Havaintoja ja kysymyksiä päättäjien pohdittaviksi

TUTTU TIIMI. Vuosikirjan 2006 tekijät, eturivissä vasemmalta ekonomi Jorma Savolainen, tiimin vetäjä Mauno-Markus Karjalainen ja ekonomisti Yrjö Kotisalo. Takarivissä vasemmalta freelancer-toimittaja Hannu Kaskinen, Pellervon Netco-projektin päällikkö Juhani Lehto ja freelancer-toimittaja Antti Mustonen. Pienissä kuvissa ylärivissä vasemmalta PTT:n tutkimusjohtaja Raija Volk ja tutkija Meri Virolainen sekä alarivissä vasemmalta tutkija Petri Soppi ja Osuustoiminta-lehden dokumenttiprojektin Jari Kaari.

Toinen tuleminen

Meillä Vuosikirjojen tekijöillä on ollut onni seurata suomalaisen osuustoiminnan laaja-alaista nousua vuodesta 1994 lähtien. Silloin 12 vuotta sitten kovin moni ei sellaiseen edes uskonut. Erityisesti kotimaisen osuustoiminnallisen elintarviketeollisuuden selviämistä uusissa oloissa epäiltiin, mutta niinpä vain siitäkin isosta ja hikisestä savotasta selvittiin. Etenkin Valio, Atria ja HK Ruokatalo ovat nykyisin alansa kansainvälistyneitä kärkiyrityksiä Suomessa.

Kun silmäilee esimerkiksi ensimmäisen Vuosikirjan 1995 pankkialan kilpailijavertailua, niin sieltä tunnistaa ainoastaan OP-ryhmän. Sen kaikki silloiset kilpailijat KOP, Unitas, Merita ja PSP ovat jo painuneet historiaan. Vuosi sitten jopa Pohjola ostettiin OP-ryhmän toimivaksi osaksi, eikä vakavaraisuus paljoa heilahtanut.

S-ryhmä on myös selvä voittaja. Viime syksynä se osti ruotsalaiselta omistajalta kilpailijansa Suomen Sparin, jonka parhaita myymälöitä se tänä vuonna sulauttaa omaan ketjuunsa. Heti perään omaa rahaa riitti ison kylpyläketjun ostamiseen jäsenten virkistäytymispaikoiksi ja koko ajan muihinkin mittaviin investointeihin, mm. ABC-liikennemyymälöihin.

Sekä OP-ryhmän että S-ryhmän isot kaupat vahvistivat suomalaista, sinivalkoista omistajuutta talouselämässä. Sellaisesta Suomen kansa tykkää. Nykyisin osuustoimintaliikkeen toinen tuleminen on jo kaikkien nähtävissä. Liike tulee pitää aina avoimena myös uuden osuustoiminnallisen yrittäjyyden, pienosuustoiminnan suuntaan.

Haastavaa kehitystyötä

Tänä päivänä nuo ihan ensimmäiset Vuosikirjat näyttävät melko vaatimattomilta kyhäelmiltä. Tasoa on ollut pakko nostaa ja tuotetta kehittää vuosi vuodelta.
Vuosikirjan sisältöä on pystytty vähitellen kasvattamaan ja syventämään. Samalla seuranta on laajentunut pellervolaisesta kentästä koko suomalaiseen osuustoimintaan, myös uusosuustoimintaan ja osin keskinäiseen vakuutustoimintaankin.

Kaikki tämä kehitystyö on tehty aina lukijoiden parhaaksi. Viime syksynä - nyttemmin Seura-lehden uudeksi päätoimittajaksi valitun - Pekka Nummisen tekemä lukijatutkimus antoi tästä meille tekijöille rohkaisevan palautteen (OT 6-7/05). Mukana oli tietysti myös paljon yksityiskohtaista tietoa lukijoiden toiveista ja tarpeista, joihin resurssien mukaan yritämme vastata.

Kokenut tekijätiimi

Tekijätiimin runko on säilynyt samana vuodesta 1995 lähtien. Jorma Savolainen, Raija Volk ja Yrjö Kotisalo ovat olleet poikkeuksellisen hyviä ja luotettavia yhteiskumppaneita niin tyynellä kuin myrskyssä siitä lähtien. Jorma Savolainen toimii tiimimme seniorina ratkaisten kaikkein visaisimmat tulkintaongelmat.
Myös sopivaa vaihtuvuutta ja tehtäväkiertoa on tullut. Osuuspankkikeskukseen johtajaksi siirtyneen Panu Kallion sijaan PTT:ltä on nyt saatu mukaan kaksi nuorempaa tutkijaa, Meri Virolainen ja Petri Soppi.

Yhdysvaltoihin jatko-opiskelijaksi suunnanneen Olli Kaupin tilalle lehtemme dokumenttiprojektiin valittiin viime toukokuussa kauppatieteiden kandidaatiksi juuri valmistunut Jari Kaari HKKK:lta. Hänen tehtävänään on kerätä ja analysoida yritysten kertomusaineistot ja tuottaa niistä tilastoja ja graafeja toimituksen tilaamina.

Toimitusta uutterasti ja pitkään avustanut markkinointisihteeri Salli Oravainen jäi juuri eläkkeelle, mutta jatkaa kuitenkin lehtemme ilmoitusmyyjänä ja avustaa markkinoinnissa. Sallin ja Jarin saavutus oli nostaa yrityksiltä kerättyjen kertomusaineistojen määrä uuteen ennätykseensä, 473 kappaletta (viime vuonna 343).

