OPISKELIJOIDEN YRITTÄJYYSPÄIVÄ. Osuuskunta Hypen perustajajäsenet Jatta Leppäsalo (vas.) ja Eveliina Pakarinen pohtivat projektissa oppimista. Kuva on opiskelijoiden yrittäjyyspäivästä. TUULETUSTA JA KUNNIAKUJAA. Osku-projektin päällikkö Riikka Mäkelä tuulettaa kunniakujassa Oppimisen edelläkävijät camp -tapahtumassa. Tapahtuma keräsi Lahteen helmikuussa väkeä kahdeksasta ammattikorkeakoulusta. YRITTÄJYYSMALLIA EDISTÄMÄSSÄ. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden valmentaja Satu Leinonen (vas.) ja Osku-projektin päällikkö Riikka Mäkelä verkostoitumassa Oppimisen edelläkävijät camp -tapahtumassa. Tapahtuman järjestivät Osku ja jyväskyläläinen opiskelijaosuuskunta Monkey Business. AIVOMYRSKY INNOSTI. Nuoryrittäjyystapahtuma Aivomyrsky järjestettiin jo seitsemännen kerran. Tällä kertaa Jyväskylän Paviljongissa 20. maaliskuuta pidetyssä tilaisuudessa nuoret pääsivät oppimaan yrittämistä kiinnostavien workshoppien ja omalla alallaan menestyneiden puhujien kautta. Aivomyrsky keräsi tänä vuonna 700 osallistujaa paikalle. Kuvassa tilaisuuden logo. Aivomyrskyn järjestää Tiimiakatemia, joka on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Yrittäjyyden Huippuyksikkö. Sen opiskelijat pyörittävät useita ot-yrityksiä.

Talousoppia työn kautta

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeaopinnot sisältävät yrittäjyyttä vain neljän opintopisteen suorituksen verran. Tämä kertyi osuuskunnan perustamisesta.
- Liiketaloutta opitaan käytännössä. Silti esimerkiksi tuotteiden hinnoittelu alkoi sujua nopeasti siihen nähden, että esimerkiksi arvonlisävero oli opiskelijoille vieras termi, Riikka Mäkelä miettii.

Mäkelä puhuu myös omasta kokemuksestaan, sillä hän oli liiketalouden opiskelijana perustamassa Ceco (Campus entrepeneur coop) -osuuskuntaa Lahteen nelisen vuotta sitten. Nyt Mäkelä johtaa sivutoimisesti tätä noin 20 jäsenen monialaosuuskuntaa. Siinä voi toimia kaksi vuotta valmistumisen jälkeen.

Hype ilmeisesti haalii mahdollisimman monta jäsentä, jotta osuuskunta ei kuukahda, kun viimeisen vuosikurssin opiskelijat valmistuvat. Mäkelä näkee vaihtoehdoksi jyväskyläläislähtöisten tiimiakatemioiden mallin, jossa joka vuosikurssi perustaa osuuskunnan, ja osuuskuntaa käytetään oppimisympäristönä.

- Perustamisvaiheen riemu ja kipuilu jäävät kokematta, jos tulee valmiiseen osuuskuntaan, Mäkelä pohtii.

Etenemisen ratkaisevat opiskelijat, jotka vastaavat myös osuuskunnan toiminnasta. Koulu vastaa valmennuksesta.

Opintoja, työtä ja euroja

- Osuuskunta on hieno ja lähes riskitön tilaisuus opiskella yrittäjyyttä. Osuuskunta on yritys, mutta vapaamuotoinen kuin yhdistys. Toiminimeen verrattuna osuuskunnan etu on ryhmässä toimiminen, Santeri Savolainen vertaa.

Hän päättelee, että mitä enemmän Hype saa töitä ja sovitettua niitä opiskeluun, sitä enemmän osuuskunnan työt kiinnostavat opiskelijoita. Hype aloittaa osuuskuntansa markkinoinnin heti syksyllä uusille opiskelijoille.

Kun Savolainen valmistuu 2,5 vuoden kuluttua, hän aikoo jatkaa osuuskunnassa, sillä säännöissä ei ole määritelty jäsenyydelle takarajaa. Moni valmistunut luonnollisesti lopettaa, jos vaikkapa muuttaa muualle.

- Opimme uudella tavalla, käytännössä. Hankimme opintopisteitä, työkokemusta ja vähän rahaa.

Osuusmaksu on 35 euroa ja liittymismaksu 15 euroa. Ensi vuoden liikevaihtotavoite on parikymmentätuhatta euroa.

Osuuskunta osuu opiskelijoille

Riikka Mäkelä arvioi osuuskunnan olevan opiskelijalle parhaan yritysmuodon: Tarvitsee sitoutua vain omaan työhön, jos kirjanpito ja markkinointi hoituvat muuten.
- Toiminimen perustamista moni opiskelija pitää liian raskaana. Osuuskunnassa saa hienosti vertaistukea.

Mäkelä toivoo, että opiskelu opettaa ainakin yrittäjämäiseen työotteeseen. Opiskelijan pitää tuntea, että pärjää asiakkaiden kanssa, toimii sitten omassa tai toisen yrityksessä.

Lahden ammattikorkeakoulussa on jo toistakymmentä vuotta satsattu yrittäjyyteen. Mäkelä tietää, että monissa ammattikorkeakouluissa ihmetellään, kuinka yrittäjyys sekä sosiaali- ja terveysala liittyvät toisiinsa.

Mäkelän mielestä juuri sosiaali- ja terveysala kaipaa yrittäjyyttä, sillä alalta on totuttu työllistymään sairaalaan. Fysioterapeutit tosin usein toimivat yrittäjinä.

Sosiaali- ja terveysalan hyvät työllisyysnäkymät lupaavat Mäkelän mielestä hyvää myös osuuskunnille ja yrittäjille. Varsinkin perheellisille naisille on tärkeää, että pystyy vaikuttamaan omaan ajankäyttöönsä.

Osku jatkuu ainakin tammikuun lopulle 2013. Rahoittajina ovat ammattikorkeakoulu, ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto. Mäkelä uskoo opiskelijaosuuskunnan jatkavan myös projektin jälkeen.

Miten opiskelija hyötyy OSKun toiminnasta?
Opiskelija	Katso esitekuva isona »
saa luoda opintopolkunsa omien tavoitteidensa pohjalta
saa opiskella yrittäjämäisesti ja toiminnallisesti
saa kokeilla oppimaansa monipuolisesti käytännössä
oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa monialaisessa ja todellisessa oppimisympäristössä
on mukana arviointiprosessissa, joka perustuu tekemiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen
saa tukea muilta opiskelijoilta ja valmentajilta. OSKu - Kohti hyvinvointialan osuuskuntaa -esitteestä

Teksti: Hannu Kaskinen
Kuvat: Eveliina Kivinen
Lisätietoa:
www.hypeosk.blogspot.com
www.lamk.fi/osku

Katso myös Jyväskylän Tiimiakatemian Johannes Partasen kirjoitus » tämän numeron sivulla 6 ! Lisäksi seuraavalla aukeamalla kerromme kahdesta ammattikorkeakoululaisten perustamasta osuuskunnasta Kajaanissa ja Lappeenrannassa.

| Sivun alkuun |