Pellervo-Seura on juuri julkaisut Yritysneuvojan osuuskuntaoppaan, jota jaetaan mm. TE-keskuksille, maaseutukeskuksille, uusyrityskeskuksille, kouluille ja oppilaitoksille sekä pankkien yritysneuvontaan. Vihkonen on 20-sivuinen, runsaasti kuvitettu ja siitä löytyy paljon käytännön esimerkkejä.

Opas keskittyy erityisesti yritysmuodon valintaan liittyvään aineistoon. Tavoitteena on saada osuuskunta aina luontevasti mukaan kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa suunnitellaan tai pohditaan yritysmuodon valintaa uudelle perustettavalle yritykselle. Toistaiseksi osuustoiminta ei vielä täysimääräisesti ole pystynyt hyödyntämään kaikkia luontaisia mahdollisuuksiaan. Ainakin tietoa asiasta on selvästi puuttunut.

Peruserot 
ymmärrettäviksi

Osuuskunta on luonteeltaan jäsenyhteisö, kun taas osakeyhtiö on pääomayhteisö. Tästä aiheutuvat keskeiset erot näkyvät käytännössä erityisesti päätösvallan ja liiketoiminnan tuloksen jakamisessa. 

Osuuskunnissa toimitaan ”jäsen ja ääni” -periaatteen mukaan kun osakeyhtiössä päätösvalta tulee suhteessa sijoitettuun pääomaan. Liiketoiminnan tulos jaetaan osuuskunnissa yleensä osuuskunnan käytön suhteessa, mutta eri toimialoilla on tästä omia toimivia sovelluksiaan. Esimerkiksi osuuskauppa antaa jäsenilleen bonukset suhteessa ostomääriin ja osuusmeijeri maksaa jälkitilin jäsenille tuotetun maitomäärän mukaan. Osakeyhtiöissä myös tulos jaetaan omistuksen suhteessa.

- Osuuskunnassa koen olevani enemmän kuin pelkkä rivityöntekijä. Toiminta-ajatukseen kuuluu, että henkilöstö voi vaikuttaa moniin asioihin jo ruohonjuuritasolla, kertoo esimerkiksi lastentarhanopettaja Marikka Inkala päiväkotiosuuskunta Aarteiden Talosta uuden oppaan sivuilla.

Yrittäjyys on
aina yhteistä

Yhteistä osuuskunnille ja osakeyhtiöille ja muillekin yritysmuodoille on kuitenkin yrittäjyys, jota aina täytyy löytyä yritysmuotoon katsomatta. Muuten yritykset eivät toimivilla markkinoilla kauan menesty. 

- Osuuskunnalle on tärkeää, että jokaisessa jäsenessä asuu pieni yrittäjä, sanoo oppaassa KTM Jarmo Laukkanen, joka on toiminut pitkään uusosuuskuntien neuvojana ja kouluttajana. 

Yrittäjyyden edistämisessä eräs keskeinen lähtökohta on se, että yrittäjyyttä suunnittelevien käytettävissä ovat myös kaikki eri yritysmuodot ja toimintamallit. Kullakin yritysmuodolla on sekä omat luontaiset vahvuutensa että myös omat heikkoutensa. Etenkin viranomaisten on syytä nämä hyvin tuntea. 

Hälyttävää on, jos esimerkiksi yritysneuvonnassa tai koulutuksessa työskentelevä torjuu osuustoiminnan omien vanhojen ennakkoluulojensa perusteella. Osuustoiminta on tänä päivänä hyvin nykyaikainen toimintamalli, vaikka jotkut sitä vielä pitäisivätkin vanhentuneena. 

Yhteiskunnan kannalta tarkasteltuna lopputulos on tällöin huomattavasti parempi ja kestävämpi, jos eri vaihtoehdot tulevat aidosti käydyksi läpi myös yritysneuvonnassa ja koulutuksessa. Yritystoiminnassa pätee sama ilmiö, joka luonnossa tunnetaan ns. diversiteettinä, elävän luonnon monimuotoisuutena, jota kannattaa puolustaa.

Aloituskynnys on
selvästi matalampi

Osuuskunnan on aina huomattavasti helpompi lähteä alkuun. Yksi ihminen osaa yhden asian erittäin hyvin, toinen toisen ja kolmas kolmannen... Osuuskunnassa tämä osaaminen sitten luontevasti yhdistyy, kun ihmiset pystyvät tukemaan toisiaan tehokkaasti. Tällaiset lähtökohdat on otettu hyvin huomioon uudessa osuuskuntalaissa, jota on luonnehdittu tällä hetkellä maailman moderneimmaksi yhteisölaiksi. 

Myös taloudellisesti osuuskunta on huomattavasti helpompi ja riskittömämpi käynnistää. Osuuspääomalle ei ole minimivaatimusta. Yrittäjyyden kynnys on tietoisesti rakennettu helpommaksi osuuskuntaan kuin osakeyhtiöön. Siksi esimerkiksi monet ammattikorkeakoulut ovat viime vuosina alkaneet perustaa eri alojen osuuskuntia harjoittelumielessä oppilailleen. 

Kuitenkaan osuuskunnat eivät ole tarkoitettu miksikään väliaikaisiksi ratkaisuiksi vaan ne tarjoavat oman hyvin vakiintuneen toimintamallinsa. Maailman ensimmäinen osuuskunta, Rochdalen Oikeamielisten Pioneerien Osuuskauppa perustettiin 160 vuotta sitten joulukuussa 1844. 

Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan minimissään kolme jäsentä. Jäsenmäärävaatimusta tietoisesti helpotettiin uudessa osuuskuntalaissa, aiemmin minimivaatimus oli viisi jäsentä.

Osuuskuntia Suomen kaupparekisterissä oli viime vuodenvaihteessa yhteensä 3 670. Se oli 123 osuuskuntaa enemmän kuin vuosi aiemmin. Uusia pienosuuskuntia näistä kaikista oli 2 180. Vuosittain uusia osuuskuntia perustetaan noin 200. 

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Yritysneuvojan osuuskuntaopasta voi maksutta (rajoitetusti) tilata Pellervo-Seurasta verkottuvan pienosuustoiminnan Netco-projektin projektipäälliköltä Juhani Lehdolta, os. juhani.lehto@pellervo.fi