Samalla tiimillä jatkamme analyysejä myös seuraavassa numerossa, mutta vaihdamme näkökulmia. Osuustoiminnan yhteiskuntavastuu 2006 ilmestyy, toivon mukaan, lokakuun puolivälissä 17.10.2006.

Menneestä tulevaan

Tuttuun tapaan käymme seuraavilla 30 sivulla läpi suomalaisen osuustoiminnan suuret osuustoimintayritykset vertaillen niitä merkittävimpiin kilpailijoihinsa etenkin viime vuoden mutta myös kuluvan vuoden alkupuolen tulostietojen perusteella. Kaikki merkittävät toimialat läpivalaistaan ja huomiota kiinnitetään myös yritysten muuttuvaan toimintaympäristöön.

Samalla yritämme arvioida myös ot-yritysten pärjäämismahdollisuuksia ja strategioita seuraavien puolentoista vuoden 2006-07 aikana. Kun nämä kaikki aineistot vielä suunnataan yritysten päättäjille, nimenomaan luottamus- ja liikkeenjohdon käyttöön, niin tällaisen erikoisnumeron toimitustyö on kaikkea muuta kuin helppo.

Lisäksi Uusi osuustoiminta -liitteessä yritämme nyt ensimmäisen kerran hieman pureutua myös pienosuustoiminnan taloudelliseen kehitykseen ja merkitykseen. Olemme ostaneet Tilastokeskukselta aineistoa niistä kymmenen vuoden ajalta. Jatkamme senkin hyödyntämistä seuraavassa numerossa.

Kysymyksiä ja ongelmia

Vuosikirjan analyyseissä nostetaan myös esille muutamia kysymyksiä ja ongelmia eri puolilta. Toivomme yritysten päättäjien paneutuvan niihin ja etsivän niihin oman yrityksensä kannalta mahdollisimman hyviä vastauksia. Toki siellä on mukana myös niitä kysymyksiä, joihin yritysten hallinnossa jo hyvin tiedetäänkin vastaukset, vaikka linjaukset eivät vielä näykään käytännössä.
Kannattaa kuitenkin lukea analyysit tarkkaan. Ehkä joku kysymys siirtyy pohdittavaksi uutena asiana myös yrityksen hallitukseen tai esimerkiksi kehittämisseminaariin.

Tuottajaosuustoiminnan nousun jatkuminen lähivuosina ei enää olekaan niin selvää kuin miltä se vielä muutamia vuosia sitten näytti. Kun elintarvikealan kärkiyritykset tekevät nykyisin tuloksensa pääasiassa ulkomailla, niin kansainvälistä osaamista myös niiden hallinnossa olisi tarve vahvistaa esimerkiksi ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

Vajaa vuosi sitten laskimme yritysten kertomusaineistojen perusteella, että Atria ja sähköosuuskunnat edustavat osuustoiminnassa miesenergian huippua (OT 5/05). Nyt Atria Yhtymä ilmoitti sitten valinneensa Altian pääjohtaja Leena Saarisen yhtiön hallitukseen. Ulkopuolista asiantuntemusta ja naisnäkökulmaa löytyy nykyisin myös HK Ruokatalon hallituksesta.

Suurin merkitys erityisesti jäsenille mutta myös koko Suomelle on Metsäliitto-konsernin selviämisessä pahimman yli seuraavien vuosien aikana. Ainakin rakenteita ja päätöksentekoa Metsäliitossa on vuoden sisällä kovasti pistetty uuteen uskoon, mutta metsäteollisuusyritysten asema maailmanmarkkinoilla on edelleen vaikea.

Myös munapakkaamoilla on vaikeaa niin kauan kuin ylituotantoa ei vieläkään ole saatu kuriin. Samoin kotieläinjalostuskentän vaikeudet vähitellen kasvavat, kun kotieläinjalostuksen ja isojen osuusteurastamoiden välille ei sianjalostuksessa sopua löytynyt. Yritysten talous tosin näyttäisi kestävän huonompiakin vuosia.
Selvästi vaikein tilanne on edelleen Järvi-Suomen Portilla, jossa valtaa käyttävät nykyisin velkojat. Olisi tuon Karjalan neidon aikanaan kannattanut päästää Pohjanmaan potra poika aittaansa yöksi, kuten Vuosikirjassa 2001 vihjasimme, niin olisivatpa tuottajien rahat säästyneet. Atria olisi pystynyt maksamaan rahoille erittäin hyvän koronkin.

Sen sijaan kuluttaja- ja palveluosuustoiminnassa näkymät ovat nykyisin selvästi valoisammat, kunhan jäsenistöä vain muistetaan palkita ja hoitaa kasvavia yrityksiä yhtä terveellä ja pitkäjänteisellä tavalla kuin tähänkin asti.
Jäsenbonusten kertymisestä on tässä Vuosikirjassa uutta tietoa. S-ryhmän jälkeen nyt myös etenkin OP-ryhmällä on entistä paremmat mahdollisuudet sitouttaa asiakasomistajiaan bonuksia parantamalla, mikä on kilpailuetu.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Taulukko: Jari Kaari

| Sivun alkuun |