Osuuskunta Kainuun Kanerva juhli kesäkuussa kymmenvuotista taivaltaan Kajaanissa, jolla kaupunkina on poikkeuksellisen vahvat siteet suomalaisen osuustoimintaliikkeen juurille.

Osuuskunta Kainuun Kanerva perustettiin nelikuukautisen osuuskuntayrittäjyyskoulutuksen päätteeksi Kajaanissa 19 henkilön voimin vuonna 1995. Alun perin metallimiehille tarkoitettu yrittäjyyskoulutus oli Tauno Ronkaisen projektin aikana syntynyt ajatus, ja se sai tukea Kajaanin Metallityöväen Ammattiosasto 63:lta, SAK:n Kainuun Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajalta Vesa Huotarilta, Kajaanin kaupungilta ja työvoimapiiriltä.

Monipuolisena palveluyrityksenä toimivan osuuskunnan toiminta on ollut kannattavaa ja toiminnan kehittyminen luo jatkuvuutta pitkälle tulevaisuuteen. - 

Kanerva on työllistänyt 10 vuoden aikana 200 - 250 eri henkilöä pääasiassa keikkaluontoisesti. Uskoisin, että määrä vastaa noin 150 henkilötyövuotta, osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Torben Axelsen arvioi. 

Erilaiset työt ovat olleet pääasiallisesti Kajaanissa ja Sotkamossa, mutta keikkoja on päästy tekemään ympäri Suomen ja ulkomaillakin. Joitakin asiakkaita on saatu Kanadasta ja Taiwanista asti netin välityksellä.

Yrittäjyydestä rohkaistuneena Kanerva on lähtenyt aktiivisesti kouluttamaan työvoimahallinnon välityksellä uusia osuuskuntia työttömien henkilöiden työllistäjiksi. Perustajajäsenistä on edelleen 14 aktiivisesti mukana. Jäsenmäärä on kasvanut jo 73:een.

Kainuun vahvaa 
osuustoimintaperinnettä

Kainuussa lienee suhteellisesti eniten uusosuuskuntia koko Suomeen verrattuna, jos se suhteutetaan maakuntien väestömääriin. Pienessä maakunnassa elää edelleen aidosti osuustoiminnan vahva perinne. 

Suomalaisen osuustoiminnan isäksi mainittu Hannes Gebhard asui nuorena pitkään kuusivuotiaasta lähtien Kajaanissa, mitä myös Kainuun Kanervan kymmenvuotisjuhlien yhteydessä tuotiin esiin. Tosin Gebhardin syntymäpitäjä Kemijärvi on parhaiten vaalinut hänen muistoaan museohuoneineen ja muistomerkkeineen.

Mutta juuri Kajaanin ja Kainuun merkitys varttuvalle Gebhardille oli merkittävämpi. Kun silloin oli mahdollista opiskella vain muualla, niin hänen tiensä vei Oulun ”kouluun” ja Helsingin yliopistoon. Opintiellä hän tempautui vähitellen vahvasti mukaan aikansa nousevaan suomalaisuusliikkeeseen. Kajaanin historiasta hän teki pari tutkimusta ja taloushistoriallisen väitöskirjansa Savonlinnan alueen historiasta. Nuoruudessaan hän retkeili Oulujärvellä ja sen saarissa, jotka tekivät nuoreen mieheen unohtumattoman vaikutuksen. 

Kainuun kansan silloinen köyhyys ja olojen kehittymättömyys toimivat vahvana pontimena sille, että jotakin uutta Hanneksen piti ihmisten olojen kohentamiseksi yrittää keksiä. Hänessä kasvoi sosiaalinen eetos. 

Osuustoimintaidean ja -aatteen hän löysi opiskellessaan Saksassa 1893-94. Gebhard innostui ja toi osuustoiminnan ajattomat toimintamallit Suomeen. Samalla hänestä kasvoi nousevan kansanliikkeen vahva henkinen johtaja vuodesta 1899 eli Pellervo-Seuran perustamisesta lähtien parikymmentä vuotta.

Hannes Gebhardin läheisin ja pitkäaikaisin työkumppani Pellervossa oli hänen vaimonsa Turusta syntyisin ollut Hedvig Gebhard, jota myöhemmin on puolestaan sanottu suomalaisen osuustoiminnan äidiksi. Kajaanissa Hannes ja Hedvig Silén muuten tutustuivat toisiinsa kesällä 1888, kun Hedvig ystävättärineen teki retken kaupunkiin ja silloin joutilaana ollut Hannes sattui neitosille oppaaksi.

Hannes Gebhardista kannattaa mainita myös hänen läheinen opiskeluaikojen ystävyytensä Paltaniemeltä kotoisin olleeseen Kasimir Leinoon, Eino Leinon veljeen. He olivat poikkeuksellisen lahjakkaita kynäniekkoja ja Einosta kasvoi tunnetusti kansallisrunoilija ja kulttuurivaikuttaja.

Maakunnan vahvinta vanhaa osuustoimintaperinnettä edustavat nykyisin mm. Kainuun Osuuspankki, Osuuskauppa Maakunta, Kainuun Osuusmeijeri, Kajaanin Puhelinosuuskunta ja paikalliset Lähivakuutusyhdistykset. 

Ansioituneita 
pioneereja palkittiin

Kainuun Kanerva on ensimmäinen uusosuuskunta, joka käytti Pellervo-Seuran mitaleita toiminnassa pitkään ansioituneiden ihmisten palkitsemiseen. Ensimmäiset tällaiset mitalit ja merkit luovutettiin kesäkuussa osuustoimintaneuvoja Tapio Nivalalle ja toimistonhoitaja Kaija Leinoselle.

Pronssisen Gebhard-mitalin saanut Tapio Nivala on tehnyt monipuolista ja uraauurtavaa työtä Kainuussa osuustoimintaneuvojana. Hän on toiminut mm. kahden projektin vetäjänä ja ollut vaikuttamassa noin 30 uusosuuskunnan syntymiseen. Hän oli myös perustamassa uusosuuskuntien järjestöä Coop Finland ry:tä, joka toimii nykyisin Pellervon jäsenjärjestönä.

Kanervan toimisto avattiin 1.8.1995 ja Kaija Leinonen palkattiin toimistonhoitajaksi. Hän on edelleen mukana tässä työssä ja ollut yritykselle tärkeä ankkuri jäsenten, työntekijöiden ja työnantajien välisessä yhteistyössä. Kiitoksena hänelle luovutettiin Pellervon pronssinen ansiomerkki.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi