassa voimansa koulujen yrittäjyyskasvatuksen työkaluna. Tehtävää sen edistämisessä on silti vielä viljalti. Vain pieni osa nuorista on mukana oppilaitosten osuuskunnissa, ja itse yrittäjyyskasvatuskin vasta vakiinnuttaa asemiaan eri koulutusasteilla.
 |
|
 |
OIVA TAPA TREENATA. - Osuuskunta on oiva tapa treenata yrittäjyyttä, YES-keskuksen projektipäällikkö Noora Bergroth-Rantanen tietää. Tampereen Yhteiskouluu on jo mukana koulujen ja yritysten välisessä kummitoiminnassa. |
| VERKOSTOITUMISTA TULOSSA. Ammattiopisto Lappian yrittäjyyskouluttaja Timo Haikola povaa seuraavaksi askeleeksi oppilaitososuuskuntien kansainvälistä verkostoitumista. |
 MUSIIKKIA JULKAISTAAN. MusicActiven luotsaaja Harri Karvinen kertoo, että syksyllä musiikkialan opiskelijoiden osuuskunta julkaisee ensimmäisen tallenteensa virtolaisten senioreiden kanssa. |
Yrittäjyyskasvatus alkoi nykymuotoisena jo 1990-luvun puolivälissä. Sen kirjaaminen oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin on kuitenkin yhä kirjavaa. Poikkeuksena ovat ammattioppilaitokset ja muutamat lukiot, jotka tarjoavat yrittäjyyden valinnaiskursseja.
Nämä tiedot selviävät koulujen yrittäjyyskasvatusta tukevien YES-keskusten kyselystä viime vuodelta. Sen mukaan opettajat ovat kuitenkin kiinnostuneita yrittäjyyskasvatuksesta, sillä yli puolet haluaa osallistua alan täydennyskoulutukseen. He kaipaavat enemmän yritysyhteistyötä, oppimateriaaleja, asiantuntijavierailuja ja käytännön vinkkejä.
Se, miten osuustoiminta saadaan mukaan yrittäjyyskasvatukseen, edellyttää hyviä ideoita ja tavoitteellista, pitkäjänteistä työtä.
Tutuksi jo perusopetuksessa
Porin Lyseon yrittäjyysluokalle hakeutuu joka vuosi noin 20 oppilasta. He opiskelevat koko yläkoulun ajan yrittäjyyttä kaksi tuntia viikossa. Myös lukiossa painotetaan liiketaloutta.
Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Pasi Savolainen opettaa yrittäjyyskasvatusta 8. luokalle. Hän kertoo oppilaille osuustoiminnasta esimerkiksi silloin, kun he pohtivat liikeideaansa.
– Laadin esimerkkejä, joissa pitää miettiä yritysmuodon valintaa eri tilanteissa. Yhtenä vaihtoehtona on osuuskunta.
Oppilaat ovat myös käyneet Länsi-Suomen Osuuspankissa yritysvierailulla. Pankin markkinointijohtaja kertoi nuorille, että hän miettii työssään usein sitä, mikä on Porin seudulle hyväksi.
– Oppilaiden on hyvä ymmärtää osuustoiminta oman paikkakunnan voimavarana. Nykyisin korostetaan globaalisuutta, mutta paikallinen osaaminen rakentaa oman seudun hyvinvointia.
Myös lehtori Jouko Peltonen Nurmon lukiosta Seinäjoelta tuo esille osuustoimintaa. Sitä käsitellään yrittäjyyden perusteissa, Vuosi Yrittäjänä -ohjelmassa, yhteiskuntaopissa ja myös historiassa.
– Osuustoiminnalla on ollut hyvin suuri merkitys Suomelle 1800-luvun lopulta alkaen. Sitä ei voi sivuuttaa talous- ja sosiaalihistoriassa.
Peltonen on pohtinut oppilasosuuskunnan perustamista. Hänestä se on kiinnostava mahdollisuus, jonka etuja ja ongelmia pitää vielä pohtia. Käytännön esimerkit ovat tervetulleita, jotta osuuskuntaa ei tarvitse luoda tyhjästä.
YES virittelee kontakteja
Konkreettisia välineitä yrittäjyyskasvatukseen antavat YES-keskukset, joita Suomessa on jo parikymmentä. Ne tarjoavat kouluille materiaaleja, koulutusta ja yrityskontakteja.
Oppilaitosten ja yrittäjien keskinäinen kiinnostus onkin voimistumassa.
– Aloimme helmikuussa kerätä kouluille yrityskummeja. Kolmessa kuukaudessa mukaan saatiin yli puolensataa yritystä, kertoo Pirkanmaan YES-keskuksen projektipäällikkö Noora Bergroth-Rantanen. ESR-rahoitteinen YES-keskus toimii Uusyrityskeskus Ensimetrin yhteydessä.
Osuustoiminta vilahtelee usein keskusteluissa opettajien kanssa. Hän esittelee mielellään vaikkapa onnistuneita kokeiluja Pirkanmaan Ammattiopistossa, jossa on neljä opiskelijoiden pyörittämää osuuskuntaa.
YES-keskuksella on yhteistyötä myös Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksen kanssa, jonka kanssa suunnitellaan koulutustapahtumaa opettajille syksyllä.
Bergroth-Rantasen mielestä osuustoiminnan opetusta tarvitaan lisää, ja mielellään muutenkin kuin vain kirjasta lukemalla.
– Tekemällä oppiminen kunniaan! Osallistavia metodeja löytyy jo paljon. Harjoitusosuuskunnat ovat hyvä muoto vanhemmille oppilaille. Kuitenkin pohja ja kiinnostus oman elämän hallintaan ja yrittämiseen luodaan jo nuorempana.
Lappia innostui Ikaalisten mallista
– Osuuskunnat ovat tuoneet lisäarvoa koulutuskenttään. Ei ihme, että niitä on perustettu paljon, pohtii yrittäjyyskouluttaja Timo Haikola Ammattiopisto Lappiasta.
Lappia ja samaan kuntayhtymään kuuluva ammattikorkeakoulu ovat käynnistäneet Spinnovaattori-hankkeen, joka kannustaa opiskelijoita yritteliäisyyteen.
Tavoitteena on aloittaa esihautomotoiminta, joka perustuisi osuuskunnille. Opisto voi käynnistää jo ensi syksynä monialaisen osuuskunnan.
– Siellä voi kehittää yritysideoita, tehdä työkeikkoja, testata ja myydä tuotteita sekä hankkia asiakaskontakteja. Erityisen kiinnostuneita osuuskunnasta ovat kulttuuri- ja hyvinvointialan opiskelijat.
Lappiassa herätys osuustoimintaan tapahtui melko myöhään. Hyviä malleja saatiin Jyväskylästä ja Tampereen seudulta.
Yhtenä esimerkkinä oli Taidosto-osuuskunta Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Taidostossa on yli 200 jäsentä, joiden joukossa on opiskelijoita, valmistuneita ja opettajia.
Taidostosta olivat kiinnostuneita myös muut oppilaitokset, jotka kaipasivat uusia yrittäjyyden oppimisympäristöjä. Syntyi HOPE-hanke, jossa on mukana 13 ammattioppilaitosta. Niiden opettajille annetaan valmennusta, jonka avulla voi soveltaa uusia yhteisöllisiä oppimismalleja.
– Osuustoiminta on vahvasti mukana. Tavoitteena on perustaa jokaiseen oppilaitokseen osuuskunta, kertoo HOPE:n projektipäällikkö Minna Erkko.
Opintiellä yrittäjiksi »
Kouluyhteistyöhön kannattaisi panostaa »
Teksti ja kuvat:
Tarja Repo
MediaActive oli vuoden yrittäjyysteko »
| Sivun alkuun |